AIKANI kuluksi sukelsinvuoteen 1996. Uusia koululakeja valmisteltiin vimmaisesti. Keskeisimpiä tavoitteita oli rakentaa maahan yhtenäinen peruskoulu.
Elokuun lopulla 1996 . Opetushallituksen edustajat esittelivät yhtenäisen peruskoulun malleja. Niitä oli kaksi:
Se ensimmäinen oli samassa kiinteistössä toimiva yhtenäinen koulu.
Mutta se toinen, joka on taidettu jo unohtaa, olisi ollut toteutuessaan varsinainen revoluutio. Sen nimi oli Verkkokoulu.
Verkkokoulu
Verkkokoulumallissa
yhden kunnan tai kaupunginosan kaikki alakoulut (os. ala-asteet) ja
se yksi yläkoulu (os. yläaste) olisi yhdistetty hallinnollisesti yhdeksi kouluksi, jotka toimisivat eri rakennuksissa.
Keskuskouluna oli ollut yläkoulu, jossa yläluokkalaisia opettaisivat aineenopettajat. Entisistä alakouluista olisi tehty ns. lähikouluja, joissa ns. lähiopettajat (os. luokanopettajat) opettaisivat
1.-3.- luokkia. Lisäksi näissä lähikouluissa olisi esiluokka.
Opettajia olisi käytetty joustavasti. Jo neljäsluokkalaiset
opiskelisivat joitain päiviä keskuskoululla aineenopettajien johdolla. Vastaavasti isommat lapset voisivat tulla lähikoululle tekemään itsenäisiä projekteja lähiopettajan valvoessa työskentelyä toisella silmällä.
Lisäksi osa lähiopettajista voisi toimia keskuskoululla. Kunhan tärkeissä aineissa: matematiikka, luonnontieteet, kielet,
taito- ja taideaineet opetus olisi asiantuntijan käsissä. Lähiopettajia tarvittaisiin keskuskoululla hoitamaan kodin ja koulun yhteistyötä jne.
Matkat lähi- ja keskuskoulun välillä tehtäisiin koulubussilla, ja jotta aika ei
menisi hukkaan, bussi olisi videobussi.
Tällä verkkokoulucompolla olisi (vain) kaksi rehtoria: hallinnollinen ja pedagoginen.
Tätä mallia kutsuttiin
aluerehtorimalliksi.
LUIN tuon ajan muistiinpanoistani, etten innostunut verkko_koulusta. Pikemminkin kauhistuin. Kirjoitin:
" Voi hyvä Sylvi!
Kenen neronleimaus on silpoa parhaiten toimiva peruskoulun osa ja ajaa alas luokanopettajan maailmanlaajuisesti korkeatasoiseksi kuvattu professio. Että heistä tehtäisiin apuopettajia,. Mieleen tulee vahvasti viipurilainen luokan äiti- järjestelmä".
Esitys oli tehty ihan vakavissaan. Mm. Opetus-hallituksen silloin tuore pääjohtaja Jukka Sarjala näki, että hanke takaisi maa-seudun koulujen säilymisen.Verkkokoulua
oli tarkoitus kokeilla jo lukuvuonna 1997-98.
Marraskuun puolivälissä 1996 tilanne näytti muuttuneen. Kun Luokanopettajaliitto oli pyytänyt Martti Apajalahtea tulemaan esittelemään verkkokoulua Lo-liittovaltuustoon,
opetushallituksen ylijohtaja
Aslak Lindström oli kieltänyt häntä menemästä. Huhujen mukaan OAJ ja Kuntaliitto olivat joutuneet niin pahaan hakaukseen asian tiimoilta, että opetushallitus oli joutunut laatimaan kokonaan uuden suunnitelman.Viikkoa myöhemmin saatiin kuitenkin uutinen: Ylijohtaja Aslak Lindström oli juuri esitellyt maailmalla ideaa verkkokoulusta. Ideasta käytiin keskusteluja ympäri maata.
LUOKANOPETTAJA-lehdessä 1/1997 julkaistiin juttu: "Peruskoulun parhaiten toimivaa osaa- ala-astetta- ei saa ajaa alas". Siinä kritisoitiin tätä opetushallituksen uudistusideaa. Verkkokoulussa luovuttaiin koulunjohtajista. Koolla ollut valtuusto vastusti ideaa ennen muuta siksi. että se sotii uutta oppimiskäsitystä vastaan.
LUOKANOPETTAJA-lehdessä 2/1997 liiton puheenjohtaja Jarmo Salomaa palasi teemaan. Kun liitto oli nostanut suunnitelman verkkokoulusta julkisuuteen, oli noussut valtava kohu hallintoväen keskuudessa. Kukaan virkamiehistä ei kuitenkaan ottanut vastuuta ideasta. Lehdessä kerrottiin, että opetushallitus oli allekirjoittanut 16.1.1997 asiakirjan, jossa käynnistettäisiin ideaa koskeva kehittämishanke vuosille 1997-2000. Liitto vastusti kokeilun käynnistämistä.Seuraavista lehdistä en enää löytänyt keskustelua verkkokoulusta. Miten sen kävi? Käynnstyikö kehittämishanke?
