lauantaina, lokakuuta 05, 2024

EKOAY:n vaikuttajaseminaarissa












Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys EKOAY järjestää perinteisen syksyn vaikuttajaseminaarinsa tönö viikonloppuna Haikon kartanossa. Tilaisuuteen oli saatu EKOAY:n hallituksen ja opettajien lisäksi poliitikkoja: espoolaisia kansanedustajia ( Inka Hopsu, Pia Kauma ja Mia Laiho), valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen sekö kasvun ja oppimisen lautakunnnan. jäseniä: Marika Räf, Ira Hietanen-Tanskanen. Martti Hellström. Eero Kling ja Noora Koponen. Kauniaisista mukana oli mm. Satu Mollgren.Tärkeää hallintoväkeä oli myös mukana:  toimialajohtaja Harri Rinta-aho, perusopetuksen johtaja Juha Nurmi, aluepäälikkö Kaisa Alaviiri sekä vastuualuepäällikkö Miia Loisa-Turunen.

Launantaipäivän ohjelma Haikossa oli seuraavanlainen:

  • Aamupala (kokoustarjoilu)
  • Ohjelman aloitus
  • Puheenvuoro: Marika Räf, Espoon kaupunginvaltuutettu, kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja.

Marikan puheenvuoro oli lkaunis opettajuuden ja näiden vaikuttajaseminaarien ylistys. Puheeseen sisältyi yllättävuutinen; Marika ei asetu enää kuntavaaleissa tämän lautakunnan puheenjohtajaksi/ehdokkaaks?i. Iso menetys.




  • Kutsuvieraiden esittely, juontajana Jukka Sarpila, EKOAY:n koulutusjaosto.

Valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen. avasi budjettineuvottelujen Roadmappia.

Kansanedustajat esittelivät itsensä ja kertoivat arvostavansa tätä yhteistä toimintatapaa.

Samoin me muut poliitikot (kuva kaapattu EKOAY:n sivustolta).







Hallinto esittäytyi myös, ja kehui yhteistyön henkeä.: Harri-Rinta-aho , Juha Nurmi ja myös Kaisa Alaviiri ja Miia Loisa-Turunen .Eläkkeelle pian siirtyvää Harria kehuttiin, eikä syyttä.





  • Puheenvuoro: Nina Lahtinen, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja ( ks. alla)
  • Lounas (oli kalaa ja lihaa)
  • Deitit (tarkemmin. alla)
  • Kahvit ja iltainfo (kokoustarjoilu)
  • Majoittuminen (ja iltaohjelma) -karkasin tästä
Ajankohtaiskatsaus

OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen piti huikean upeasti tiivistetetyn ja esityksen tunnin alustuksen.

Kuulimme Pisa-tulosten laskeneen. Kuulimme tuoreista tutkumuksista, joiden mukaan erityisesti 1 sukupolven maahanmuuttajalasten osaamisen taso on huolestuttava. Saimme tietoa Orpon hallituksen opetuksen tuen uudistuksesta., joka on totta viimeistään syksyllä 2026. Kyseessä on tosi radikaali uudistus. Sekä Tulevaisuuden koulu- hankkeesta.


Deitit

EKOAY.n 2000-luvun alusta - Hannu Suntion aloitteesta muuten - järjestämien vuorovaikutustapahtumien perusidea on ollut luoda foorumi dialogille. Deitit oli tällä kertaa suunniteltu uudella tavalla. Kutsuvieraat oli jaettu kolmeen ryhmään, jotka kiersivöt kuuntelemassa yhteensä yhdeksässä teemapajassa opettajia.

Oman ryhmäni teemoja olivat turvallisuus, pienryhmät, lähikouluperiaate, S2-opetus, koulua käymättömät oppilaat sekä VSOP-opetus.

Yhteenvetoa

Tämän päivän iltaohjelma ja huomisaamun jäivät minulta väliin. Varasin itsekkäästi aikaa ihan omalle perheelle. Kiitos mahdollisuudesta olla mukana. Omiin muistiinpanoihin kirjasin ylös luennosta ja keskusteluista seuraavia päivän timantteja: (mukana myös omia huuteluita :-)) 


Asiaa oli valtavasti, joten saatoin ymmärtää joitain asioita myös väärin.


  • Hallitusohjelmassa kehitetään opetusta myös resursseilla.. Rahaa olisi tulossa kolmeen lisätuntiin ja mm. tuen järjestelyihin.
  • Uusi tukiajattelu jakaa tuen ennalta ehköisevään, ryhmä- ja oppilaskohtaiseen. 
  • Ennalta ehkäisevä on esim. tavallinen tukiopetus.
  • Ryhmäkohtainen tarkoittaa mm. tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta ja erityisopettajan antamaa tukea (koko luokalle) - (Mahdollisesti myös joustavat ryhmät kuten klinikkaopetus ennen vanhaan)
  • Erityinen tuli on erityisopettajan antamaa tukea,
  • Jatkossa samassa (tavallisessa) opetusryhmässä ei voisi olla kuin 5 erityisopettajan antamaa (oppilaskohtaista tukea tarvitsevaa oppilasta). Resurssit on luvattu. (Mutta ovatko ne oikeasti korvamerkittyjä, pohdin). Keinoja:oppilaiden jakamisen kahteen luokkaan, yhteen luokkaan kaksi opettajaa. Jakotunnit. 
  • Yksilöllisitäminen on viiimeisiä keinoja. 
  • Edelleen säilyy mahdollisuus päästä erityisluokkaan. Sille asetetaan myös maksimikoko (oli huolimaton kirjaamisessa - se on joko 8 tai 10)
  • Tuen. paperi-idiotismi kevenee.Suunnitteluun ja päätökseen ei enää tarvita oppilashuolion väkeä (kuin poikkeustapauksissa). Pöätöksen tekijöö ei ole möäritelty. Voi olla rehtorikin,
  • Tukeen liittyvä käsitteistö ja ajattelutapa muuttuvat. Jatkossa ei enääi puhuta erityisopetuksesta vaan erityisopettajan antamasta tuesta.
  • Tulossa on ns. myös oppimistakuu (osaamisen vöhimmäistavoitteet määritellään). Tämö on vielä kesken.
  • Poissaolojen estämisen keskeinen keino on yhteisöllisyyden vahvistaminen. (Näin väitin ) Mielenkiintoinen ajatus keskusteluissa: Osa ihmisistä erakoituu aina.
  • Vismaan (?) on tulossa automaattihälytys, kun tietty poissaolotuntimäärä ylittyy
  • Koulukiintiestöt tulisi suunnitella aistiystävällisiksi. Myös erityisluokissa pitäisi opettajien mielestä olla oma erillinen sivutila.
  • Kännykkäasia on edelleen hallituksen listalla,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti