Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

lauantaina, helmikuuta 21, 2009

Rehtorien keinoja kehittää koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä

TÄMÄ on kahdeksas lastu, jossa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia. Nettikyselyn tarkoituksena oli tuottaa aineistoa, jonka avulla voidaan kuvata PISA-tulosten taustalla olevan suomalaisen koulunjohtamisen laatua kouluissa käyville vieraille. Tässä lastussa keskityn rehtorien käsityksiin koulunsa ulkoisten olosuhteiden ja välineistön laadukkuuden merkityksestä ja niistä hyviksi osoittautuneista keinoista, joilla he niitä kehittävät.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 8: Rehtorien keinoja kehittää koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä

OECD:n raportin mukaan yksi keskeinen väylä, jonka kautta rehtori vaikuttaa koulun tuloksiin on koulun ulkoiset olosuhteet ja välineistö.

Koulun ulkoisten olosuhteitten ja välineistön merkitys



Rehtoreilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitävät sitä, että koulun ulkoiset olosuhteet ja välineistö ovat laadukkaita.Näistä seikkoja pidettiin melko tärkeinä - mutta selvästä vähemmän tärkeinä kuin aikaisemmin käsiteltyjä kolmea muuta tekijää. Keskiarvo oli 8,42. Tyyppiarvo oli 8. 49 vastaajaa 21:sta käytti joko arvosanaa 9 tai 10.

Keinoja kehittää koulun ulkoisia olosuhteita ja välineistöä

Rehtoreilta kysyttiin myös, millaisin hyviksi osoittautunein keinoin ke kehittävät koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä. Tähän voimeen kysymykseen vastasi selvästi harvempi rehtori kuin muihin kysymyksiin. Hyviksi osoittautuneita keinoja olivat:

(1) Yhteisvastuu paikkojen ja välineiden hoidossa

"Kannustan yhteisvastuuseen paikkojen ja välineiden hoidossa."

(2) Oma esimerkki

"Olen itse myös esteettinen kasvattaja,"

(3) Harkitut hankinnat määrärahojen puitteissa

" Määrärahojen puitteissa hankitaan uutta välineistöä". "Kerään palautetta ja toiveita henkilökunnallta". "Kohdennan resursseja tarpeen mukaan". " Koulun vuosibudjetista varataan aina oma osuutensa ainekohtaisen välineistön ja yleisen kaluston uusimiseen ja kehittämiseen.". " Huolellinen hankitojen suunnittelu pitkällä tähtäimellä."

(4) Kohde kerrallaan kuntoon

"Koulukirjasto ajantasaistettu ja siivottu.". "Koulun piha-alueelle hankittu monitoimiareena, panna-areena ja erikoisliikuntavälineistöä".

(4) Lisärahoituksen hankkiminen

"Haen muita rahoitusvaihtoehtoka ja yhteistyökumppaneita". "Sponsorirahalla voitu osaa jotakin "ylimääräistäkin"

(5) Esityksiä ja anomuksia

"Esityksiä ja anomuksi korjauksiksi ja hankinnoiksi johtokunnan ja vanhempien kanssa yhdessä". "Johtokunta apuna anomuksissa."

(6) Tutkimuksia ja kuntokatselmukset

"Hometta etsitääb ties kuinka monetta vuotta hajuongelmien vuoksi." . " Kiinteistön kuntokatselmukset (sisä ja ulko) vähintään 1 krt/v laitosmiehen ja piiritakennusmestarin kanssa"

(7) Palaute puutteista

"Henkilökunnan suora palaute puutteista, korjaustarpeista."

(8) Tasapuolisuus

"Koulun ulkoisia olosuhteita ja välineistöä kehitetään tasapuolisesti."

(9) Koulutus

(10) Suhteet

"Kanssakäyminen ympärillä olevan yhteiskunnan jäsenten kanssa"


Vastausten pohdiskelua


Koulun ulkoisilla olosuhteiden ja välineistön laadulla on rehtoreista merkitystä. Hyvät keinot ovat kuitenkin vähissä erityisesti kiinteistön osalta. Ehkä siksi, että Espoossa koulut ovat ikäänkuin vuokralla tiloissaan, ja rehtorilla on lähinnä vuokralaisen puhevaltaa. Muut päättävät kiinteistön korjauksista (toki koulua myös kuullen).

Välineistöä hankitaan määrärahojen puitteissa, opettajien ehdotuksia kuunnellen, tasapuolisesti, ehkä kohde kerrallaan kuntoon pannen. Esityksiä tehdään yhdessä johtokunnan ja vanhemoien kanssa. Muutama rehtori myös etsii itse muita rahoituslähteitä ja tekee itse vaikuttamistyötä.

Tämä ensimmäinen jäsennys avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista nostaa mieleen muutaman kysymyksen:
- Onko ulkoisten olosuhteiden merkitys ymmärretty Espoossa?
- Eikö oppilaita sitouteta lainkaan välineistön ja kiinteistön kunnossapitoon?

Ei kommentteja: