Päivän aforismi

 

JUURI tänä viikonloppuna, kun Mr. Teo 4 vee oli kylässä.

Vapaapäivä. Nautitaan.

BENGT HUHTA (1949-2019) oli oman nuoruuteni POP-kohutähtiä. Tähtiuran jälkeen hän toimi luokanopettajana ja rehtorina.TÄMÄ biisi alkaa:

" Koko viikon kiire painaa. Joka päivä paine altistaa. Se käskee vaatii huutaa. Joka hetkeen työtä vaan. Täällä tuhlata ei aikaa. Kun tää suuri karuselli pyörii vaan. Se vauhtiin meidät vaatii, Eikä anna seisahtaa. Viimein koittaa päivä tuo. Joka tauon työhön suo. Mutta vielä ennen aikaa. Sitä ennen kiire painaa. Koko viikon paine ahdistaa. Se käskee vaatii, huutaa. Eikä annan seisahtaa. Minun täytyy mennä ensin. Koska aina takana on toinen mies. Kun suuri mylly pyörii, Mä en ehdi seisahtaa."

Hienosti kirjoitettu.

KOKO biisi löytyy linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=9Affc0nf_8s

NAUTITAAN.

 

Päivän aforismi

 

Haluatko vaikuttaa 6. luokalle laadittaviin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin?

ENSI keskiviikoksi 29.9. Opetushallitus on kutsunut joukon asiantuntijoita Pyöreän pöydän -Teams-keskusteluihin.  kuullakseen  näkemyksiä  6. luokan lukuvuosiarviointia koskevasta kriteerityöstä.  

Kuten muistamme perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskeva luku kuusi on jo uudistettu, ja 9. luokan päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön tämän lukuvuoden alkaessa.Uudistamisen tavoitteena on lisätä oppilaiden yhden- vertaisuutta ja selkiyttää arviointia ja siihen liittyviä periaatteita. 

Pyöreän pöydän ääressä ovat OPH:n asiantuntijat, 32 kunnan muodostama Oppiva-verkosto ja Suomen Luokanopettajat ry. Suomen Luokanopettajat ry:n tehtävänä on kutsua 10-20 luokan-opettajaa mukaan keskustelemaan ja tuomaan näkökulmia uudistustyöhön. Yhdistys on kutsunut minut yhdeksi oman tiiminsä jäseneksi. Tiimiämme vetää puheenjohtaja Marko Jokinen.

OPH ei ole vielä linjannut tarkemmin, mitä kaikkea tullaan tekemään:

• Tehdäänkö vain vähimmäisosaamisen kriteerit oppiaineittain 6. luokalle 
• vai useammallekin vuosiluokalle? 
• Tehdäänkö arviointikriteerejä useammille arvosanoille, kuten päättöarvioinnissa? 
• Entäpä sanallisen arvioinnin kriteerit?. 
• Millaisia kriteerien tulisi olla, jotta ne palvelisivat parhaalla tavalla arvioinnin oikeudenukaisuutta ja koulutyötä

Mitä mieltä sinä olet? Nyt on tilaisuus vaikuttaa tähän kehittämistyöhön! Vauhtia voit ottaa selaamalla päättöarvioinnin kriteereitä:

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20päättöarvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020.pdf

Tässä esimerkki yhden äidinkielen ja kirjallisuuden taidon arviointikriteeristöstä (klikkaamalla saa suuremmaksi).

Voit laittaa ajatuksiasi joko tähän blogiin tai emaililla marttifi@gmail.com

Luokanopettajilla on oma valmennuswebinaari 27.9. illalla, joten  kommentit pliis siihen mennessä. 

   

Päivän aforismi

 

Valtuuston perehdytys: Kasvun ja oppimisen toimialan esittely 22.9.

 

UUDEN valtuuston valtuutetuille ja varavaltuutetuille järjestettiin tänään perehdytys Kasvun ja oppimisen toimialaan.

PÄÄTEEMOJA oli 5:

1) Kasvun ja oppimisen toimiala Harri Rinta-aho, 15 min

2) Suomenkielinen varhaiskasvatus Virpi Mattila, 15 min

3) Suomenkielinen perusopetus Juha Nurmi, 15 min

Sitten vartin tauko

4) Suomenkielinen toiseen asteen koulutus ja nuorisopalvelut Tapio Erma / Merja Nordling, 15 min

5) Ruotsinkieliset sivistyspalvelut, Outi Saloranta-Eriksson, 15 min

Niiden jälkeen oli varattu 30 minuuttia keskustelulle.

KIRJASIN muistiin kiinnostavia pointteja suomenkielisestä toiminnasta.

Kasvun ja oppimisen toimiala,  Harri Rinta-aho 

• Toimialan nimi on KOTO
• Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku
• Uutena nuorisoasiainjaosto
• Maan parhaat koulutuspalvelut
• Koronasta toipuminen vie enemmän kuin yhden vuode
• Tavoitteena:Sosiaalinen hyvinvointi: Segregaation ehkäisy ja kotouttaminen; Korona-ajan vahinkojen korjaaminen sekä lasten ja henkilöstön jaksaminen; Espoon harrastamisen mallin kehittäminen: Jokaiselle lapselle harrastus
• Tulevaisuus: 
• Espoo edelleen johtava koulutuskaupunki. Hyvät tulokset. Oppimiserot ovat kasvussa.
• Lasten ja nuorten hyvinvointi sote-ratkaisussa
• Digitalisaatio
• Kansainväliseen koulutukseen panostaminen
• Resurssit

• • Rahoituksen riittävyys Soten jälkeen
  • Kouluverkkotarkastelu (muutos on parempi mahdollisuus)
  • Investointipaineet (espoolaisia 4500 lisää tänä vuonna, noin 800 uutta koululaisia)
  • Työvoiman saatavuus

Suomenkielinen varhaiskasvatus, Virpi Mattila  

Mitä varhaiskasvatus on? 

Varhaiskasvatuslaki, 1§:

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Jokaiselle mahdollisuus kasvaa parhaimpaansa.

Huoltajalla on valinnanoikeus :

• Kunnan järjestämä varhaiskasvatuspaikka
• Yksityisen hoidon- tuki + mahdolliset kuntalisät
• Lasten kotihoidon tuki + mahdolliset kuntalisät

KUNNALLINEN VARHAISKASVATUS Päiväkodit (142)

Ryhmäperhepäiväkodit (32) Perhepäivähoitajat (21), yhteensä 12 200 lasta. Henkilökuntaa 2900.

YKSITYINEN VARHAISKASVATUS YKSITYISEN HOIDON TUKI, TUEN ESPOO-LISÄT, OSTOPALVELUT, PALVELUSTETELI

Päiväkodit (91), Ryhmäperhepäiväkodit (2), Perhepäivähoitajat (29)

- koko- ja osapäiväinen varhaiskasvatus

- esiopetus, kasvun ja oppimisen tuki sekä oppilashuolto (Yksityiset puistotädit)

Noin 3800 lasta.

LASTEN KOTIHOIDON TUKI + KOTIHOIDON TUEN ESPOO-LISÄT Espoo-lisä + ottolapsiperheiden + monikkoperheiden Espoo-lisä. Noin 3500 lasta.

Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettu käyttöön 1.8.2021. Palvelusetelin käyttö laajenee. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus kasvaa.

Henkilöstön koulutustaso nousee.

Uhkia:

• Henkilöstön saatavuusongelmat, pula kelpoisuuden omaavasta henkilöstöstä, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista
• Henkilöstön ja esihenkilöiden työhyvinvoinnin vaarantuminen
• Vieraskielisten lasten määrän ja osuuden kasvu
• Päiväkotien eriytyminen lasten taustan mukaan

Suomenkielinen perusopetus, Juha Nurmi

Suomenkielisessä perusopetuksessa 30 495 oppilasta:

• 430 esikoululaista
• 20 403 oppilasta vuosiluokilla 1-6
• 9 549 oppilasta vuosiluokilla 7-9
• 113 oppilasta perusopetuksen lisäopetuksessa (kymppiluokka)

• Vieraskielisiä oppilaita vuosiluokilla 0-9 on 6912, mikä on noin 22,7% oppilasmäärästä.
• Erityisen tuen oppilaita on 2927 eli 9,8% vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärästä
• Peruskouluja on 75, yksi vähemmän kuin viime lukuvuonna, koska Veräjäpellon ja Leppävaaran koulut yhdistyivät 1.8.2021 alkaen. Pienimmässä koulussa on 33 oppilasta ja suurimmassa 830 oppilasta.

• Iltapäivätoimintaan osallistuu noin 4600 oppilasta ja vammaisten hoitoon noin 260 lasta.

• Henkilöstömäärä noin 3 200, tämän lisäksi vuokratyövoimaa Seuresta (lähinnä avustajapalveluhenkilöstöä)

Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku:

• Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa laitetaan siirtymä varhaiskasvatuksesta opetukseen kuntoon: yhteiset käytännöt (mm. tiedonsiirto ym.)

• Yhdessä toisen asteen ja nuorison kanssa varmistetaan, että peruskoulun jälkeinen oppivelvollisuuden toteuttaminen sujuu kaikkien oppilaiden osalta ilman

katkoksia. Opinto-ohjausta ja varhaista puuttumista ongelmiin tehostetaan

• Riittävän yhteiset käytännöt ja opetuksen järjestämisen periaatteet ruotsinkielisen perusopetuksen kanssa kuitenkin huomioiden yksiköiden erilaisuus ja kulttuuri

•  Vieraskieliset: Suomen kielen opetuksen toteuttaminen, kotouttamisen vahvistaminen, opetus entistä useammin omassa lähikoulussa. Kehitetään englanninkielisen ja kaksikielisen opetuksen palveluita.

• Oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen: vain hyvinvoiva oppilas oppii

• Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueina vieraskielisyyden tuki, erityinen ja tehostettu tuki sekä digitalisaatio

Kohti isompia kouluyksiköitä ja että entistä useampi oppilas kävisi omaa lähikoulua omassa sosiaalisessa ympäristössään,

Perustelut: Isommissa yksiköissä  

• helpompi järjestää oppilaan tarvitsema erityinen tuki (erityisluokassatai yleisopetukseen integroituina) sekä vieraskielisyyden tuki
• erityisluokista ja maahanmuuttajien pienryhmistä on helpompi siirtyä takaisin oman koulunyleisopetukseen sen jälkeen kun pienryhmää ei enää tarvita
• koulu pystyy järjestämään laajemman kieliohjelman ja valinnaisaineiden tarjonnan ja tukemaan oppilaiden eri lahjakkuusalueita.
• psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja on useampana päivänä paikalla.
• Joustava pedagoginen ryhmittely onnistuu paremminkoulussa, jossa on useita ryhmiä kullakin luokka-asteella.
• oppilasalue on maantieteellisesti laajempi, jolloin siihen mahtuu
• sosioekonomisesti erilaisia alueita (segregaation torjunta).
• kestävän kehityksen näkökulma tukee pysymistä omassa lähikoulussa ja erityisoppilaidenkuljetuskustannukset pysyvät kurissa
• vuokrakulut ja toimintokustannukset oppilasta kohden ovat pienemmät (TakE)

Uhkia: 

Espoon taloudellinen toimintaympäristö tiukkenee

Segregaation ehkäisy

Suomenkielinen toiseen asteen koulutus ja nuorisopalvelut Tapio Erma / Merja Nordling 

Lukiokoulutus: 10 lukiota, noin 6000 opiskelijaa

• Espoonlahden lukio, painotus kielten opetus

• Etelä-Tapiolan lukio, painotus talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus, IB-

ohjelma

• Haukilahden lukio, urheilulinja

• Kaitaan lukio, kuvataidelinja

• Kuninkaantien lukio, painotus informaatioteknologia ja media

• Leppävaaran lukio, urheilulinja

• Otaniemen lukio, matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen erityistehtävä sekä teatterin ja median linja.  Valtakunnallinen kehittämistehtävä 

• Tapiolan lukio, musiikin opetuksen erityistehtävä. Valta-kunnallinen kehittämistehtävä:  

• Viherlaakson lukio, taidelinja

• Espoon yhteislyseo- ei painotusta

2. asteen koulutuksen koordinointi ja laajennettu oppivelvollisuus

• Espoon peruskoulun päättänyt oppivelvollisten ikäluokka 2021 3230
• Ilman jatkopaikkaa 9.9. noin 20. 

Nuorisopalvelut 300 000 kohtaamista vuosittain nuorten kanssa

• Alueelliset nuorisopalvelut: 18 nuorisotilaa, digitaalinen nuorisotila ja 2 liikkuvan nuorisotyön yksikköä (paku ja matkailuauto). Pääasiallinen kohderyhmä 12-17-vuotiaat. Lisäksi kesätoimintana n. 800 kurssi- ja leiripaikkaa 9-17 –vuotiaille.
• Ohjaamotalo: Kynnyksetön tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu 16-29 –vuotiaille Leppävaaran starttipisteellä. Apua mm. opiskeluun, ammatinvalintaan, työnhakuun, asumiseen, toimeentuloon, talouteen, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa monialaisena yhteistyönä.
• Tuemme nuorisoyhdistysten, vapaiden nuorten ryhmien sekä nuorisovaltuuston toimintaa.

Strategiset kärjet tuleville vuosille: 

• Digitaalinen nuorisotyö, 
• kansainvälinen nuorisotyö, 
• kestävä nuorisotyö, 
• osallisuus ja vaikuttaminen sekä 
• yhdenvertaisuus. 
• Osallistumme aktiivisesti espoolaiseen, suomalaiseen sekä eurooppalaiseen nuorisopoliittiseen keskusteluun.

Kaupunkitas. 2. asteen koulutuksen opiskeluhuolto (psyk ja kur) 12 500 opiskelijaa

Ruotsinkieliset sivistyspalvelut, Outi Saloranta-Eriksson

Oma lautakunta: Svebi

• 1423 barn i småbarnspedagogik
• 3075 elever i den grundläggande utbildningen 
• 642 studeranden i gymnasiet
• 3825 studeranden på Arbis-kurser
• 5407 möten med ungdomar
• 7586 besökare i kulturverksamhet (2019, inkluderar ej Kulps, Kulturspaning, Kulturkedjan)

• 25 kommunala daghem + 2
• familjedagvårdare + 1 köpavtal, 1
• servicesedeldaghem, 3 privata daghem (1
• gruppfamiljedaghem) 11 grundskolor
• 1 gymnasium
• 1 ungdomslokal
• 1 kultursal
• Arbis använder stadens lokaler
• + yrkesutbildning i Prakticum, +16 tjänster köps

Keskusteluosuus

KIRJASIN muistiin kiinnostavia pointteja suomenkielisestä toiminnasta.

Päivän ajatelma

 

VIISAS AJATELMA kaikelle kouluväelle yli 50 vuoden takaa. 

Koskenniemi, Matti ja Valtasaari, Antero (1965). Taitava opettaja. Johdatusta kansakoulunopettajan työhön. Kolmas painos. Helsinki: Otava.

Päivän aforismi

 

TÄMÄN todella paljon lainatun aforismin kirjoittajaksi on kirjattu Joshua J. Marine.  Joku tutkiva journalisti selvitti, että kyseistä henkilöä ei ole olemassakaan ja arveli perustellusti , että kirjoittaja onkin Darlene Robbins

ks. lisää

https://www.paivanlehti.fi/paivan-sitaatti-haasteet-tekevat-elamasta-mielenkiintoisen-ja-niista-selviytyminen-elamasta-merkityksellisen/

Työ kestävän Espoon rakentamiseksi alkaa

POLITIIKAN syksy uusilla pelipaikoilla alkaa osaltani. Tänään on   Kestävä Espoo -kehitysohjelman ohjausryhmän ensimmäinen (teams)kokous. Kestävä Espoo on  yksi lautakuntia vastaava elin, jossa on mukana niin poliitikkoja kuin virkamiehinä. 

Kolme muuta nyt käynnistyvää ryhmää ovat: Elinvoimainen Espoo, Hyvinvoiva Espoo (SDP:n edustajana Helena Marttila) ja Tapahtumien yhteisöllinen Espoo (Vpj. Habiba Ali demareista).. 

Ohjelmaryhmät ovat eräänlaisia ajatushautomoita.Itse olin ensimmäisen valtuustokauteni vastaavan Nuorten elinvoimaisuus- ohjelmaryhmän puheenjohtaja. Hieno pesti.

Tämä kehittämisohjelmaryhmä on toiminut jo kaksi valtuusto-kautta, ja nyt alkaa kolmas. Tavoitteena on edelleen tehdä töitä  Espoon kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi! Teemoja on 4:

• kestävän kehityksen ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edistäminen
• ilmastotyön kädenjäljen kasvattaminen
• puhtaiden ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen kehittäminen
• edellytyksiä kestävälle kasvulle YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edelläkävijänä.

Ohjausryhmän puheenjohtajana on Meri Löyttyniemi (vihr) j ja varapuheenjohtajana Markku Markkula (kok). Jokaisesta puolueesta on tössö ohjelmassa yksi edustaja. Minä edustan demareita. Jäsenten on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. 

Ohjelmapäällikkönä on Pasi Laitala.

ENSIMMÄISEN kokouksen tavoitteena on tutustuminen, luottamushenkilöjäsenten perehdytys Espoon kestävän kehityksen työhön sekä ohjelmatyöhön, tavoitteiden asettaminen yhteiselle työskentelylle sekä työskentelykäytännöistä sopiminen.  

   

Päivän ajatus

 

Yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri. Mitä järkeä?

AIKA ajoin  yhteistoiminnallisen oppimisen ystävät pääsevat haastetuksi, kun yrittävät "myydä" yhteistoiminnallisuuden ideaa myös organisaatioiden toimintakulttuuriin ja sitä tavoittelevaan johtamiseen. 

Yritän ottaa haasteen vastaan.

YMMÄRRÄN kitkan. Yhteistoiminnallinen oppiminen on alun perin kasvattavan opetuksen työkalu. Miten sellaista voisi käyttää aikuisten oikeassa työssä?  Eihän siinä ole järkeä? Lapset ja aikuiset sekä koulu ja työ ovat ihan eri asioita. 

ALOITETAAN käsitteellä toimintakulttuuri. Mitä se tarkoittaa? Oikein yksinkertaistaen toimintakulttuuri  on historian aikana syntynyt vakiintunut tapa toimia tietyllä tavalla, tietyillä rakenteilla, tietyllä työnjaolla  ja tietyllä olettamusperustalla. 

Yrjö Engeström puhuisi samasta varmaankin mieluummin toimintajärjestelmän käsitteellä. Kannattaa lukea häntäkin.

Organisaation tapa toimia voi olla tehokas tai tehoton. Ajan myötä tehokas toimintakulttuuri voi menettää tehonsa. Maailma kun muuttuu. Organisaation sisällä toimii yhteisö. Yhteisö voi voida hyvin tai huonosti. Aikanaan hyvinvoiva  yhteisö voi alkaa voida pahoin.

MITEN kehittää tehotonta toimintakulttuuria tehokkaaksi.? Entä miten palauttaa pahoinvoiva yhteisö hyvinvoivaksi. Ja pitää se jatkuvasti sellaisena.

Yhteistoiminnallisen toiminta-kulttuurin kehittämisprosessin  vaikuttavat lääkeaineet

YKSI lääke on yhteistoiminnallisuus ja sen periaatteet.

Jotta kehittämistoiminta olisi yhteistoiminnallista, "potilaalle" annetaan  seuraavia "lääkkeitä" kullakin organisaation johtamisen tasolla.

1. Positiivinen sosiaalinen riippuvuus 

TUTUMPIA termejä: Auttamisalttius, me-henki, kiinteys, kiintymys. koheesio, kollegiaalisuus, kuuntelevuus, ryhmän vetovoima, välittäminen, yhteishenki, yhteisöllisyys, ystävällisyys

Ihmisen perustarpeita on kuulua joukkoon, jossa jäsenet kokevat kuuluvansa yhteen. Ryhmässä/tiimissä on syntynyt tunne, että he tarvitsevat toisiaan suorittaakseen ryhmän tehtävän. Ja ethos, että ketään ei jätetä. 

Keskeisiä keinoja ovat mm. 

• Aikaa yhteishengen rakentamiseen
• Ei selkään puukotukselle
• Huumori, hauskuttelu
• Identiteetin rakentaminen ryhmälle (nimi,logo...)
• Keskinäinen kannustaminen
• Luottamuksellisuus
• Pelisäännöistä sopiminen 
• Ratkaisukeskeisyys
• Ryhmäyttäminen (yhdessä tekeminen, kokeminen, elämykset)
• Tutustuminen ****
• Yhteisten tavoitteiden luominen

2a) Yksilöllinen vastuu työstä ja oppimisesta 

TUTUMPIA termejä: Ahkeruus, itsearviointi, itsehallinta, ,itsekuri, itseohjautuvuus, sitoutuneisuus, tavoitteisuus, yrittäjämäinen työote

Tavoitteena sitoutuminen yhdessä sovittuun. Kilpailun sijaan yhteistyötä.työnjaossa sovitut tehtävät. Ryhmän ei tule sallia peukalokyytiläisiä eikä myöskään työjuhtia, 

Keskeisiä keinoja ovat mm. 

• Deadlinet ja poijut
• Omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen
• Puhuminen
• Puuttuminen
• Selkeät tavoitteet
• Seuranta

2b) Yhteinen vastuu työstä ja oppimisesta

TUTUMPIA termejä: Tiimioppiminen, tiimityö, työnjako, vahvuudet,yhteen hiileen puhaltaminen,yhteistoiminta, yhteisvastuu

Auttamisvastuu. Eksperttiys käyttöön. Kilpailun sijaan yhteistyötä. Oivalletaan,  että yhteinen vastuu on yhteinen etu.Ryhmään rakennetaan henki, jossa  pyritään parhaaseen, tehdään yhdessä ja autetaan toisia. Vastavuoroinen jakaminen ja vastaanottaminen ovat tasapainoissa. Vastavuoroisuus tarkoittaa, ettäö jokainen saa, mutta on myös valmis antamaan. Luottamus.

Keskeisiä keinoja ovat mm. 

• Auttaminen
• Jaettu johtajuus.
• Johtamissopimukset
• Kiittäminen
• Korjausliikkeet
• Kunkin tuen tarpeen tunnistaminen
• Kunkin vahvuuksien tunnistaminen
• Onnistuvat prosessit esille
• Opiskelusopimukset
• Osaamisinventaario
• Reilu kuri
• Uuden oppimisen sanallistaminen
• Vastavuoroinen opettaminen 

3) Osallistava avoin vuorovaikutus 

TUTUMPIA termejä: Avoimuus, demokratia, dialogi, interaktio, osallisuus, tahdikkuus, tasavertaisuus

Kyse on a) demokratiasta, jokaisen oikeudesta tulla kuulluksi. 

Kyse on myös b) vuorovaikutuksen ja kontaktien määrästä;ne  lisäävät sympatiaa. 

Konkreettisia keinoja ovat;

• Avoimuus eri suuntiin
• Dialoginen keskustelukulttuuri vs. väittely
• Lämmittelypuheet. Ei suoraan asiaan. 
• Omien tavoitteiden julkistaminen
• Osallistumisjärjestelmät
• Pelisääntöjen luominen mm. vaikeiden asioiden puheeksottamisessa
• Selitysten antaminen ja vastaanottaminen
• Tiedon ja ymmärtämisen  tarkentaminen ja asian tai tehtävän edelleen kehittely yhdessä kesustellen ja neuvotellen. 
• Yhteenvetojen tekeminen
• Yhteiset linjaukset organisaation eri tasoilla

 4) Sosiaalisten taitojen hallinta 

TUTUMPIA termejä:  Hyvöt tavat, roolit, tunnetaidot, vuorovaikutustaidot

Työyhteisössä tarvitaan riittävät sosiaaliset taidot

Konkreettisia keinoja ovat:

• Epäasialliseen työkäyttäytymiseen puuttuminen
• On opetettava tietoisesti muun muassa johtamistaitoja, keskinäistä luottamusta ja toisten arvostamista, toisen tarkkaavaista kuuntelua, neuvottelua ja päätöksentekoa, ris- tiriitatilanteista selviytymistä sekä palautteen antamista.
• Ratkaisukeskeisyys. Ks. Ben Furman
• Rooliharjoitukset; toisten kuuntelemista lisäävä keino: roolit. esim. kannustaja, tarkastaja, reportteri, välinemestari. tehtävärooleja: ideoija, materiaalin hankkija, ajanottaja, lukija, tarkistaja, mieleenpalauttaja, kirjuri.sosiaalisia rooleja: rohkaisija,  kannustaja, neuvoja, epäilijä, yhteenvetäjä, selkiyttäjäm tarkkailija. 
• Vaikean asian puheeksiottamisen pelisäännöt
• Virheistä oppimisen asenne
• Yhdessä sovitut pelisäännöt, joita myös noudatetaan, ovat perusta sosiaali- selle kanssakäymiselle. 

5) Yhdessä tapahtuva arviointi ja pohdiskelu eli reflektio 

TUTUMPIA termejä: Itsearviointi, itseuudistava. oppiva yhteisö/organiusaatio, onnistumisen kriteerit, palaute, seuranta,välitavoitteet, 

Ei vain tehdä vaan myös pysähdytään. Uskalletaan puhua ongelmista, mutta myös arvioida kriittisesti omia tekemisiä

Konkreettisia keinoja ovat mm.

• Miten työskentelimme? Miten voimme parantaa yhteistä työskentelyämme? 
• On luotava tilaisuuksia oppia yhdessä tehdystä työtä; 
• Tehdään oppiminen näkyväksi: mistä huomaamme, että olemme oppineet. Mitä opimme? Miltä toiminta tuntui? 
• Virheiden tunnistaminen ja korjaaminen
• Yhteisnäkemys niistä kriteereistä joiden avulla tuloksia mitataan.

Kohti oppivaa organisaatiota ja yhteisöä 

YHTEISTOIMINNALLISESTI johdettu ja toimiva organisaatio on jatkuvasti työssä ja työstä oppiva organisaatio. Se on organisaatio, jolla on kyky luoda uutta, hankkia ja siirtää tietoa sekö muuttaa omaa käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan.

Yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri on oppivan organisaation reagoiva ja itseohjautuva oppimisympäristö. 

SE on tehokas, koska se saa koko porukan osaamisen käyttöönsä. Siinä toimiva yhteisö voi hyvin, koska siellä vallitsee keskinäinen luottamus ja hyvänsuonti. Yhteisöä pitää koossa siihen kuuluvien ihmisten yhteinen sanallistettu arvoperusta ja yhteisvastuun tunne.

YHTEISTOIMINNALLINEN toimintakulttuuri on sekä prosessi että päämäärä. Siinä on järkeä. Siinä on sydäntä. 

Päivän aforismi

 

TÄMÄ  mietelmä henkii kiehtovaa,  kasvuun  ja myönteiseen itsekriittisyyteen haastavaa ylevyyttä. Näin  kaunein sanoin ja itseen käännettynä elämänohje: "Älä luule itsestäsi liikoja" ei kai loukkaa ketään. Kiitos MdeM!

SyysMatin markkinoille. Pitkästä aikaa!

 

JOKO ollaan melkein normaalissa? SyysMatin markkinat pidetään joka tapauksessa kahden vuoden tauon jälkeen Espoon Tuomiokirkon maisemissa. Joskus on ollut kuumaa. Joskus märkää.

TULKAA moikkaamaan. Espoon Perinneseuran teltta on tutulla paikalla. Ohjelmaakin on Kirkonmäellä. Ja grillimakkaraa. Maiskis.

OLEN seuran puheenjohtajana paikalla lauantaina ja sunnuntaina klo 13-16. 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

4 vuotta sitten aloin toivotella itselleni hyvää huomenta sen aamun tilanteeseen sopivalla aforismilla Facebookissa Tämä oli ensimmäinen. Silloin vain tekstilainauksena. Sitten innostuin taustaväreistä. Sitten rupesin muokkaamaan kuviakin. Hauska harrastus. Nyt niitä on siellä julkaistu useita satoja.   

PS. Ilmeisesti olin 13.9.2017 möläyttänyt taas kerran jotakin.

Kirkkoherra vaihtuu

VIIME keskiviikkona kokoontui Tuomiokirkko-seurankunnan seurakuntaneuvosto syksyn toiseen kokouksen. Tällä kertaa oikein Hvittorpiin. Paikka oli tavallista hienompi, koska kyseessä oli pidetyn kirkkoherra Antti Kujalan viimeinen neuvostokokous.

TILAISUUS alkoi maukkaalla kanapäivällisellä, ja  päättyi maistuviin kakkukahveihin.

KOKOUKSEN alussa saimme esittäytyä Antin seuraajalle Ari Paavilaiselle.

KOKOUSasiat sujuivat kuten aina mallikkaasti. Asiat on näiden kahden neuvostokauteni aikana aina valmisteltu hyvin ja puheenjohtajatyö on hoidettu taitavasti joukkoa osallistaen.

Neuvoston varapuheenjohtaja Jouni Liimatainen piti koskettavan kiitos-puheen Antille ja ojensi yhteisen lahjamme: Jeesus kolkuttaa- ikonin Ikoni on tehty Ikonipajassa.

Leena Oikarinen ojensi kauniit kukat kauniiden saate-anojen kanssa.

Kiitos Antille hienosta työstä Tuomiokirkkoseurakunnan eteen ja  upeat toivotukset ns. kolmannen elämän pian alkaessa.

PS.

Anttia voi  käydä moikkaamassa mm. ensi viikonloppuna Syys-Matin markkinoilla.

Päivän aforismi

 

AI että tämä aforismi tiivistää hienosti omat tunnelmat. Eilen kello 21.20 käsikirjoitus lähti tilaajalle. Takana vuoden työ. Loppua kohti aikaa meni yhä enemmän. Aina olisi voinut kirjoittaa ennemmän ja paremmin. Mutta tässä oli deadline.  Nyt on aika(a) ottaa tekstiin etäisyyttä. Parannellaan, kun kommenti tulevat.

Päivän aforismi

 

PÄIVÄN aforismin kirjoittaja Louise Brooks oli ammatti-tanssija ja mykkäelokuvien ikoni, josta tuli vanhalla iällä arvostettu elokuvatoimittaja. Ajatelma on varmaan syntynyt muunnelmana Edisonin kuuluista %-aforismista  artikkeleita viimeistellessä. 

Oman Omnian tarina- kirjan käsikirjoitus on juuri tuossa vai-heessa..Toi hymyn muutoin kireisiin kiireisiin huuliin.

Päivän aforismi

 

OSUI silmiin nasta aforismi. Editan Iiris Peura pyysi minua pitämään muutama vuosi sitten innostavan luennon innostuksesta. Se oili hauska tehtävä. Peruskysymys kuuluu, voiko itseä ja toisia innostaa. Kyllä. Kaivelin materiaaleja ja löysin monta minusta uskottavaa työkalua.

Pidetään huolta innostuksestamme, vaikka tekisimme vain pientä.

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

TÄMÄN päivän aforismi (keskellä) on toden totta. Ainakin tänään, kun vuoden ajan työn alla olleen kirjan käsikirjoituksen deadlineen on muutama päivä jäljellä.

Ei raskasta ole  itse kirjoittaminen vaan kaikki se, mitä ei ehdi kirjoittaa, parannella, viimeistellä...

TÄNÄÄN litteroin 2.6. pidetyn työväenopistosta lähetetyn etäluennon kirjan teemasta.

Vähän enemmän siitä luennosta näistä  linkistä, jos kiinnostaa.

LINKKI 1

LINKKI 2

Mr. Milton ja futispäivä

Martti- UKILLA oli taas tänään hieno päivä. Ja Mr. Miltonilla vielä hienompi.

Miltonin isi on Lapissa samoi-lemassa tuntureilla ja äiti yötöissä ambulanssissa. Niinpä tämä pojanpoika tuli yöksi Mimmilään. Ja velipoika Mr. Teo mummulaan.

Aamulla ukki sai viedä Miltonin futisotteluihin Suurpellon kentällä.

Komea oli kenttä. Se oli jaettu neljään osaan, ja kellokoneen tarkkuudella  8 tapahtumaan osallistunutta joukkuetta lämmitteli ja pelasi  noin puolen tunnin matsit kolmea muuta vastaan. Ekat matsit alkoivat klo 10, ja vikat noin klo 11.30.

Joukkueiden- ja pelaajienkin joukossa- oli tosi pitkään ja vähemmän harrastaneita.  Espan nro 9 oli esim. ihan pitelemätön. Mutta kaikki pelaavat. Ja valkut ja vanhemmat kannustuvat upeasti ihan jokaista.

Ei voi kuin ihailla espoolaisten juniorijalkapalloseurojen taitavuutta organisoida tällaisia tapahtumia myös terveysturvallisesti. Kaikki sujuu. Ja on tehokasta. Myös catering. Grillimakkaran ukki ostaa joka kerta, vaikka olisi aamu.

Mr. Milton on nyt pelannut vajaan vuoden verran Espoon pallo-seurassa. Tässä about 7-vuotiaiden ikäluokassa on nyt noin 80 pelaajaa- muutama tyttökin. Milton pelasi kaksi matsia kentällä ja yhden maalissa. Minusta on hienoa idea, että mahdollisimman moni saa kokeilla myös molarin hommia.

tekee hienoa kasvatustyötä niin matseissa kuin harjoituksissa. Iloinen kiitos.

Miltonin päivään kuului toinenkin aivan upea juttu. Pelikaveri Oskarin isä kutsui hänet oman poikansa kanssa katsomaan Huuhkajien peliä. Oi sitä riemua. Nähdä ne elävänä.

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

TEIN.

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi