Rakas, hiljentynyt WP-blogini

ENSIMMÄINEN blogini: marttifi.wordpress.com  avautui helmikuussa 2006.  Touhuisin  siellä lähes vuoden, tammikuuhun 2007 saakka. Sitten muutin tänne bloggeriin, ja täällä kirjoittelu onkin  jatkunut 7,5 vuotta. Eikä ole ollut mitään syytä vaihtaa takaisin. Varsinkin kun olin unohtanut salasanat jne. Mutta eilen selvitin senkin sotkun.

LUIN blogin lastut läpi,  eivätkä nuo 52-vuotiaan "nuoren miehen" ajatukset ihan huonoja ole olleet.  Itse asiassa aikamatka seitsemän vuoden taakse oli aika koskettava.

Poimintoja WP-blogista
YHTEENSÄ tuossa blogissa oli artikkeleita  336 ja kommentteja 56. Yhteensä näyttökertoja on ollut 13 136 kpl- ja yhä kävijöitä  näyttää sinne osuvan, vaikka elon kipinä on sammunut. Mitä tuolloin vuonna 2006 tapahtui?

VUOSI 2006 näyttää todella viriililtä. Espoon oppimiskeskusidea on syntymässä. Ryhmäintergaatioluokka on syntymässä. Myös TIP-hanke on huulilla. Ensimmäinen SIX-MIX innostaa (hanke, jossa kaksi opettajaa opettaa yhdessä isoa luokkaa). Rehtori Hellström on juuri aloittamassa suururakkaa 100 sanaa kasvatuksesta (työstämällä siltä erillisessä, nyt jo lukitussa blogissa). Niinikään idea kuudesta opettajapolvesta palaa noihin aikoihin.

MONET juttujen aiheet ovat tuttuja: leikkaukset, muutos, PISA-tulokset, väkivalta....

MUUTAMA mainio osuma tähän loppuun:

• "Ensin unohtuvat nimet, sitten kasvot, sitten unohdat vetää vetoketjun ylös ja sitten alas." Tuntematon (aforismi)
• Kaarina Kailo (2006) kuvaa monikansallisia yrityksiä heinäsirkkaparviksi; ne imevät hyödyn eri maanosista ja siirtyvät sitten eteenpäin jättäen taakseen luovaa tuhoa - työttömyyttä, saasteita ja jopa vammautuneita työntekijöitä.
• Tuomas Nevanlinna: Valtiosta on tullu keskusohjaamo, joka valvoo laatua, konsultoi, levittää hyviä käytänteitä. 
• Nevanlinna  kiinnitti huomiota NPM:n jargoniin, yritykseen hallita ja peittää kielen avulla. Hän vertasi sitä George Orwellin ”uuskieleen” . Tuon kielen nyrkkisääntö on, että jokainen sana merkitsee täsmälleen päinvastaista. Kun virallisesti uudessa hallintokielessä puhutaan päätöksenteon tuomisesta lähemmäksi, todellisuudessa tarkoitetaan, että kuntien on päätettävä itse, kuinka pärjätä supistuvien määrärahojen kanssa. Eivätkä kunnat pärjää. Niukkenevat määrärahat luovat kuntiin hätäkekseliäisyyttä, jossa aukkoja paikataan purukumilla. Kunnan kirjastossa on iso kyltti " Itsepalvelu paranee!" 
• Opettajat haluavat  - työhönsä vahvasti sitoutuneina - tuottaa "ylilaatua" niinkuin nykyään sanotaan, ts. palveluja, joihin työnantaja ei halua antaa työaikaa.
• Olli Luukkainen: Jokaisen rehtorin kannattaa kysyä, mitä iloa yhteiskunnalle on koulustasi-

PS. KÄVIN muuten  myös pitkästä aikaa hotmail-postissani- tuolla tunnuksella WP:täkin aikanaan päivitin. Jonossa oli 1655 lukematonta postia. Pääosin mainoksia. Mutta harmi kyllä siellä oli myös muutama tapahtumakutsu, jotka olivat menneet auttamatta ohi. Poistin turhat laatikosta.

29 päivää lomaa

MYÖNNÄN. Kannattaa kadehtia. Minulla on tänä kesänä 29 kesälomapäivää. Ei ole 25 vuoteen ollut. Neljä viikkoa on ollut normi, jotta on ehtinyt hommat hoitaa. Viime kesänä oli viisi,  kun pakotetiiin.

Tavallisesti olen visusti välttänyt kouluhommia loman aikana. Vaimo on usein varmuuden vuoksi vienyt minut lentokoneella kauas konttorista. Mutta kaikki on nyt toisin. 1) Vaimolla ei ole vielä lomaa. 2) On pakko tyhjentää konttori. 3) Tämä loma ei lopu, joten voimia ei tarvitse kerätä mihinkään.

LÄHES kolme tuntia tyhjensin tänään konttorilla kansioita. Pääosa papereista meni roskiin. Esimerkiksi vanhat suunnitelmat OKL-ajoilta, kun vedin siellä mm. evaluaatiokurssia.  Mutta löysin  aarteitakin. Mm. ohjelmarunkoja 1980-luvun sijaiskursseilta. Osallistuja-luetteloissa oli paljon tuttuja nimiä, jopa nykyisiä rexejä. Oli ne aikoja. Juuri pidempään kuin kolme tuntia ei papereita voi kerralla pöllytellä. Pöly tukkii keuhkot.

KIERSIN myös vanhasta tottumuksesta talon. Paikallinen nuorisoseura oli halunnut kiittää kauniisti rehtoria 25 vuoden urakasta spraymaalaamalla  "Martti on homo".  Kesäpoika pesi  tahroja parhaansa mukaan. Yksi puusiiven ikkuna oli myös särjetty.

OTIN muutaman kuvan ja tallensin niitä  clIpsiin, joka kertoo Auroran rakennuksen siirtymisestä Lippajärveltä Järvenperään.  Kiinnostunut löytää  esityksen  u-tubesta tästä linkistä.

Upeaa Juhannusta!

VIIMEINEN työpäivä. Rakkaat työtoverit tarjosivat aamupalaksi skumppaa, kakkua, puheita ja seppeleen päähän.

Oikea aika jäädä eläkkeelle, kun pää kasvaa kukkia.

NYT upeaa Juhannusta kaikille. Kirjoittelu jatkuu. Ja elokuusta alkaen yhä rajummin, kun ei ole enää pelkoa virkarikossyytöksistä :-)

Kun on yksi työpäivä jäljellä

ALOITIN työnteon 15-vuotiaana jätteen-puhdistuslaitoksilla ruohonleikkaajana. Luokkakaverini Jauhiaisen Matin äiti järjesti työpaikan. 16-vuotiaana olin kesän rakennustyömaalla apupoikana. 17-vuotiaana  ajoin keltaista koppivespaa TVH:lla. Ylioppilas-kirjoitusten jälkeen 1974 jaoin välivuoden sanomalehtiä - sekä jalkaisin että volkkareilla.  Opiskeluaikoina olin töissä mm. leikkikentällä, kuljetin pakettiautolla pyykkiä ja  tein markkinointi-kyselyitä ja opettajan sijaisuuksia. Pätkää ja silppua, mutta kuitenkin.

VALMISTUIN luokanopettajaksi keväällä 1977. Siitä asti olen ollut koulussa tai yliopistolla töissä. Kesälomia on toki  pidetty, mutta olen niiden aikanakin tehnyt koulutus-keikkoja tai kirjoitellut lehtijuttuja ja oppikirjoja. Ja montaa hommaa päällekkäin.

ARVELEN, että takana on karkeasti noin 7600 työpäivää ( 37* 200 + 5* 30). Voi olla enemmänkin.  Edessä on  enää yksi.

TUNTUU erikoiselta. Haikealta ja huikealta. Olen ihan tietoisesti ja tavoitteellisesti prosessoinut kahden vuoden ajan irtautumista rehtorin työstä, ja tämä lukuvuosi on ollut siihen upea.  Toimimme koko lukuvuoden ajana kahdessa noin 16 km:n päässä olleissa pisteissä, ja kumpaankin  organisoimme omat apulais- ja vararehtorit. Ja he todella hoitivat hommansa vimpan päälle. Kiitos Anni-Kaisa, Ulla, Uma ja Kaija! Sain ajaa itseäni alas.

Ja kaiken kukkuraksi koko Auroran koulurakennus puretaan. Paviljongin viimeisetkin palaset tänään. Päärakennus, puusiipi ja opettaja-asuntola, jossa konttorini on, syyskuussa. Vanhasta ei jää kiveä kiven päälle.

OLEN nyt siivonnut pari viikkoa konttoria ja tyhjennellyt hyllyjä. Pölystä huolimatta se on täyttä terapiaa. Olen koonnut seuraajalleni Ulriika Huimalle laatikkokaupalla minusta tärkeitä papereita ja poiminut samalla talteen myös itselleni dokumentteja 25 Auroran vuodesta. Mitä kaikkea hullua olemmekaan saaneet tehdä! Ehkä kirjoitan näistä vuosista.

VASTAVÄITELLYT, entinen opettajamme Päivi Pelli-Kouvo vei minut tänään lounaalle Vespa-ravintolaan. Päivi väitteli Aurorassa 2000-luvun alussa toteuttamastaan Leo-projektista. Lounas oli upea ja korvia punotti, kun Päivi halusi antaa kaksin käsin positiivista palautetta. Ihan helppoa minun ei ole sellaista ottaa vastaan. Mutta myönnän. Tavoitteeni on ollut saada mahdollisimman moni opettaja kukoistamaan, löytämään oma juttunsa ja "ylittämään" rajansa.  Rehtori voi halutessaan "personoida" koulussaan opettajuutta. Päivi lateli minulle listaa opettajista, joille näin on käynyt. Myös moni koulunkäyntiavustaja on saanut näinä vuosina käyttää kaikkea osaamistaan. Johtajan - ja opettajan-  tehtävä on sytyttää. Ja vain se, joka itse palaa, voi sytyttää.

Juttelin tänään seuraajani kanssa samalla, kun tyhjentelin hyllyjä. Kerroin, että minusta yksi vaikeimmista jutuista opettajalle, joka siirtyy rehtoriksi, on haaste luopua tavoittelemasta omaa onnistumista ja keskittyä toisten onnistumisen varmistajaksi. Nooh. Itse en ole tässä kovin hyvä esimerkki, olen halunnut sotkeutua  itse moniin juttuihin mm. koko koulun näytelmiin- mutta silloinkin yhdessä toisten kanssa.  Toinen minulle tärkeä "oivallus" on ollut valinta: tehdään täysillä muttei täydellistä.

YKSI päivä jäljellä.  En millään ehdi siivota kaikkia 25 vuoden jälkiä pois. On pakko jatkaa hommia juhannuksen jälkeen vaikka sitä ollaan silloin virallisesti kesälomalla. Loppumattomalla. 

555 000

TÄNÄÄN kello 10.40:een mennessä tässä blogissa on käyty yhteensä  seitsemän  ja puolen vuoden aikana  555 000 kertaa. Blogi avautui 12.1.2007, ja tilasto käynnistyi heinäkuussa 2007. Kiitos.

Yhteensä blogilastuja on julkaistu 2768.  Luetuimpia ovat olleet seuraavat:

(1) Tuntematon Sotilas ja johtamisen taito 16.7.2011, (8263 käyntiä).
(2) Kuukauden kasvatusalan kirja  11.10.2009, (6535 käyntiä)
(3) Peppi Pitkätossu 25.9.2011,  (4982 käyntiä)
(4) Pekka Elo R.I.P. 15.12.2013,  (1661 käyntiä)
(5) Välikohtauksesta Alppilan yläasteella 30.3.2013, (1487 käyntiä)
(6) Perinteiset oppilashuoltoryhmän kokoukset muuttuva... 1.1.2014, (1399 käyntiä)
(7) Argh: Kaksi idiotismia vireillä! 15.12.2011,  (1257 käyntiä)
(8) Ns. työrauhapaketti muuttaa koulun kurinpitokeinov...30.12.2013, (1043 käyntiä)
(9) Opettajien työaika ei riitä- ratkaisuksi kokonaist...18.1.2011, (1024 käyntiä) ja
(10) Poliisin tiedote koulujen päättyessä.1.6.2011, (924 käyntiä)

Käyntikäyrä

YLLÄ olevasta tilastosta näkyvät käyntimäärät kuukausittain. Huippu osuu lokakuulle 2011. Tuolloin blogissa  käyntejä oli 16 914. Toiseksi eniten käyntejä oli elokuussa 2011: 17 039.  Alkukesät ovat olleet aina hiljaisimpia. Alkusyksyn 2012 notkahdus liittyi siihen, että Auroran koulun tiedotus palautettiin  tuolloin tästä blogista vuonna 2008 webmasterimme Juha Hyvärisen kuoleman johdosta hiljenneille kolumbuksen sivuille. Vanhoja netttisivuja käytettiin aina vuoden 2013  alkuun saakka, jolloin Auroran koulu sai oman bloginsa: http://aurorankoulu.blogspot.fi . Niillä sivuilla on ollut 1,5 vuodessa yli 78 000 käyntiä.

Keitä blogissa käy? Bloggerin tilastokone listaa, mistä päin maailmaa blogissa käydään.  Suomesta blogiin on osottu yli 451 000 kertaa. Yhdysvalloista yli 44000 kertaa. Saksasta yli 10000 kertaa.  Lisäksi listalla näkyvat Venäjä, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat, Kanada ja Espanja. Näistä käyntejä on ollut 7000- 1500 kustakin.

Melkoinen  osa niistä on varmaan "huteja".

TIEDOSTOSSA näkyy myös URL-osoite, josta blogiin on tultu.  Yleisin lähde on Auroran koulun kolumbuksessa olevat vanhat kotisivuta (yli 43 000 kertaa).  Seuraavaksi yleisimpiä lähtösivuja ovat google-haut. Googlettamatta sivuille on päädytty lähes 150 000 kertaa. Yleisimmät hakusanat ovat olleet Martti Hellström (4776),  Peppi Pitkätossu (2586), Tuntematon Sotilas (1652), Martti Hellström  blogi (991) ja poliisi (720). 

Auroran koulun ex-ope Päivi Pelli-Kouvo väittelee tohtoriksi

AURORAN koululla 1990-ja 2000-luvuilla tössä ollut Päivi Pelli-Kouvo väittelee huomenna perjantaina tohtoriksi. Työn nimenä on "Toimintatutkimus CLIL-opetuksesta: LEO-mallin kehittäminen".

KLIKKAA kuva suuremmaksi.

Päivi paloi innostuksesta kieltenopetusta kohtaan.  Saimme 2000-luvulla neuvoteltua hänelle ylimääräisen kokeiluresurssin (8 vvt), jonka turvin hän saattoi kolmen vuoden ajan rikastaa kaikkien Auroran oppilaitten englannin osaamista pitämällä englanniksi eräiden aineiden tunteja. Kiitos vielä kaukonäköisyydestä silloiselle opetuspäällikkö Arto Laamaselle.  Oppilaiden edistymistä seurattiin ja tuolloin kootun aineiston pohjalta väitöskirja osoittaa, että panostus kannatti.

Opetuskokeilusta käytettiin lyhennettä LEO, joka tulee sanoista lisätehoa englannin oppimiseen. Tutkimuksen kolmen lukuvuoden pituinen empiirinen vaihe toteutettiin  lukuvuosien 2001–02, 2002–03 ja 2003–04 aikana osana oppilaiden (N=346) normaalia koulunkäyntiä. Tavoite  oli kehittää sellainen opetuksen malli, jossa kaikki koulun oppilaat saavat englanninkielistä sisällön opetusta lähtökohtana englannin ja sisältöaineiden opetussuunnitelmat.

Tutkimuksessa todettiin, että  matematiikka, kuvataide sekä ympäristö- ja luonnontieto soveltuvat hyvin  tämänkaltaiseen opetukseen. Tehtyjen testien perusteella voidaan sanoa, että LEO-mallin avulla oppilaiden englannin sanasto kehittyi positiiviseen suuntaan.

Paljon onnea Päiville!

VÄITÖSKIRJA löytyy pdf-muodossa netissä. Sen voi ladata tästä linkistä.

Ratkaisu suomalaisen koulun ongelmaan ei ole ohjelmointi. Sorry.

JOS  ja kun haluamme nostaa suomalaisen koulun uuteen nousuun, kannattaa katsoa syvälle, eikä liitää pinnalla. Ennenkuin innostuu jonkin ratkaisun kaikkiallisuudesta, kannattaa yrittää ymmärtää, mikä on ongelma. Samat oireet, kun voivat kuulua moneen tautiin.

Olen itse päätymässä - en kovin omaperäiseen- näkemykseen, että koulu,  niinkuin se nyt toimii, on menettämässä otetta opetustapahtuman keskeiseen subjektiin: oppilaaseen. Myös Suomessa. Muiden maiden perässä. Kuten Jouni Välijärvi on osoitanut.  Paha juttu.

EVVK. Emme enää usko, että koulunkäynti kannattaa. Siitä ja monesta muustakin syystä oppilaat eivät enää itse nosta itseään oppimiseen tähtäävään opiskelun mielentilaan. Havainto ei ole uusi. Yksi merkittäviä näkijöitä oli jo 1990-luvun alussa Thomas Ziehe,  joka kirjoitti kulttikirjassaan, että  koulu on menettänyt auransa. Koulun auran mureneminen saa aikaan sen, että koulun toiminta alkaa näyttää niin alastomalta, niin pitkästyttävältä, absurdilta ja vieraalta. Ziehen (1991)  koulussa vallitsee loputon tympääntyneisyys. Koulun tilanteet eivät ole itsestään selvästi sellaisia, että osanottajat ryhmittyisivät niissä oppisisältöjen ympärille; sisältö muodostaa oikeammin taustan, jota vasten on käynnissä aivan muita prosesseja. Tässä tilanteessa sekä opettaja että oppilaat vain lavastavat opetusta.

Koulu oli jo tuolloin maailmalla kovaa vauhtia muovautumassa vain taustaksi muille tärkeämmille asioille, kuten kaverien kohtaamiselle. Philip Jackson (1968) on kuvaillut samaa ilmiötä. Oppilaan tehtäviin koulussa kuuluu menestyä kahden yleisön edessä. Mutta kuinka olla yhtä aikaa  hyvä opiskelija ja ”hyvä jätkä” ? Nuorisotutkija Tommi Hoikkalan ja Petri Pajun (2013) tuore tutkimus hieman keventää kuvaa. On olemassa virallinen ja epävirallinen koulu; Koulussa on kaksi maailmaa: aikuisten virallinen, lukujärjestykseen kirjattu, ja nuorten keskinäinen, piiloon jäävä  maailma. Virallisen opetussuunnitelman rinnalla ja sisällä kulkevat epävirallisen opetussuunnitelman kehät. Ne, jotka oppilaat itse rakentavat. Tunneilla usein lentävät vitsit ja viivottimella ammutut kuminpalat, niillä kuiskaillaan ja näprätään puhelimilla, mutta pääasiassa opiskellaan – niin kuin tutkijoiden omassa lapsuudessakin.

Hoikkalan ja Pajun tarkasteleman koululuokan oppilaat jakaantuivat sen mukaan, millaista etäisyyttä he  pitivät viralliseen kouluun. Ne, jotka pitivät pitkää etäisyyttä viralliseen kouluun, eivät arvostaneet yleensä koulua. He kuitenkin arvostivat juuri omaa kouluaan kavereiden tapaamispaikkana. Toisaalta ne, joiden etäisyys viralliseen kouluun oli lyhyt, arvostivat koulua yleensä, mutteivät välttämättä juuri omaa kouluaan.

Viimeaikaisessa keskustelussa avainkäsitteeksi näyttää nousseen merkityksellisyyden kokemus. Sanotaan, että kouluopetuksella nykyisellään ei ole mitään merkitystä nuorten elämässä. Sanotaan, että koulu on museo, joka ei elä samaa aikaa kuin nuoret. Mutta kuinka se edes olisi mahdollista? Kautta aikojen kouluinsituutio on edustanut pysyvyyttä. Usein onneksi.

Tilanne on surkea. Järki sanoo, että   koulutukseen panostamisen hylkääminen lisää - poikkeusyksilöitä lukuunottamatta- syrjäytymisriskiä. Vaikka koulutus ei enää automaattisesti takaa loistavaa tulevaisuutta, suurimmalle osalle elämä ei tarjoa koulusivistyksen ulkopuolista menestystä.

Olisiko yksi ratkaisu kaivaa esin Joycen, Weillin ja Showersin (1992) idea opetuksesta  prosessina, jossa rakennetaan oppimisyhteisö, jonka jäsenet käyttävät taitojaan oppimiseen. Koulu ja luokkahuone olisivat  tuolloin kokoontumispaikkoja näille oppimisyhteisöille,  joiden tarkoitus on tutkia maailmaa ja oppia suunnistamaan siinä tuloksellisesti!

Mitä tarkoittaa tuo käsite: merkityksellisyys, jota koulussa ei enää ole? Olen päätynyt ajattelemaan, että merkityksellisiä ovat tapahtumat, jotka vievät minua kohti minulle tärkeitä päämääriä. 2000-luvulla puhumme mieluummin ihmisen pyrkimyksistä ja intentioista, kuin tarpeista ja niiden tyyydyttymisestä. Näen ne kuitenkin hyvin samoina asioina. Opetus, joka innostaa minua, joka tuottaa minulle mielihyvää, tyydyttää joitain-  ehkä tiedostamattomia - tarpeitani.

Deci ja Ryan ovat omassa motivaatitoeoriassaan tiivistäneet ihmisen perustarpeet kolmeen: (1) suoriutumisen/onnistumisen tarve, (2) autonomian tarve ja (3) huomion saamisen tarve (itselle tärkeiltä). Toki teoriaan kohdistuu myös kritiikkiä, mutta kolmijako on minusta napakka. Kasvatuksen osalta se vastaa vanhaa tapaa ajatella hyvää kasvatusta rajojen, reviirin ja rakkauden tasapainona.

Tuohon kolmijakoon voi myös pudottaa erinomaisen suomalaisen kasvatusopin keskeiset periaatteet.

1. suosiutuminen/onnistuminen
Hyvä opetus on tavoitteista (tavoitteet ovat selkeät, opetussuunnitelma ymmärretään). Jokainen tietää, mihin pyritään ja myös tekee parhaansa.

2. autonomia
Hyvä opetus ottaa huomioon oppilaan. Opetusta eriytetään. Oppilaat osallistetaan. Oppilas on aito opetuksen subjekti.

3. huomion saaminen itselle tärkeiltä
Hyvää opetusta kuvaa opettajan ja oppilaan hyvä pedagoginen suhde, joka tiivistyy käsitteisiiin pedagoginen rakkaus, auktoriteetti ja pietas. Hyvää opetusta kuvaavat myös kannustava, iloisen työteon ilmapiiri ja työrauha.

Merkityksellisyys syntyy kokemuksista, että tyydytyn. Jokaisen oppilaan pitäisi voida sanoa jokaisen koulupäivän jälkeen: (1) opin, onnistuin, (2) sain vaikuttaa, (3) Minusta tykättiin. Kuten Kaisa Aunola on todennut. Vaikka jokin yksittäinen opittava asia ei sinänsä ole minulle maailman tärkein, itse opetustapahuma oikein järjestettyn voi sitä olla- kun se tyydyttää minun tarpeitani.

Decin ja Ryanin perusoivalluksia on, että vaikka julkinen koulu ei ilmeisesti koskaan voi rakentua oppilaiden ns. sisäisen motivaation varaan - toisin kuin monet nyt toivovat (vrt. esim.  Summerhill), niin on tärkeää pyrkiä muokkaamaan koulutyötä niin, että sisäiselle motivaatiolle tyypilliset (em. kolmen perustarpeeseen liittyvät ) piirteet voidaan liittää kouluoppimiseen.

Konkreetisti se tarkoittaa esim.  (1) selkeitä tavoitteita ja onnistumisen takaamista (2) valinnan mahdollisuuksia ja (3) mahdollisuutta saada positiivista palautetta opettajalta ja ennen muuta vertaisilta.

Palaan alkuun: Väitän, että ohjelmointi ei ole mikään ratkaisu tämän  tason kysymykseen (vaikken  sitä vastustakaan). Se on lähinnä uusi opittava taito. Tietokoneiden käytön lisääminen ei ole ratkaisu. Tabletti on vekotin. Toisen tason ratkaisu tämän päivän koulun ongelmiin on asettaa  kolme Decin ja Ryanin esiinnostamaa perustarvetta petuksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Opetustapahtumaa tulee systemaattisesti muovata siihen suuntaan, että merkityksellisyyden kokemus vahvistuu.

BEN FURMANIN MUKSUOPPI ESIMERKKINÄ UUDESTA TAVASTA LÄHESTYÄ OPPIMISTA

Ratkaisukeskeisen pedagogiikan uranuurtajia Suomessa on psykiatrian erikoislääkär  ja psykoterapeutti Ben Furman. Hänen keskeinen toimintamallinsa on  Muksuoppi, joka  kehiteltiin 1990-luvulla  Keulan päiväkodin erityisryhmässä Vuosaaressa (Furman, 2010, 11). Oppi on hyvin käytännöllinen, mutta myös ”piiloviisas”. Nykymuodossa siihen kuuluu idea 11 portaasta, jotka helpottavat metodin hallintaa. Tänään Muksuoppi on käytössä kymmenissä eri maissa.

On mielenkiintoista, kuinka upeasti muksuoppiin kuuluvat kasvatuksen periaatteet ja konkreetit työkalut istuvat mm. edellä esitettyyn Decin ja Ryanin motivaatiomalliin.

Muksuoppi ja suoritumisen tarve

Muksuopissa korostetaan mm.  että
- vuorovaikutuksen ja harjoittelun tulee olla palkitsevaa  ja innostavaa. (esim. leikit)
- taidon pitää olla konkreetti, jotta sitä voi harjoitella ja jotta sen voi näyttää (ja nähdä)
- vahvistetaan uskoa itseen (aikaisemmat onnistumiset; kysytään myös muilta)
- hyöty täytyy konkretisoida (itselle ja muille)-
- uskoa onnistumiseen vahvistetaan-
- tavoite julkistetaan
- harjoitellaan
- varaudutaan takaiskuihin (mitä silloin tehdään?)

Suomalaisessa kasvatusopissa samoista asioista käytetään mm. käsitettä avoitteisuus.

Konkreetteja työkaluja tyydyttää suoritumisen tarve ovat mm.
- tavoitteiden kirjaaminen, sopimus
tavoitteiden julkistaminen
tavoiteisiin pääsyssä etenemisen seuraaminen
- opetetaan taito muille (opitaan itsekin)
- janat, joilla oppilas arvioi itse, kuinka pitkälle hän on edennyt tavoitetta kohti (ns., asteikkokysymys)
- ideoiden keksiminen takapakkien varalle

Muksuoppi ja autonomian tarve

Muksuopissa korostetaan, että tavoitteena on kehittää oppilaan omaa autonomaa
Lapsi ei ole muutoksen kohde vaan aito subjekti; Valmentajan vaikea taito on kyky olla tekemättä  ratkaisuja lapsen puolesta ja sen sijaan  kysyä.  Lapsi itse päättää (tai valitsee), mitä hän harjoittellee. (vrt. suostuttelu)

Furman  kertoo, että Muksuopin nimi voisi yhtä hyvin yllä "You decide", koska yksi keskeisiä periaatteita on lapsen  sitouttaminen. Juuri lapsi tekee päätöksiä. Juuri lapsi opettelee. Me muut olemme vain apuna.

Suomalaisessa kasvatusopissa samoista asioista käytetään mm. käsitteitä oppilaan subjektius ja  eriyttäminen

Konkreetteja työkaluja tyydyttää autonomian tarve ovat mm.
- yhdessä lapsen kanssa laadittava suunnitelma
- suunnitelman lähtökohtana eivät ole ongelmat, vaan lapsen omat toiveet  siitä, miten asioiden tulisi tulevaisuudessa olla

Muksuoppi ja (myönteisen) huomion saamisen itselle tärkeiltä tarve

Muksuopissa korostetaan, että
- yhteistyötä.  Ehkä ei  ole edes kaikkein  oleellisinta, mitä taitoa lapsi päättää harjoitella. Kyse on yhteistyöstä. Haluaako lapsi tehdä yhteistyötä aikuisten kanssa vai ei. Onko hän yhteistyöhalukas vai ei? Vikuroiko hän vastaan vaan kesyyntyykö hän? Lopultakin kyse on yhteistyön palauttamisesta, lapsi ja hänen ympäröivä todellisuutensa alkaa puhaltaa yhteen hiileen. Yritämme saada kaikki samaan veneeseen - se taitojen opetteleminen on siihen työkalu, väline.
Positiivisuus on kasvattava voima. Ote on armahtava. Emme kaivele menneitä. Katse on tulevaisuudessa.
Positiivisuus  näkyy jo retoriikassa: Lapsella ei ole ongelmaa, vaan taito, jota hän ei vielä osaa. Aikuisten tehtävä on tukea harjoittelua. Takaiskuista puhutaan unohtamisena ei epäonnistumisina.
- Muksuoppiin ei kuulu rangaistuksia. Ei syyllistämistä. Ei edes torumista. Takaiskuihin varaudutaan sopimalla lapsen kanssa, miten häntä muistutetaan. Takaiskuihinkin varaudutaan: emme puhu epäonnistumisesta vaan taidon unohtamisesta. Lapsi saa itse ehdottaa, kuinka häntä muistutetaan
- rakennetaan luottamuksellista suhdetta
- opittavalle taidolle annetaan  kiva nimi.
- joustetaan (haluatko kuulla?)
- aidon opettelun tueksi kootaan kullekin lapselle oma kannustusryhmä, joka antaa hänelle kannustusta sovitulla tavalla. Lapsi saa itse kutsua siihen esim. aikuinen: isä/äiti , yksi luokkatoverin ja yksi esim. ryhmän jäsen.

Suomalaisessa kasvatusopissa samoista asioista käytetään mm. käsitteitä pedagoginen rakkaus, positiivinen palaute, myönteinen luokkahenki  ja tahdikkuus.

Konkreetteja työkaluja tyydyttää huomion saamisen itselle tärkeiltä tarve ovat mm.
-  huomion kiinnittäminen jo tapahtuneeseen edistymiseen
- kannustusryhmä (huom! vapaaehtoiset, vedotaan: miten te voitte auttaa?)
- kannustusmerkki
- mielikuvituseläin esim. haltija tai amuletit vanhemmilla
- kootaan muiden myönteisiä näkemyksiä (agennti)
- oppimisen juhlistaminen (ja kiitosten jakaminen)
- opetetaan taito muille
- yhteiset kokoukset tavoitteista
- juorukehu
- Ryhmällä voidaa hankkia myös jokin "yllätyskannustaja".

Muksuoppi perustuu dialogiin, neuvotteluun, ääneen sanomiseen, kahden tasavertaisen ihmisen keskusteluun, yhdessä tehtäviin päätöksiin,  kannistuksen, valmistautumiseen myös takaiskuihin, myös kotona harjoittelemiseen.  Muksuoppi käyttää palkintoja, mm. juhlaa. Mutta juhla ei ole vain mehun juomista, se on enemmän, taidon oppimisen julkistamistilaisuus, samaan tapaan kuin ylioppilasjuhla. Palkinnot eivät ole tarroja vaan sosiaalista huomiota.

”Ongelmat ovat vain  taitoja, joita ihmiset eivät vielä ole oppineet” (Furman 2010, 119)

LUE

Furman, B. (2010). Muksuopin lumous. Uusi tapa auttaa lapsia voittamaan psyykkiset ongelmat. Helsinki: Tammi

Hoikkala, T ja Paju. P. (2013). Apina pulpetissa - Ysiluokan yhteisöllisyys. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 139. Gaudeamus & Nuorisotutkimusverkosto.

Jackson , P. W.  (1968)   Life in Classrooms New York-Chicago-San Francisco-Atlanta- Dallas-Toronto- Montreal-London: Holt, Rinehart and Winston, Inc.

Joyce , B , M. Weill ja  B. Showers. (1992 ). Models of Teaching. 4th ed. London: Prentice-Hall).

Ziehe, T, (1991). Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Tampere: Vastapaino.

Auroran rehtorin vuosikello

KOKOSIN rexin vuosikelloa omalle seuraajalleni. Vuosikellohan tarkoittaa vuosittain, tiettyyn aikaan toistuvia tehtäviä. Kello-nimike viittaa tapaan esittää tehtävät kellomaisena kuvana- jota tässä ei ole.

Laitan  tuotokseni tänne blogiin, ajatukselle, että siitä voisi olla joillekin muillekin  käyttöä. Copypastellahan listasta saa itse kukin muokattua itselleen paremman.  Ja jos huomaatte, että jotain tärkeää puuttuu, niin vinkatkaa.

Päivitetty 21.7.-14.

Elokuu 2014
Suunnittelupäivä maanantaina 11.8 klo 9-15.  (oltava 6t, jotta on eso). Kutsut ajoissa Wilman kautta. Tarjoilu sovittu kesäkuussa Järvenperän emännän kanssa.

Syyslukukausi alkaa tiistaina 12.8 klo 9. Diasporan vuoksi  lukkareiden työversiot heti käyttöön ja korjaukset "juoksussa".

Uusiin tiloihin perehdytään. Opetus alkaa kaikissa aineissa- sovi katsomusaineet myös.  Kaksi ekaa viikkoa oltava taksien vuoksi muuttumaton lukkari (koskee meillä starttia)

Kevään  aikana säästyneilla rahoilla (jos on säästynyt- selviää elokuun alussa) tai kehyksestä ylijäävien tuntien rahoilla palkataan lisäväkeä ekoiksi viikoiksi. Budjetti on hieman auki, kunnes kaikki päät on laskettu.

Hoidettavia asioita

• Avustajapalveluiden  määrästä päättäminen (saatu 75 tuntia, määritellään tarve)
• Avustajien rekrytointi Seuresta (tehtävä jokaisesta erillinen tilaus netissä. Tarvitset tunnuksen)
• Toisen apilaisrexin päätös paperille.
• Eka- ja tokaluokkien aamu- ja iltapäiväryhmiin jako (opettajat kysyvät huoltajien mielipidettä)
 • EKOAY:n yhteyoopettaja. Onko valittu ja ilmoitettu: hoitaa eläkkeelle lähtevien ilmoittamisen
• Elojen työnjako (jos on kaksi alusta saakka).
• Erikseen korvattava tehtävät (ATK, kirjasto, johtamisraha…): kuka hoitaa? Mitä pitää tehdä?
• Glims-yhteysopettajan valinta
• Heureka-yhteysopettajan valinta.
• lltapäivätoiminnan tilat, käytännöt, kirjallinen sopimus
• iPadien pelisäännöt (mitkä laatikot millekin luokkaryhmälle, vastuut, lataukset). Huom. tarvitsevat langattoman verkko- Onko saatu toimimaan?
• Johtamis- ja osallistamisjärjestelmän rakentaminen (esim. apulairexit, johtoryhmä, tiimit, työryhmät…) ja siihen  liityvät tehtävät ja korvaukset.
• Kehittämiskeskusteluihin tulossa kaupunkitasoinen lomake. Käykää läpi.
• Kerhojen ideointi  ja saadun kerhoresurssin jakaminen. Koulun oma osuus 25%.
• Koulun itsearviointitehtävät tänä lukuvuonna.
• Kerhoesittelylomakkeen laatiminen
• Kerhojen ideointi (oppilaat mukaan)
• Kerrataan  kurinpito-ohjeet
• KiVa-toiminta? tms. kiusaamisen selvittelyelin.
• Koulun itsearviointitehtävät tänä lukuvuonna
• Koulun puhelimet keille?
• Koulutyön tiedote. Netin päivittäminen.
• KULPS-yhteysopettajan valinta
• Kummiluokkatoiminta
• Käykää läpi sairauspoissaolojen seurantamalli (20-30-50...)
• Liikkuva koulu ohjelma.
• Lukkarien tsekkaus (Varautuminen viisijaksojärjestelmään).
• Lisäpalkka(vaativa luokka tms. )
• Muuttokorvausanomuksen lähettäminen.
• Opetussuunnitelmatyö 2014-15
• Opiskeluhuollon suunnittelu (mm. rekisteri)
• Opettajakortit (eHijat)
• Ops-muutokset (tuntijako jne.)
• Ops-työn suunnittelu lukuvuoden ajalta
• Ops-yhteyshenkilöiden varmistaminen
• Oppilasmäärän laskeminen ekana koulupäivänä.
• Oppilasparlamentin valinta ja toimintasuunnitelma
• Perehdy huolella OVTESsiin 2014-2016
• Periaatteessa jokaiselle pitäisi laatia täydennyskoulutussuunnitelma
• Pihasäännöt
• Siivousjärjestelyt
• Sijaisjärjestelyistä sopiminen
• Sivutoimiluvat
• Sovitaan välituntirajat jne.
• Suunnittelupäivän ohjelma
• Perehdyttäminen (uudet opettajat); Perehdytysohjeiden päivitys sijaisille
• Päivänavausjärjestelyt
 • Rehtorin laadittava ajankäytön suunnitelma, jonka esimies hyväksyy. Seurantaan suko-antaa ohjeet
• R-opettajat
• Riskianalyysit
• Ruokailujärjestelyt
• Seurakuntayhteistyö; yhteysopettajan valinta
• Sisäinen tiedotus (ilmoitustaulu, flap, Wilma, postipalaveri)
• Sivutoimi-ilmoitukset joka lukuvuosi (erillinen lomake)
• Taksifirmalle lopulliset lukkarit kyytiläisten osalta
• Taksikyytien valvonnan järjestäminen (2 startin oppilasta)
• Tapa hoitaa aihekokonaisuudet 2014-15
• Taukotuvan sisustus
• Tiedotusjärjestelyt (netti? blogi? flapit)
• Tiimien ja tiimipomojen tehtävät
• Toimintakalenteri laadinta
• Tuen muodot (uusi Mix-ryhmä?)
• Tuntikehyksen tsekkaus
• Turvallisuusasiakirjojen laatiminen.
• Työ- ja loma-ajat (lauantaityöpäivät- onhan tullut hyväksyntä.
• Työryhmät ja tiimit 14-15/vastuualueet
• Työsuojeluyhteyshenkilön valinta ja tiedottaminen eteenpäin.
• Uinninopetusjaksot. Tapa valvoa suihkutukset.
• Ulkoinen tiedotus
• Uuden Auroran suunnittelutilanne (kuinka tieto kulkee jne.)
• Uusien oppilaiden ja huoltajien perehdytys
• Uusista opettajista perustietolomake (päätös)
• Varmista, onko OPH uusinut ohjeet päivänavauksista ja uskonnollisista tilaisuuksista.
• Vanhempainiillat ja -vartit
• Valvontavuorot (välitunti, siesta, ruokailu…)
• Vastuualueiden jako.
• VESO-suunnitelma alkavaksi lukuvuodeksi (3* 6 t)
• Välinelainaamon toiminta
• Välitunti- ja siestavalvonnat
• YT-ajan käytön hahmottelu (kiinteä + luottoaika)

VÄISTÖN VUOKSI HOIDETTAVIA MEMO: Hoidettavat asiat

• Autojen säilytys?
• Avaimet Järvenperään?
• Avaimet paviljonkeihin
• Avainten palautus Kalajärvelle.
• Espoo: Milloin langaton verkko (Kari Meri)
• Järjestyssääntömuutokset
• Kirjastotoimintaa. Onk?
• Kuulutusjärjestelmä
• Langaton verkko Pakkaus ja muutto Aurorasta > Uuteen tilaan ja Kalajärveltä uutteen tilaan
• Polkupyörien säilytys
• Sovittava, milloin firma  tulee kiinnittämään koneet.
• Tulihan  kaikkiin luokkiin smaryboardit- niin on sovittu
• Vaihdettiinko leasingkoneet?
• Varmistettava, että muuttoon tarvittava ylimääräinen määräraha riittää
• Välivarastointi tavaroille, jotka eivät mahdu Järvenperään.

Mahdollisia tapahtumia
• Lukuvuoden avaus 12.8.
• Koulurauhan julistus 21.8.

Syyskuu 2014
Koulukone käy täysillä. Pääosa vuoden paperityöstä kasantuu muutamalle viikolle. Vanhempainillat.  Aurora-seminaari. Poistumisharjoitus. Johtokunnan kokous. Auroran päärakennuksen ja asuntolan purku alkaa. Saatava kokonaan tyhjäksi.  Oppilasmäärä lasketaan 20.9. Sitä ennen jo lyödään lukkoon käytettävä kehys. Koulupsykologin vastuulla kriisisuunnitelma. Käykää läpi sekä OHR:ssä että opettajien kanssa.


Hoidettavia asioita

• Johtokunnan kokous.(otettava kantaa vuoden 2016 opsin A2-kieleen). Esityslista viikkoa aikaisemmin.  Kokous päivä sovittava puheenjohtajan kanssa syyskuun alussa.
• Kerhotoiminta käynnistyy (kullekin kerholle korvamerkitään tietty potti)
• Koulun järjestyssääntöjen päivittäminen (vrt. Järvenperän koulun säännöt)
• Koulun turvallisuuskulttuurikeskustelu
• Lukuvuosisuunnitelma lomakkeen täyttäminen
• Opetussuunnitelman päivittäminen
• Nettiin kerhokortti
• Tehostetun tuen käytänteet
• Tiedot seuraavan lukuvuoden oppaisiin.
• Tiedota ajoissa syyslomasta vanhemmille
• Tuen dokumentointi
• Turvallisuussuunitelmien päivitys  kumpaankin taloon.

Mahdollisia tapahtumia
• Kodin ja koulun yhteistyöpäivä 26.9.14
• Poistumisharjoitus

Lokakuu
Lokakuussa on  (onneksi) syysloma. Opettajille maksetaan ylitunnit, joten marraskuun alussa näkyy vasta lopullinen kehyksen hinta. Monia mahdollisuuksia juhlia.

Hoidettavia asioita

• Budjettitilanne (hahmottuu lokakuun puolivälissä, kun suurin osa opettajista on saanut elo-lokakuun palkkarahar).
• Kasvattajaverkoston tapaaminen kutsuttava koolle
• Kehittämiskeskusteluja kannattaa alkaa käydä.
• Kiusaamiskysely (OHR)
• Syysloman jälkeen on aloitettu joulujuhlien valmistelut
• Virat, jotka halutaan laittaa hakuun, ilmoitetaan sukoon. Sitten seuraa vaihe, jossa jo Espoossa olevat voivat hakea siirtoa.

Mahdollisia tapahtumia
• Kansainvälinen opettajien päivä 5.10.
• Aleksis Kiven päivä 10.10.
• YK:n päivä 24.10.
• Kulttuurisiesta

Marraskuu
Marraskuu on budjetin kannalta tosi tärkeä. Yleensä 5.11. tilit ovat kunnossa. Sitten on aikaa palkata esim. joulun alle R-opettajia nin 10 päivää (15.11. jälkeen palkkatoimisto ei pysty enää takaamaan, että rahat menevät tämän vuoden budjetista). Adventtihartaus? Kaupunginvaltuusto päättää seuraavan vuoden budjetin. Leikkauksia pitäisi olla tulossa, ja ne voivat pakottaa muuttamaan  tuntijärjestelyitä keväällä.


Hoidettavia asioita

• Hankintoja
• Kehittämiskeskusteluja
• Koulun itsearviointitehtäviä
• Suunnitelma mahdollisen ylimääräisen rahan käyttämisestä

Mahdollisia tapahtumia
• Adventtihartaus

Joulukuu
Itsenäisyyspäivä? Lucia? Joulukirkko? Joulukuussa kasautuvat arvostelut, juhlat ja erityisesti budjetin jatkuva seuraaminen - ja hankinnat. Tavarat on saatava sisään joulukuun aikana. Voi olla hyvä, että rexi ei ole kaikkia välipäiviä lomalla.
 

Hoidettavia asioita

• Joulujuhlat (rehtorin puheet)- ajoissa tiedotus huoltajille- Missä pidetään?  Voivatko kulissit jne. olla paikoillaan salissa? Pitääkö juhla siirtää johonkin muuhun tilaan?
• Koulun koristelu
• Todistusten kirjoittaminen, kopiot.

Mahdollisia tapahtumia
• pe 5.12 (Itsenäisyyspäivän aatto)
• la 13.12 joulujuhlapäivä (samalla muuten Lucian päivä)

Tammikuu 2015
Kevätukukausi alkaa keskiviikkona 7.1.  työjärjestyksen mukaan. Aurorassa tullee tammikuun lopulla hakuun opettajan paikkoja.
Budjetti on auki maaliskuuhun saakka. Tokaluokkalaisten huoltajien on tehtävä A1-kielivalinta. Aurorassa voi opiskella vain englannin kieltä. Kutosluokkalaisten huoltajat tutkailevat yläkouluopasta, ja valitsevat lapselleen sopivaa koulua
Uudet ekaluokkalaiset ilmoitetaan kouluun netissä. Rehtorilla on  strategiaseminaari. Kuun lopulla saadaan tietää, kuinka hyvin budjetti on pitänyt vuossa 2014. Joko resursseja vapautuu tai joudumme kiristämään vyötä. Tammikuun lopulla Educa.

Hoidettavia hommia

• Kehittämiskeskustelut jatkuvat
• Ketkä opettajista voidaan lähettää Educaan työajalla?
• Kevään budjetin hahmottelua.
• Kevään itsearvioinnin suunnittelu
• Kuudesluokkalaisia ohjataan yläkouluvalinnoissa.
• Perehdy budjettiin vaikuttavaan väestövastuumalliin.
• Syksyn budjetin yhteenveto ja johtopäätökset.
• Syyslukukauden itsearvio ja kevätlukukauden ohjelman  tarkistaminen
• Tokaluokkalaisten kieli-info tarvitaessa.
• Uuden Auroran suunnittelu jatkuu

Mahdollisia tapahtumia
• ke 7.1. lukukauden avaus

Helmikuu
Talviloma  on viikolla 8. Tiedota ajoissa. Sitä ennen talviurheilupäivä. Tokaluokkalaiset valitevat A1-kielen.
Koulut saanevat ennakkotietoja loppuvuoden rahoista.

Hoidettavia hommia

• Auroran päivän suunnittelua (myös oppilasparlamentti)
• Johtokunnan toimintakertomus (rexi tekee etukäteen, viedään sitten johtokuntaan)
• Jos tulee leikkauksia, tehdään korjaustoimia.
• Kierrätyskirjojen tsekkaus
• Kuukauden kasvatusteemana: media (mm. sanomalehtiviikkoa)
• Rehtori: mahdollinen selvitys budjetin ylittämisestä.
• Rehtori: seuraavan kesän lomat
• Rehtori: Espoon rehtoriseminaari
• Sovitaan alustavasti luokanopettajien seuraavan lukuvuoden luokat.
• Virkahaastattelut alkavat. Ennen hiihtolomaa ehditään käydä läpi myös virtuaalihaastattelun vastaukset, ja  kärkihakijat poimitaan varsinaiseen haastatteluun. Virkaa kohti haastateltava vähintään viisi hakijaa. Päätösesitys eRekryn kautta.

Mahdollisia tapahtumia
• ti 24.2. Kalevalanpäivä
• Penkkariajot

Maaliskuu
Perusopetuslinjan päällikkö tekee virkavalinnat. Johtokunta kokoontuu kuun lopulla ja hyväksyy mm. budjetin.  Luokkasijoitteluneuvottelut (kuinka monta ekaluokkaa kouluun? Kuinka paljon  oppilaita). Neuvotteluista ei saa vuotaa. Oppikirjakustantajat esittelevät tuotteitaan.  Uinnit alkavat? Seuraavan lukuvuoden suunnittelu alkaa todenteolla, kun kehittämispäällikkö lähettää kouluille ns. tuntikehyskaavan. Starttiluokan kohtaloa jännitetään toukokuulle saakka: löytyykö lähialueilta tarpeeksi koululykkäystä saaneita lapsia. Päätös uusista viranhaltijoista tulee tiedoksi.

Hoidettavia hommia

• Auroran kasvattajaverkoston tapaaminen
• Auroran päivän tempaus 8.3. (oppilasparlamentti suunnittelemaan). Se on koulupäivä. Tiedota ajoissa vanhemmille.
• Hyväksytään  johtokunnan toimintakertomus.
• Neuvottelut seuraavan lukuvuoden luokkatiloista Järvenperän pääkoulun puolella
• Oppikirja- ja oppimateriaalitilaukset valmistellaan (varsinainen tilaus usein huhtikuun alussa).
• Ops-seminaari
• Rehtori ja johtoryhmä laativat taas listaa rakennuksessa kunnostettavista kohteista.
• Uintijärjestelyt (jos uinnit alkavat vasta maaliskuussa)
• VESO-tsekking

Mahdollisia tapahtumia
• La 8.3. on koulupäivä (Auroran päivä).

Huhtikuu 
Pääsiäislomaa vietetään. Tiedota ajoissa. 4. luokalaiset valitsevat TN/TS-pääaineen. Koululle ilmoitetaan avustajapalvelun määrä- on usein mennyt toukokuulle. Tulevien 1.-2.-luokkalaisten hakuaika iltapäivätoimintaan päättyy. Jos ehtoja annetaan, tiedotus vanhemmille.  Määräaikaiset tehtävät saadaan laittaa hakuun. Jos on  pätevä tiedossa, ei tarvita eRrkry-hakua.

Hoidettavia hommia

• Henkilökunta keskustelee lauantaityöpäivistä
• Kehittämiskeskusteluja.
• Keskustelu seuraavan lukuvuoden kotiluokista.
• Kirja- ja tarviketilaukset
• Kysely katsomusaineiden järjestelyistä.
• Mahdolliset ehtopäätökset
• Määrä-aikaiset opettajan tehtävät hakuun.
• Muodostetaan alustavasti ekaluokat
• Nivellys päiväkotien kanssa.
• Seuraavan vuoden luokkien jako.
• Vappukarnevaalit (suunnitteluun oppilasparlamentti)
• Via Dolorosa

Mahdollisia tapahtumia
• to 3.4. Via Dolorosa
• to 30.4. Vappurieha

Toukokuu
Toukokuuhun osuu  vappu- ja helatorstai- lomat. Hienoa.  Johtokunta kokoontuu toukokuun lopulla ja päättää anoa perinteiseen tapaan lupaa kahteen koulukohtaiseen lauantaityöpäivään ja niitä vastaaviin vapaapäiviin.  Määräaikaiset opettajan tehtävät tulevat hakuun. Avustajaresurssi määritellään. Uuteen lukuvuoteen valmistaudutaan. Uudet ekaluokkalaiset käyvät tutustumassa kouluun.  Todistukset jaetaan viikon 22 lauantaina
Kevätjuhlat? Erilliset todistustejakojuhlta kutosille?

Hoidettavia hommia

• Arvosanojen antaminen
• Avaimet ja iPadit pois poislähteviltä.
• Avustuspalveluanomukset.
• Eppuluokkien muodostaminen
• Helatorstain jälkeinen perjantai lomapäivä. Tiedota huoltajille ajoissa.
• Kevätjuhlajärjestelyt
• Kevätkahvit (poislähtevien muistaminen)
• Lukuvuosiseminaari
• Luokkien siivous ja mahdolliset muutot.
• Mahdollinen tyhy-tapahtuma
• Muutot
• Nimetään johtoryhmä lukuvuodelle 2015-16.
• Nivellys yläkoulujen kanssa
• Opettajilta lukkaritoiveet
• Seuraavan lukuvuoden uintiryhmät.
• Siivous
• Stipendit kutos-luokkalaisille (Juha Hyvärisen stipendien jakajien kutsuminen)
• Taksikyytianomukset
• Todistustenjakopäivä
• Kutosten läksiäisjärjestelyt
• Ensimmäinen mahdollisuus suorittaa ehdot

Mahdollisia tapahtumia
• Eppujen tutustumispäivä
 • Kevätjuhlat
• Kevätjuhlat
• Todistustenjako ja kutosten läksiäiset

MUUTA MUISTETTAVAA
• Kuukausittain Seuren tuntilistojen hyväksyminen

Kesäkuu
Talo tyhjenee. Vuosisiivous. Oppikirjat- ja tarvikkeet tulevat. Koulusihteeri tsekkaa. Budjettia tsekataan. Sisäposti lakkaa kulkemasta juhannuksena.

Hoidettavia hommia
• Lukkareiden valmistelua (Kurre7)
• Viimeiset rekrytoinnit

Heinäkuu
Talo on tyhjä. Virasto lomilla. Rehtoritkin ovat heinäkuun useimmiten lomalla. Ohjeiden mukaan kesällä pitää pitää vähintään 25 päivää lomaa (viisi viikkoa). Sisäposti ei kulje.

Suomalaisen opettajankoulutuksen laadun salaisuus

KUVAN saa suuremmaksi klikkaamalla.

Päivitetty 8.6. -14

SUORAAN asiaan: Yksi keskeisimpiä tekijöitä suomalaisen peruskoulun menestystarinan takana on monessa suhteessa globaalisti ainutlaatuinen opettajankoulutus-järjestelmämme.  Minulla oli ilo avata tätä teemaa perjantaina itävaltalaisille koulunuudistajille. Kolmessa minuutissa ehdin lähinnä jakaa yllä olevan ojenteen.

Koska vastaavia tilaisuuksia  voi tulla muillekin tämän blogin lukijoille, ajattelin tässä hieman perustella väitettä, että tuossa kuvassa on olennainen. Ja jollei ole mielellään opin uutta. Näkemykseni perustuu  keskeisesti emeritus-professori Pertti Kansasen käyttööni antamaan materiaaliin, hänen aiheista pitämiinsä luentoihin ja niiden tukena käyttämiinsä diohin sekä keskusteluihin dosentti  Pasi Sahlbergin, emeritus-professori Matti Meren ja dosentti Tapio Toivasen kanssa. Pokkaus myös facebook-kavereille.

Avainkäsitteena akateemisuus
SUOMALAISEN yleissivistävän koulun opettajankoulutuksen erikoispiirre on sen akateemisuus. Meillä kaikki opettajat koulututetaan tänään yliopistossa (luokanopettajat vuodesta 1974) - lastentarhanopettajia myöten (vuodesta 1975).  Lastentarhanopettajia  lukuunottamatta kaikki opettajat ovat maistereita (vuodesta 1979 alkaen).

Akateemisuuteen kuuluu tutkimusperustaisuus. Tutkimuksen idea läpäiseekin  koko suomalaisen  opettajankoulutuksen päämäärineen ja keinoineen. Erityisesti luokanopettajankoulutuksen tavoitteena on omaa työtään tutkiva, pedagogisesti ajatteleva ja itsenäisiä ratkaisuja tekevä professionaali - ei ammattimies, joka tottelee käsikirjaa. Jokainen luokanopettajaopiskelija tekee oman gradunsa  - Helsingin OKL:lla yksin muualla tiimissä. Opettajille on heidän niin halutessaan tie auki tohtorin tutkintoon saakka.

Kaikki opettajia kouluttavat yliopisto-opettajat (professoreista lehtoreihin)  opettavat opiskelijoille itse tutkimiaan asioita. Opettajankouluttajilta edellytetään tutkijan pätevyyttä siis tohtorin tutkintoa.

Tein u-tubeen pienen kuvaclipsin eilisestä lounastapaamisesta, jossa pohjoisen
maan kolme tietäjää: Salonen- Hellström- Sarpila neuvoi keski-eurooppalaisia
kollegoita, millaiseksi opettajankoulutus ja opettajien valintaprosessi kannat-
taisi muuttaa. Tässä linkki clipsiin.

Didatiikka on opettaja-opintojen keskeinen oppiaine. Hyvä niin.  Suomalainen didaktiikka on luova sovellus germaanista ja anglosaksista sekä kasvatus- että kasvatuksen tutkimusajattelua.

Teoria ja käytäntö on  suomalaisessa mallissa yhdistetty ainulaatuisella tavalla erityisesti  yliopistojen yhteydessä toimivissa  harjoittelukouluissa tapahtuvassa opetus- harjoittelussa. Siellä opiskelijoita ohjaavat ohjaamiseen koulutetut opetuksen ammattilaiset.

Koulutuksessa ja ohjauksessa opiskelijoille  ei siis meillä anneta  hyvää opetusta koskevia reseptejä (ohjeita ilman perusteita) vaan heitä ohjataan rakentamaan teoreettisiin opintoihin ja omiin opetus-kokemuksiinsa perustuvaa opetuksen käyttöteoriaa. Opiskelijoiden motivaatiota ylläpitävät myös mahdollisuudet tehdä valintoja. Eräissä OKL:ssa on painotteja opettajankoulutuslinjoja (kasvatuspsykologia, tietotekniikka jne.) ja kaikissa mahdollisuus valita erikoistumisopintoja.

Oman koulutusmallimme juurista

H.G. Porthan. Katso lisää linkistä.

SUOMALAINEN opettajankoulutusjärjestelmän juuret ulottuvat kauas. H.G. Porthan piti tiettävästi ensimmäisenä luentoja kasvatuksesta ja opetuksesta Turun Akatemiassa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Akatemiassa toimi 1800-luvun alussa lyhyen ajan myös kotiopettajiksi aikoville tarkoitettu seminaari.

Varsinaisesti opettajankoulutus alkoi  meillä 1860-luvulla. Kansakoulunpettajia koulutettiin aluksi Gygnaeuksen  ja sittemmin Soinisen ja  Koskenniemen hengessä seminaareissa vuodesta 1863 vuoteen 1974 saakka. Seminaarien  yhteys yliopistoon perustui pitkään lähinnä maineikkaiden professoreiden laatimiin kasvatusopin kirjoihin ja 1900-luvun taitteessa monitaitaja  Mikael Soinisen käynnistämiin kansakoulunopettajien kesäkursseihin.

Tilanne muuttui 1930-luvulla, kun Jyväskylään perustettiin kasvatusopillinen korkeakoulu. Se otti kansakoulunopettajakoulutukseen vain ylioppilaita. Toki ylioppilaita oli otettu seminaareihin hospinteiksi aikaisemminkin, ja he olivat valmistuneet nopeammin, mutta nyt oli kyseessä korkeakoulutasoinen opetus. Toisen maailmansodan jälkeen myös muualle Suomeen: Helsinkiin ja Turkuun syntyi va. opettajakorkeakouluja, joissa ylioppilailla oli mahdollisuus valmistua kansakoulunopettajaksi nopeasti. Yhteys yliopistoon ei ollut kuitenkaan kiinteä.

OPILLISEN koulun opettajankoulutus kytkeytyi yliopistoihin tiiviimmin jo alusta lähtien. Suomeen perustettiin vuonna 1852 kasvatusopin professuuri - ensimmäisenä Pohjoismaista. Professorin virkatehtäviin kuului aineenopettajien harjoittelun ohjaaminen.

Opettajankoulutuksen taustalla kaksi merkittävää tekijää

KAKSI aivan keskeistä tekijää, jotka ovat mahdollistaneet suomalaisen opettajankoulutusmallin ovat olleet pitkäaikainen kansallisesti jaettu  usko koulutuksen merkitykseen Suomen menestyksen kannalta sekä opettajan ammatin poikkeuksellinen vetovoima.

1960-luvulla tehtiin merkittävät päätökset siirtymisestä yhtenäiseen koulutusjärjestelmään.  Jo 1940-luvulla alkanut keskustelu hyväksyttiin tuolloin vasemmiston lisäksi maalaisliitossa- ja sen jälkeen myös Kokoomuksessa. Kansallinen koulutuspolitiikkamme perusdoktriini  ei ole noiden aikojen vaihtunut hallitusten kaatuessa (oikaistaan tässä 1990-luvun lyhyt vaihe).  Suomalaisilla  on ollut ilmainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutusta aina niin pitkälle kuin pää kestää.

Suomessa opettajan ammatti on yksi suosituimpia nuorten keskuudessa. Se ei ole meillä "second choice" niinkuin monessa muussa maassa. Luokanopettajiksi haluavat oman ikäluokkansa parhaat nuoret- erittyisesti parhaat tytöt. Koulutukseen on sisäänpääsykoe (ollut seminaareista alkaen), jossa pyritään löytämään ne, joilla on valmiina vaikeasti muutoin kehitettävät "kvaliteetit" (mm. eräät luonteenpiirteet). Näimn voidaan keskittyä  helpommin kehitettäviin "kompetensseihin". Sisään pääsee kaksivaiheiden karsinnan (1. tieteellinen teos 2. ryhmähaastattelu)  noin 5-7 % hakijoista. Tuorein uudistus on se, että haastatteluun asti päässeistä osalle on varattu kiintiö, jossa sisäänpääsyyn eivät  lainkaan vaikuta  yo-kokeen tulokset tms..

Opettajan ammattia myös arvostetaan. Opettajiin ja myös heidän reiluuteensa luotetaan. Suomalaista koulutusjärjestelmää hallitsee ns. luottamuksen kulttuuri.

Johtaminen ohjaamista epämukavuusalueelle?

ESPOO on tilannut kolme kahden tunnin valmennuskertaa rehtoreilleen johtamisesta. Valmennuksesta vastaa Jari Sarasvuon maineeseen nostama Trainers´  House. Ensimmäinen valmennus oli upotettu rexien kesäseminaarin yhteyteen.

VALMENNUSYHTIÖN metodibrändiin kuuluu flappi, alustus ja  keskustelu kaverin kanssa. Ei powerpointeja. Uskoa elävän sanan tehoon.

POIMIN muutaman oikein fiksun ajatuksen muistiin. Ensinnäkin Katja-valmentajamme esitteli jälleen yhden mielenkiintoisen jäsentelyn motivaatiosta.  Daniel Pink on jakanut motivaation kolmeen historialliseen vaiheeseen:
- Motivaatio 1. Eloonjääminen
- Motivaatio 2. Keppi ja porkkana
- Motivaatio 3. Sisäinen motivaatio

(Googlettamalla selviää, että Pink on konsultti, ei tutkija. Hänen johtamistaidon kirjojaan on myyty miljoonia. Taustaan kuuluvat myös vuodet varapresidentti Al Goren puheenkirjoittajana).

2010-luvulla ei toimi ulkoinen motivaatio. Ihmiset haluavat, että heidän työnsä on merkityksellistä. Ihmiset haluavat autonomiaa- mutta heitä ei saa jättää heittelle. Johtajan tehtävä on osallistaa, hakea ideoita alhaaltapäin asiakasrajapinnasta.

JOKAINEN pitäisi saada haluamaan tulla yhä paremmaksi versioksi itsestään. Siihen tarvitaan johtajuutta.
- Opettele haastamaan, Katja Gunnelius neuvoi. Opettele kytkemään ihmisiä suurempaan päämäärään.

Johtajan on koottava yhteinen innostava päämäärä. Hänen on yhdistettävä asiat ja ihmiset.  Ihmisiä johdetaan tunteilla, tunnelmilla ja kulttuurilla. Asioita tavoitteilla ja isojen tavoitteiden yksinkertaistamisella. Johtaminen on merkityksien paljastamistat ja  palautteen antamista merkityksellisistä asioista.

Johtaminen ohjaamista epämukavuusalueelle?
Katja myi ideaa, että johtaminen on sitä, että ihmiset saadaan tekemään halukkaasti sellaista, mitä he eivät  muuten tekisi. Se on viemistä mukavuusalueelta epämukavuusalueelle. Rohkaisua koettelemaan rajoja.  Valmentajamme mukaan kaikki tärkeä tapahtuu juuri epämukavuusalueella.

TÄMÄ tökki, enkä osannnut olla hiljaa vaan möläytin:
- Minusta asia on ihan päinvastoin. Johtaminen on porukan nostamista epämukavuusalueelta, riitelyistä, keskinäisistä kinoista ja epäonnistumisista kohti onnistumista ja onnellisuutta.

TOTUUS on varmaan jossain puolessa välissä.

PS. Sattuneesta syystä valmennussarja jää osaltani kesken. 

Vanhalle rexille jäähyväiset

BLOGISSA on ollut hiljaista. Sorry. Irtautuminen rehtorin upeasta pestistä ja Auroran koulun tavaroiden pakkausruljanssi väistötiloihin  samaan aikaan ovat vieneet ajan ja tarmon. Toki muutama muu  juttu siinä rinnalla myös.

TÄNÄÄN kaikki Auroran koulun oppilaat ja henkilökunta saattoivat vanhaa rexiä eläkkeelle Auroran puistossa Ison tammen alla. Lyhyet oppilaiden pitämät puheet, kaunis laulu... Ei pönötystä. Jotkut pienet halusivat lopuksi halia. Herkkä hetki.

LOPPUPÄIVÄ menikin koululla. Ikea-kassissa on noin tuhat hoidettavaa asiaa. Yksi kerrallaan suma puretaan. Hienoa, että huomenna on arkipyhä.

Nyt on työpäiviä tosi vähän. Kaksi oikeaa koulupäivää ja 14 konttoripäivää sen päälle. Niiden aikana hoidetaan muutot, jaetaan todistukset, pakataan kanslia, palkataan viimeinen opettaja ja tehdään lukkarin rungot.

Sitten viimeiselle kesälomalle. Joka ei lopu.

Avaimet, kännykän, henkilökortin ja muun Auroralle kuuluvan jätän seuraajalleni Ulriikalle 31.7. viimeisenä virkapäivänäni.