Ilmoittautuminen Auroran koulun kerhoihin alkaa

Koko koulun näytelmät ovat yksi foorum, jossa koulumme kerhot saavat
näyttää osaamistaan.

Päivitetty 20.9. klo 15.40

KESKIVIIKKOILTANA koteihin lähti Wilman kautta kirje. Siinä oli  linkki nettisivulle (www. kyselykone.fi)  jossa ilmoittaudutaan koulun kerhoihin.

Wilmassa annettu lomakkeen osoite kuitenkin näytti  usein muuttuvan, kun viesti tuli vastaanottajan koneelle (linkkiin ilmestyi mm. %-merkki, joka ei sinne kuulu). Siksi laitan linkin nyt tähän:

http://www.aurorankoulu.kyselykone.fi/lomake.html?id=41_674b2b2dd3

ELI käyttäkää yo. blogin linkkiä

Satsaamme Aurorassa kerhotoimintaan tosi paljon (kiitos Oph ja Espoo!),  mutta siihen on syytä varautua, että kaikki halukkaat eivät mahdu kaikkiin haluamiinsa kerhoihin.

Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni pääsee ainakin johonkin kerhoista. Pienten kerhoissa etusija on niillä 1.-2.-luokkalaisilla, jotka eivät ole mukana iltapäivätoiminnassa. Koulun kerhot ovat oppilaille maksuttomia.

Auroran kerhotarjotin 2012-13

KOULULLA käynnistyy seuraavat kerhot, joihin ilmoittautuu riittävästi oppilaita. Ilmoittautuminen
päättyy   maanantaina 24.9. 2012 klo 12.

TÄSSÄ kuvaukset tarjolla olevista kerhoista. Siestakerhot ja iltapäiväkerhot esitellään erikseen.

Siestakerhot
MAANANTAISIN

S-1 Mediakerho 
Ohjaaja Timo
Ma klo 11.30.-12.00

Kamera, kuvaus, käy eli minileffojen tekeminen aina käsikirjoituksesta editoinnin kautta lopputuotoksen ensi-iltaan luokissa.

S2- ATK-kerho 1-2-luokkalaisille 
Ohjaaja: Johanna
Ma klo 12.00-12.30 (mahdollisesti myös toinen siesta)

ATK-kerhossa opetellaan oman tekstin ja kuvan tuottamista,  Nettietiketin mukaista sähköpostin käyttöä ja pelataan opetuspelejä (esim. syksyllä Opit-ympäristö, keväällä Fronter, Ekapeli ja Pikkumetsän Aapisen/Lukukirjan verkkotehtäviä) 

S-3 Bändikerho 
Ohjaaja Risto
Harjoitukset koko viikon ajan siestoilla.
Etusija 5.-6.-luokkalaisilla.

Tavoitteena kehittää osallistujen yhdessäsoittotaitoja teemalla "enemmän duoo ku sooloo", sekä oman soittimen käsittelyä ja hallintaa. Samalla Rock -historiaan tutustuen. Kohderyhmänä 5. ja 6. luokkien oppilaat. Syksyllä painotus kutosissa. Mikäli resurssi antaa myöten, voidaan perustaa yksi tokaluokan ryhmä. Kerholaisten valinnassa otetaan huomioon aiempi kokemus Auroran bändikerhoista.

S-4 Läksykerho 3.-6.-luokkalaisille 
Ohjaaja: eri opettajia
Ma klo 12.00- 12.30

Tavoitteena on oppia tekemään läksyt iloisella mielellä ja tuloksellisesti.

S-5 Johan pomppas-Palloilukerho salissa 
Ohjaaja: Raija
Ma klo 11.45-12.45

Tule palloilemaan siestalla. Palloilukerho on tarkoitettu koulumme 3-6 –luokkalaisille tytöille ja pojille. Kerho toteutetaan ”avoimien ovien”-periaatteella eli voit osallistua haluamiisi lajeihin ja kerhon aikana voit käydä ruokailemassa omalla ruokavuorollasi. Kerholaiset  päättävät yhdessä  kerhossa pelattavat palloilulajit ja -pelit.

TIISTAISIN

S-6 Teatterikerho 
Ohjaajat rehtori ja Anni-Kaisa ja Jukka.
Harjoitukset ti klo 11.30.-12.00 ja pe klo 11.30-12.00.

Kerhossa harjoitellaan koko koulun näytelmää joulu- ja kevätjuhlia varten. Harjoitukset alkavat syysloman jälkeen.

S-7 Nikkarikerho 1.-2.- luokkalaisille 
Ohjaaja Hannu
Ti klo 11.50- 12.20 ja ke 11.50-12.20

Ekaluokkalaiset ovat kerhossa tiistaisin  tokaluokkalaiset ovat kerhossa keskiviikkoisin.
Opetellaan työturvallisuuteen liittyvät asiat ja opitaan työkalut ja niiden turvallinen käyttö. Tutustutaan eri materiaaleihin. Kerhossa opetellaan nikkaroinnin perustyötapoja ja valmistetaan helppoja ja käytännöllisiä pieniä töitä.

S-8 Kuorokerho 
Ohjaajat Uma, Kaija Ja Katri
Harjoitukset ti klo 12.-12.30

Koulun kuoro on tarkoitettu kaikille kuorolaulusta innostuneille oppilaille. Laulamme monenlaista musiikkia, esim. lastenlauluja, teemapäivien lauluja ja koko koulun näytelmissä ja elokuvassa esitettäviä lauluja. Joihinkin lauluihin harjoittelemme soitinsäestyksiä esim. nokkahuilulla. Esiinnymme koulun tapahtumissa ja näytelmissä. Kuoro harjoittelee siestalla. Harjoituksia voi esiintymisien yhteydessä olla useammin kuin kerran viikossa.

S-9 Kakkosluokkien kulttuurikerho 
Ohjaajat: Katri, Leila ja Risto
Kerho kokoontuu ti, ke ja to klo 12.00-12.20

Aiheena vaihtelevasti musiikki, kuvis, askartelu ja muu sivistystyö. Kerho pidetään "kakkosten solussa" ja mukaan mahtuu 58 lasta.

KESKIVIIKKOISIN

S-10 Englannin kerho tokaluokkalaisille 
Ohjaaja: Julia
Ke klo 12.00-12.30

Ponnahduslauta englannin opiskeluun. Kerholaiset harjoittelevat sanastoa erilaisten laulujen, helppojen kuunteluiden ja tehtävien avulla. Kerhomateriaalina Tammen Let's Go! Club Book. Materiaalin hankinta ei ole välttämätöntä. (Halutessaan voi materiaalin tilata koulun kautta n. 17€. Tilaukset sähköpostitse: julia.uotila@espoo.opit.fi)

TORSTAISIN

S-11 Itä-Aasian kerho 5.-6.-luokkalaisille 
Ohjaaja Osmo
To klo 11.30-12.00

Tutustumista kiinan kieleen, kiinalaiseen kulttuuriin (musiikki, maalaustaide, kalligrafia, näyttämötaide, kiinalaiset merkittävät keksinnöt, tavat ja juhlat, ruokakulttuuri). Keväällä osittain myös japanin kieleen ja kulttuuriin, jos ryhmän sisällä on siihen kiinnostusta.

S-12 Draama-kerho 3.-4.-luokkalaisille 
Ohjaaja: Anni-Kaisa
To klo 12.00-12.30

Kerhossa harjoitellaan yhdessä ilmaisemaan itseään muun muassa teatterin keinoja käyttäen.

PERJANTAISIN

S-13 TVT-kerho 4.-6.-luokkalaisille 
Ohjaaja: Timo
Pe klo 11.30.-12.00

Ohjausta ja apua tiedonhakemiseen, kokonaisuuksien luomiseen ja tiedolliseen leikkiin sosiaalisen median välineillä.

S-14 Venäjän kielen kerho 
Ohjaaja: Irina
Pe klo 11.30.-12.00

Kerhossa opetellaan venäjäkielen alkeita ja tutustutaan kultuuriin  laulamalla, leikkimällä ja esittämällä satuja venäjäksi. Kerholaisilla ei tarvitse olla mitään aiempia taitoja tai kokemuksia venäjän kielestä. Lisäksi harjoitellaan kyrillisiä aakkosia ja lukemista tietokoneiden avulla. Kerho on tarkoitettu kaikille venäjän kielestä kiinnostuneille 1.-6.-luokkalaisille.

S-15 Pienten liikuntakerho 
Ohjaaja: Leila
Pe klo 12.- 12.30

1.-2.-luokkalaisille suunnattu liikuntakerho jumppasalissa. Pelaamme pallopelejä, leikimme liikuntaleikkejä ja harjoittelemme taitoratoja. 

PERIODEITTAIN

S-16 Arkkitehtikerho (suunnitellaan uutta koulua) 
Ohjaaja: Sirpa
Kerho toimii siestoilla jaksottain

Kerhossa osallistutaan uuden Auroran koulurakennuksen suunnitteluun.

S-17 Sinustako siesta-välkkäri?
Ohjaaja Raija
Kerho on  kutsukerho. Ei  tarvitse ilmoittautua.

Oletko kiinnostunut leikittämään/ohjaamaan pieniä, kehittelemään hauskaa liikunnallista toimintaa siestoille tai vaikkapa suunnittelemaan riemukkaan palloiluturnauksen koululla? Onko sinulla intoa ja ideoita? Ilmoittaudu mukaan: saat koulutuksen, todistuksen osallistumisesta toimintaa sekä siistin T-paidan, jolla erotut joukosta. Aikaisempaa ohjauskokemusta tai liikuntaharrastusta ei tarvita. 
Välkkäriksi valitaan 5-6 –luokkien oppilaita.

Iltapäiväkerhot
MAANANTAISIN
(Sporttis- maksullinen)

TIISTAISIN

IP-1 Sirkustellaan, sirkustellaan- Sirkuskerho 
Ohjaaja Raija
Harjoitukset ti klo 15.00- 16.30  TAI ke klo 14.30-16

Sirkuskerho on suunnattu koulumme 3-6- luokkalaisille tytöille ja pojille. Kerhossa opit hauskalla tavalla kehonhallintaa, akrobatiaa sekä pääset harjoittelemaan monipuolisesti eri sirkusvälineillä. Kerho sopii sekä aloittelijoille että sirkustelua jo aikaisemmin harrastaneille. Isommat sirkustaitajat voivat halutessaan toimia apuohjaajina pienimmille.

IP-2 Bändikerho 
Ohjaaja Risto
Harjoitukset ti klo 14.15-15.15
Etusija 5.-6.-luokkalaisilla.

Tavoitteena kehittää osallistujen yhdessäsoittotaitoja teemalla "enemmän duoo ku sooloo", sekä oman soittimen käsittelyä ja hallintaa. Samalla Rock -historiaan tutustuen. Kohderyhmänä 5. ja 6. luokkien oppilaat. Syksyllä painotus kutosissa. Mikäli resurssi antaa myöten, voidaan perustaa yksi tokaluokan ryhmä. Kerholaisten valinnassa otetaan huomioon aiempi kokemus Auroran bändikerhoista.

IP-3 2.luokan läksykerho 
Ohjaaja: Sirja
Ti klo 13.35-14.10 ja ke 13.35-14.10

Opetellaan tekemään läksyjä.


IP-4 Tiede ja tulevaisuuskerho 5.-6.-luokkalaisille 
Ohjaaja Ismo
Ti klo 14.15-15.00

Perehdytään tärkeisiin keksintöihin ja tulevaisuuden maailmaan.


IP-5 Isojen draamakerho (5.-6.-luokkalaiset)
Ohjaaja Jukka
Ti klo 14.15-15.00

Kerhossa harjoitellaan yhdessä ilmaisemaan itseään muun muassa teatterin keinoja käyttäen.

KESKIVIIKKOISIN

IP-6 Kakkosluokkalaisten englannin kerho 
Ohjaaja: Julia
Ke klo 14.15-14.45

Ponnahduslauta englannin opiskeluun. Kerholaiset harjoittelevat sanastoa erilaisten laulujen, helppojen kuunteluiden ja tehtävien avulla. Kerhomateriaalina Tammen Let's Go! Club Book. Materiaalin hankinta ei ole välttämätöntä. (Halutessaan voi materiaalin tilata koulun kautta n. 17€. Tilaukset sähköpostitse: julia.uotila@espoo.opit.fi)

TORSTAISIN

IP-7 Askartelukerho kakkosluokkalaisille 
Ohjaaja: Sirja
To 13.45-14.30

Askarellaan mukavia juttuja.

IP-8 ATK-kerho 1.-2.luokkalaisille 
Ohjaaja: Johanna
Pe 13.30- 14.30

ATK-kerhossa opetellaan oman tekstin ja kuvan tuottamista,  Nettietiketin mukaista sähköpostin käyttöä ja pelataan opetuspelejä (esim. syksyllä Opit-ympäristö, keväällä Fronter, Ekapeli ja Pikkumetsän Aapisen/Lukukirjan verkkotehtäviä) 

Terveisiä keskustelutilaisuudesta opettajan työajasta

Tilaisuuden avasi ja päätti  puheenjohtaja Kirsi Ihalainen.

VARSINKIN kolmiportaista tukea koskenut lakimuuton on muuttanut opettajien työtä. Karkeasti tiivistettynä kysymys on siitä, että siirtoa erityisluokkiin ja erityiskouluihin on haluttu vähentää ja hidastaa lisäämällä opettajille ja koululle velvollisuuksia kokeilla ensin kaikkia kouluntason tukikeinoja. Tänä iltana järjestettiin  kaikille avoin keskustelutilaisuus tästä teemasta  Espoon valtuustotalolla.  Paikalla oli  44 aktiivia.

OHJELMASSA oli  kahvia ja kakkua, lyhyitä alustuksia, ja interaktiivisia äänestyksiä esiin nousseista asioista. Ensin kuultiin kansanedustaja Sanna Lauslahden alustus lakimuutoksen hyvistä pyrkimyksistä. Uudistuksen arkoitus oli nostaa esiin tavallisen oppilaan ääni. Sivistysvaliokunta halusi tietyllä tavalla lieventää intergaatiota.  Haluttiin jouduttaa päätöksiä, ja näin vähennettiin asiantuntijalausuntojen painoarvoa. Iso huoli oli siitä, että tieto ei kulkenut yli hallinnonrajojen.
- Kun tekstiä lukee, huomaa, että tukiopetukseen on subjektiivinen oikeus, mutta tehostettua tukea vain annetaan, Sanna totesi.

SIVISTYSVALIOKUNTA ei ollut aivan varma siitä, että laki toimii. Siksi se liitti omaan lausuntoonsa kaksi lausumaa: uudistusta on seurattava ja kulut on otettava huomioon budjetissa.

HALLINTOPÄÄLLIKKÖ Tapio Erma kuvasi omassa alustuksessaan, mitä työnantaja odottaa opettajilta. Odotukset tiivistyivät neljään pääasiaan:
1. Oppiminen ja tuki
2.kasvattaminen ja  kasvun tuki
3. Yhteisön osallistuva jäsen osallistuva
4. Hyvä opettaja (arvostava käyttäytyminen).

Erma korosti hyvän suunnittelun merkittävyyttä.

OPETTAJIEN   työajan todellisuudesta puhuivat espoolaiset opettajat Teresia Volotinen, Minna Grönblom ja Sari Karjalainen sekä Mervi Mattila.  Opetuksen osuus työajasta vähenee koko ajan. Ela-opettajien viikkotyöaika on nykyään jopa 47 tuntia. Se on liikaa.

UUSISTA tuulista Vantaalla kertoi pääluottamusmies  Pirita Hellberg ja Jaana Alaja Helsingistä. Vantaala kokeillaan ns. vuosityöaikaa. Vuodessa pitää tehdä töitä 1600 tuntia, joista koulussa 1200.  Tavoite on rajoittaa työn määrää ja nostaa palkkaa.

Äänestystuloksia

Näin äänestimme
- Pääosan mielestä lakiuudistuksella oli hyvät tarkoitus
- Pääosan mielestä toteutuksessa on ongelmia; koulunpito ei ole muuttunut parempaan suuntaan.
- Vain 12 /44:sta  voi oikein hyvin. Muilla on jo jaksamisen kanssa tekemisä.
-Vain 6 koki että työaika on kohtuullinen.
- Valtasosa osallistujista voimaantui Erman pedagogispainotteisesta opettajakuvasta
- Pääosa kannatti kokonaistyöaikakokeilun ideoita.

Mitä pitäisi tehdä?

KESKUSTELUISSA nostettiin esiin mm. seuraavia ideota:

• Lomakkeet on saatava helpommiksi, dokumentointi on nyt liian jäykkää
• Jotain pitäisi tehdä opettajiin kohdistuville juristisisille paineille; 
• Kokonaisbudjetti on lisännyt koulujen välistä eriarvoistumista; kaikki rehtorit eivät hallitse yhtä hyvin kolmiportaisen tuen ajattelumallia.
• Liian moni erityisopettaja on epäpätevä. Koulutusta tarvitaan!
• Tieto ei vieläkään kulje, ei edes ala- ja yläkoulujen välillä. Edelleen elää "salassapitämisen kulttuuri"
• Opettajien ääni ei kuulu
• Resurssiopettajat sekoitetaan eloihin; psykologien tehtäviä siirtyy eloille.

Yhteenvetoa

Hannu Suntio tiivisti oman näkemyksensä seuraavasti:  "Opetus on vaarassa. Se on tukehtumassa muuhun työhön." Muu työ vie aikaa mm. tärkeästä opetuksen suunnittelusta.

Sekin todettiin, että ela-opettajat ovat erilaisia. Osa on  suuntautunut kokouksiin.

KUULIMME myös, että OAJ
seuraa tarkasti ela-opettajien
työajan kehittymistä

KANSANEDUSTAJA Sanna Lauslahti veti lopuksi yhteen kuulemaansa
- Uudistuksen tavoite oli hyvä,
- Toteututuksessa on ongelmia; osa tulee ratkaista paikallistasolla. Näitä on mm. kysymykset moniammatillisesta yhteistyöstä. Osa vaatii toimia valtakunnan tasolla.

Viimeisessä äänestyksessä sali antoi vihreää valoa näin toteutettujen seminaarien jatkolle.

HBL kritisoi Auroran uudisrakennushanketta

HBL eli Hufvudstadbladet julkaisi viikonvaihteessa varsin kriittisen artikkelin uudisrakennushankkeesta, joka koskee Auroran koulua, Auroran päiväkotia ja alueemme neuvolaa.

LEHDEN  mukaan rakennushankkeen arkkitehdeiksi valitut ovat luvanneet hoitaa hommansa liian halvalla, niin halvalla, että  se saa  maan muut  arkkitehdit takajaloilleen. Mielenkiintoista. Lehdessä kerrotaan myös valinnan perusteista: halvin on valittava.

Jutusta välittyy   sympaattinen asenne  koulumme vaikeaan tilanteeseen sisäilmaongelmien suhteen. Mutta se on sivuseikka tässä isommassa kysymyksessä.

NIIN tai näin. Hankkeen käynnistymisaikataulusta on tulossa poliittinen kiista. Kuntatalouden haukat ajavat hankkeen lykkäämistä. Kyyhkyt eri puolueista ovat luvanneet pitää kiinni valtuuston aikaisemmasta aikataulusta (purku maaliskuussa 2014).

Espoolaiskoululaisten vanhemmat järjestävät oman vaalipaneelin

Ruusutorpan koulu sijaitsee Leppävaarassa. Kuva on lainattu Espoon
sivustolta.

Päivitetty 26.9. 2012

ESPOOLAISTEN koulujen Koti ja koulu-yhdistysten yhteistyöelin KoKo-Espoo järjestää suuren kouluaiheisen vaalikeskustelun torstaina  20.9 klo 18.30 -20 Ruusutorpan koululla. Valtuustoon pyrkiviltä poliitikoilta tivataan mm.

* Ovatko koulut turvallisia ja terveellisiä – vaiko sisäilmaongelmista kärsiviä homepesiä?
* Miksi koulu maksaa sisäistä vuokraa, ja mihin rahat menevät?
* Onko kouluissa riittävästi aikuisia, jotta lasten tarpeet tulevat kohdatuiksi?
* Mitä puolueet aikovat tehdä, jotta opetus Espoossa säilyisi laadukkaana säästöjen kurimuksessakin?

Näistä, ja muistakin aiheista on mahdollisuus keskustella kuntavaaliehdokkaiden kanssa. Tilaisuuden alussa ennen paneelia on kolme alustusta ajankohtaisista asioista. Kahvilan tilaisuuteen järjestää Ruusutorpan koulun 4C-luokka. Ei ennakkoilmoittautumista.

Ks. lisää  
Länsiväylä julkaisi 26.9-12 jutun paneelista. Tässä linkki

Auroran koti ja koulu ry:n vuosikokous ti 18.9. klo 18.30

Auroran päivän tempaus on yksi Koti ja Koulu ry:n
toimintamuodoista.

Vuosikokous koululla henkilökunnan taukotuvassa

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätös, toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja talousarvio) ja valitaan yhdistykselle uusi johtokunta puheenjohtajineen.

Tule mukaan

- keskustelemaan ja saamaan tietoa koulusta ja sen toiminnasta

- vaikuttamaan ja tuomaan esille vanhempien näkökulma

- päättämään yhdistyksen tukikohteista

- tutustumaan muihin samanhenkisiin vanhempiin

KAIKKI UUDET JA VANHAT VANHEMMAT OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta voit kysellä sähköpostilla K ja K:n  tiedottajalta annaleenakuhanen@hotmail.com tai myös http://www.aurorankotijakoulu.kotisivukone.com/ 

Auroran Koti ja Koulu ry on vanhempien perustama kodin ja koulun yhteistyötä tukeva yhdistys. Yhdistyksellä on puheenjohtaja ja 10-jäseninen johtokunta, jossa on vanhempien lisäksi koulun edustajana vararehtori Ulla Hämäläinen. 

Yhdistyksen tarkoituksena on esimerkiksi toimia vanhempien ja opettajien välisenä keskustelu-foorumina, tuoda esiin vanhempien toiveita ja näkemyksiä koulun suuntaan, tukea koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä ja turvallinen oppimisympäristö, tukea koulua erilaisissa hankinnoissa, järjestää kerhotoimintaa, luentoja ja muita tilaisuuksia ja huolehtia varainhankinnasta, jotta toimintaa voidaan järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Kja K:n toiminnan peruslähtökohtia ovat mm. 

• päävastuu lasten kasvatuksesta on kodilla 

• lapset tarvitsevat koulunkäynnilleen ja oppimiselleen vanhempien tukea 

• opettajat ja koulu tarvitsevat toiminnalleen vanhempien tukea 

• keskustelu vanhempien ja koulun välillä on avointa ja sekä vanhempien että opettajien osaamista kunnioittavaa ja arvostavaa 

• avoin ajatustenvaihto hyödyttää kaikkia 

Koti ja koulu –yhdistys järjestää kaikkien Auroran koulun oppilaiden iloksi kaikenlaista mukavaa vuosittain. Seuraavassa joitakin esimerkkejä toiminnastamme:

• Yhdistys järjestää yhdessä koulun kanssa joka vuoden maaliskuussa Aurorapäivän, jonka tuotto muodostaa suurimman osan yhdistyksen varoista. Lisäksi rahaa on kerätty usein mm vappu-ilmapallojen, fanipaitojen ja dvd-levyjen myynnillä sekä makkaranpaistolla kevätjuhlassa.

• Useina kesinä on järjestetty kesäloman ensimmäisille viikoille ohjattua yhdessäoloa kesäkerhon muodossa. 

• Vuosien kuluessa yhdistys on kustantanut erilaisia mukavia tapahtumia kaikkien oppilaiden iloksi, kuten vapputaikurin, lastenkonsertin, planetaarion ohjaajineen, yms

• Yhdistys tukee koulun organisoimaa harrastustoimintaa mm myöntämällä avustuksia kerho-toimintaan, teatteripuvustukseen ym vastaavaan toimintaan. Yhdistys myös kustantaa 6-luokkalaisille vuosittain myönnettävät hymytyttö ja –poikapatsaat sekä stipendit. 

TULE MUKAAN ILOISEEN JOUKKOOMME VAIKUTTAMAAN YHTEISEEN TOIMINTAAN!

Oppilashuolto vanhempien oikeuksien kannalta

Nykyajattelussa nimenomaan luokanopettaja on

avainhenkilö, joka huomaa ensimmäisenä lapsen

oppilashuollollisen tarpeet.

PERUSOPETUSLAIN  ja -asetuksen, opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetusssuunnitelman  hiljan muutetut  kohdat velvoittavat koulua tekemään oppilashuoltotyötä aikaisempaa avoimemmin ja aktiivisemmin yhdessä vanhempien kanssa. Säädöksiä tulkitaan niin, että aina, kun oman lapsen asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä, vanhemmilla on oikeus olla mukana. Niinikään vanhemmilla on oikeus pyytää nähtäväksi, mitä omasta lapsesta viralliseen pöytäkirjaan on kirjattu.

MEILLÄ Aurorassa on ollut pitkään tapana käydä kaikki luokat vuorollaan läpi oppilashuoltoryhmän kokouksessa ainakin kerran lukuvuodessa.  Oppilashuoltoryhmään kuuluvat: rehtori, koulun erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja tarvittaessa muita asiantuntijoita.  Tällainen oppilaiden hyvinvoinnista vastaava ryhmä on maailmanlaajuisesti ihailun kohde.

Luokanopettaja on näissä istunnoissa kertonut  ensin luokan tilanteesta yleensä ja sitten erikseen oppilaista, joiden koulunkäynnistä hän on huolissaan.  Jos huoli on todettu aiheelliseksi,  on huoltaja kutsuttu  erikseen sovittuun  neuvotteluun pohtimaan, kuinka lasta olisi fiksuinta tukea.

Olemme aikaisemmin tulkinneet säädöksiä niin, että alustava keskustelu siitä, onko huoli aiheellinen vai ei,  ei ole vielä varsinaista säädösten tarkoittamaa oppilaan asian käsittelyä. Tänä syksynä otamme kuitenkin askeleen pitemmälle avoimuuden suuntaan. Ilmoitamme Wilmassa etukäteen, minkä luokan asioita  OHR kunakin maanantaina käsittelee. Emme tiedä varmasti etukäteen, keitä luokan oppilaista käsittelyyn nousee,  mutta jos huoltaja niin haluaa, hänellä on mahdollisuus tulla lapsensa luokan asioiden käsittelyn ajaksi koululle. Ja jos hänen lastaan käsitellään, hän saa osallistua lapsensa asian käsittelyyn  jo tässä vaiheessa.

Kyseessä on siis vanhempien oikeus, ei velvollisuus. Lasta koskevia oppilashuollollisia päätöksiä ei kuitenkaan koskaan tehdä vanhempien selän takana tai heitä kuulematta.

KUTSUNA näin ilmoitetetaan, että maanantaina 17.9.2012  OHR käy läpi 3b-luokan (opettaja Anni-Kaisa Eriksson) tilannetta klo 14-15.

Rehtorina vastaan mielellään kaikkiin asiaan liittyviin kysymyksiin (045 11 8156)

Viikon 38 ohjelma

Päättyneen viikon huippuja: Iloiset matkaoppaat kutsumassa lapsia
lomamatkalle erilaisessa vanhempainillassamme 12.9. 

VIIME VIIKKO nro  37

Takana hektinen mutta hauska syysviikko  Varjoa : Taksikyydeissä oli edelleen  ongelmia, mutta pienempiä.  Tulostusongelma ei ratkennut vieläkään. Mrr. Kerhotarjotin ei tullut vielä valmiiksi. Valoa :   Sisäilman parantamiseksi ensimmäiset ilmanpuhdistajat on tuotu kouluun. Saamme uuden kouluterveydenhoitajan ensi viikon maanantaina. Tietokoneongelmia käytiin korjailemassa.

VIIKKO 38

Opetus toimii nyt täysillä.  Tämän viikon aikana koteihin lähtee kerhotarjotin.  Henkilökunta vastaa  KUNTA-10-kyselyyn.

Maanantai 17.9. 

Opettajilla  vp! eli viikkopalaveri klo 8-9 (Mm. palaute  vanhempainlta. TVT-pelisäönnöt. Pihasäännöt. Lukuvuosisuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma. Oman alueemme opettajien PLC-kokoukset). Iltapäivällä tiimit klo 13.30-14.30.  OHR jatkaa klo 15:een (vuorossa 3b-luokan asiat).  TS-Nina paikalla.  

Tiistai 18.9

Normipäivä. Rehtori Helsingissä käymässä klo 10.45- 13.30. Auroran koti ja koulu ry:n vuosikokouks koululla klo 18.30.  Illalla klo 17.30 Erityisopettajien järjestämä keskustelutilaisuus opettajien työstä. Tässä linkki.

Keskiviikko 19.9. 

Rehtori  vuosilomalla. Apulaisrehtori Ulla ja vararehtorit Uma ja Kaija vastaavat talostaRehtori  Avustajien info siirtyy pejantaille. TS-Katri paikalla 1-4-tunnit.  

Torstai 20.9

Postipalaveri klo 9.50.  Rehtori kriisikoulutuksessa klo 8-12, ja sen jälkeen aluekokous.  Johtoryhmä klo 12 (ilman rehtoria).  TS-Nina paikalla 1-4 tunnit. Illalla  klo 18.30 KoKon järjestämä suuri koulupaneeli Ruusutorpan koululla. Tässä linkki. 

Perjantai 21.9

Avustajapalaveri klo 9.25.  Vieraita Chilestä. 

Erilainen vanhempainilta toimi mukavasti

PIDIMME siis tämän syksyn aluksi erilaisen vanhempainillan. (Ks. suunnitelma tarkemmin tästä).

MIkä siinä oli erilaista?
(1) Lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa (ja lapsia oli paljon). Teemana oli matkailu, ja ulkopuolisia vetäjiä oli kahdeksan. Toimintapisteitä oli kahdeksan, ja omat koulunkäyntiavustajamme ohjasivat ryhmiä pisteestä toiseen. Oppilaat, varsinkin pienet, pitivät kovasti touhusta.

(2) Virallisen ohjelman jälkeen tarjolla oli illaan päätteeksi epävirallinen osuus: kahvia, pullaa, musaa ja jazzia. Tarjoilun kustansi Koti ja Koulu ry,

(3) Pitkään aikaan ensimmäisen kerran lähes kaikki luokat pitivät vanhempainillan yhtä aikaa. Luokan omaan kohtaamiseen oli varattu aikaa noin 40 minuuttia- ja se taisi olla lyhyt.

(4) Rehtorin osuus oli tällä kertaa  20 minuuttinen, kuvilla ja tehosteäänillä varustettu luento hyvästä opetuksesta ja sen kolmiportaisen tuen ideasta ja konkeettisista keinoista. Nyt teemaa ei lähestytty tehtävien paperien kautta. Saman luennon kuulivat kaikki vanhemmat,  toki ryhmissä, koska meillä ei ole tilaa, johon mahtuisi noin 200-300 ihmistä yhtä aikaa.

(5) Opettajat olivat ideioineet 13 pistettä, joissa vanhemmat saivat kiertää omassa tahdissa. Näin rakennus tuli tutuksi.Tähän viuhkavaiheeseen oli varattu noin puoli tuntia, ja se oli liian lyhyt. Suunnistamista auttoi monistettu ohjeisto ja pitkin taloa sijoitetut kartat. Lisäksi kaksi opettajaa oli oppaina info-pisteessa.
Teimme kauan siitten vähän samanlaista, syksyklä 1989. Mukavat muistot palasivat mieleen.

(6) Koska porukkaa oli tosi paljon, jouduimme jakamaan vanhemmat luokka-asteryhmiin, ja se  kyllä toimi. mutta jos lapsia oli eri luokilla, ei ehtinyt tavata kaikkia opettajia. Vaihdoissa oli apuna keskusradiokuulutus:

PÄIVÄKSI luvattiin sadetta, ja jouduimme pika-aikataululla siirtämään lasten pajat sisälle luokkiin. Monistuskonekin  teki lakon. Illalla pilvitaivas repesi, ja pihajuhlaosuus saatiin viettää leppeässä syysilmassa.

Hyvä kokemus, vaikka paljon töitä vaatikin. Kokoamme opettajien palautteen ja samoin tekee Koti ja koulu ry.  Pohditaan sitten, kannattaako vastaavaa tehdä joku toinen kerta. Kiitos kaunis kaikille mukana olleille ja erityisesti Espoon  suomenkielisen tulosyksikön erilainen vanhempainilta- projektille.

Peruskoulu on Suomen ainoa brändi

Espoolaisen Auroran koulun
rehtori KT Martti Hellström
arvostaa suomalaisen
koulujärjestelmän maailman
 parhaimmaksi. Kuvaaja: Sari Tauru

Kymen Sanomat teki eilisestä vierailustani Kotkassa napakan jutun- tulevaisuusteon.Asia on tärkeä! Tanks. Lain tekstin tähän. Valitettavasti nettilehden leikkeessä ei ollut toimittajan nimeä.

Peruskoulu on Suomen ainoa brändi
11.9.2012 22:01 | Päivitetty: 11.9.2012 22:48

Espoolaisen Auroran koulun rehtori KT Martti Hellström arvostaa suomalaisen koulujärjestelmän maailman parhaimmaksi.

Koulu – mihin olet menossa? Näin kysyttiin Haukkavuoren koululla järjestetyssä vanhempainillassa tiistaina. Kuuden kotkalaiskoulun yhteisessä tilaisuudessa pohdittiin taloudellisten tekijöiden vaikutusta kouluihin.

Tapahtuman alustajana puhunut espoolaisen Auroran koulun rehtori KT Martti Hellström totesi, että taloudellinen taantuma voi rapauttaa nykyisen koulujärjestelmämme. Jo nyt köyhien kuntien oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa varakkaimpien kuntien koululaisiin verrattuna. Hellström pelkää, että säästötalkoissa peruskoulua tullaan romuttamaan kuten 1990-luvun lamavuosina.

— Maksamme vieläkin 90-luvulla tehtyä koulujärjestelmän alasajoa, Hellström sanoi.

http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/09/11/Peruskoulu+on+Suomen+ainoa+brändi/2012314079889/4

Terveisiä Kotkasta!

Kotkan kuuluisa lyseo. Upea rakennus.

TAAS kotona. Kello on 21.47. Lähdin ajalemaan Kotkaa kohti klo 11.15, ja navigaattori- siunattu keksintö - vei perille  koululle vain muutaman minuutin ennustetun perilletuloajan jälkeen. Paluumatkakin taittui 1,5 tunnissa, mutta pakko myöntää, että pimeässä ajaminen ei ole kivaa.

KLO 14 alkoi luento tuon Kotkan alueen koulujen opettajille. Teemana oli "Minne menet peruskoulu"; Näkökulmana oli tulevaisuuden koulun eri vaihtoehdot, joita esittelin pitkälti Luokanopettajaliiton tulevaisuustyön pohjalta.  Paikalla oli satakunta opettajaa ja rehtoria. Aikaa oli varattu kaksi tuntia, ja se kului.

Päivällistauon jälkeen oli vuorossa paikallisen lehden haastattelu ja sitten toinen veto: alueen koulujen vanhemmille. Fokusoin tälle yleisölle teemaksi peruskoulun kansainväliset haasteet ja nimenomaan välittämisen kulttuurin perusteet. Koulujen rehtorit istuivat tämänkin kakun.  Erityisesti tässä jälkimmäisessä sessiossa syntyi sellaista aidon tuntuista vuorovaikutusta, jota luennoitsija kohtaa aika harvoin.

ETTÄ Kotka on kaunis kaupunki. Puistot merenrannoilla olivat uskomattoman upeita. Rakennuskanta hyvin hoidettua. Ikävää, että tämä merkittävä satamakaupunkin joutuu elämään niin kurjaa talousvaihetta. Kouluväki on työstään innostunutta, vaikka esim. sisäilmaongelmat ovat todella rajuja, ja kouluverkkoa saneerataan rajusti.  Oli ilo käydä kylässä, kiitos Juha yms.

Näkäpäivän keräys Aurorassa pe 14.9. klo 11.30-12.00

PUNAISEN  Ristin tehtävä on auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä kaikkialla maailmassa, myös täällä Suomessa.  Jo parilla sentillä saa rokotuksen tai puhdasta vettä, 5 eurolla huovan ja 17 eurolla äitiyspakkauksen. Kotimaassa apu on usein henkistä tukea kriisiin joutuneelle tai hätäapua tulipalossa kotinsa menettäneelle.

Punaisen Ristin vahvuus perustuu järjestön omaan verkostoon kotimaassa ja ulkomailla. Se  pysyvästi läsnä lähes kaikissa maailman maissa. Punaisen Ristin työ tähtää aina paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen. Avun perillemenoa valvotaan tiukasti alusta loppuun. Keräyskulujen keskiarvo viimeisen kymmenen vuoden ajalta on 13 %.

Kiitos, että autat!

Koulumme entinen terveydenhoitaja ja SPR-aktiivi Marjatta Tahkokallio on lippaineen koulumme pääaulassa perjantaina siestan alussa.

Nollatoleranssi väkivallalle koulussa!

ESPOOLAINEN  peruskoulu täyttää tänä syksynä 35 vuotta. Kotikaupunkimme koulujen oppimis tulokset ovat maailman huippuluokkaa. Juuri missään eivätkä koskaan ole oppilaat saaneet niin hyvää opetusta niin hyvin koulutetuilta opettajilta, kun nyt täällä.  Ensimmäiset merkit peruskoulujärjestelmän rapautumisesta ovat kuitenkin jo näkyvissä.  Tuo kehitys on pysäytettävä  myös   koulukaupunkina tunnetussa Espoossa.

YKSI kipupisteistä on väkivalta. Väkivallalle on saatava nollatoleranssi. Kouluissa väkivaltaa kohtaavat sekä oppilaat että henkilökunta. Kroonisesti väkivaltaisesti käyttäytyvien oppilaiden opetukselle on löydettävä järjestelyt, jossa he ja heidän perheensä saavat kaiken tarvitsemansa avun.

AURORAN koulun opettaja, Sari Karjalainen on antanut kasvot väkivallalle. Hän joutui väkivallan kohteeksi talvella 2009. Viime viikonlopun Iltalehdessä on aukeaman juttu hänen kokemuksistaan mm. vakuutuslaitoste korvausten kanssa. Lukekaa, hyvät ihmiset.

Luokanopettajaliitto varoittaa opettajien lomauttamisesta

Matti Sippola on Luokanopettajaliiton puheenjohtaja. 

Liitto on omaa luokkaa opettavien opettajien ja 

1-6 -luokkien rehtoreiden valtakunnallinen yhdistys. 

Se on Suomen suurin pedagoginen  ainejärjestö, joka toimii 

hyvässä yhteistyössä Opetusalan ammattijärjestön

OAJ:n kanssa. Luokanopettajia on kaikkiaan noin 16 000.

Opettajien lomautukset uhka pienille oppilaille
Luokanopettajaliitto tuomitsee tuoreessa media-tiedotteessaan  jyrkästi Salon kaupungin opettajien lomautukset.
- Varsinkin alakoulujen opettajien lomautukset uhkaavat pitkiksi ajoiksi pienten oppilaiden lakisääteistä opetusta, toteaa liiton puheenjohtaja Matti Sippola. Oppilaiden turvallisuus vaarantuu, kun yksi opettaja huolehtii useista eri luokista useiden viikkojen ajan.

Salon kaupunki on päättänyt lomauttaa opettajansa  14 päiväksi. Tämä tarkoittaa kuukausia kestävää lomautusaaltoa. Pahimmillaan oppilaiden oikeus saada joka päivä opetussuunnitelman mukaista opetusta ei toteudu pienimmässäkään mittakaavassa. 

- Alakouluissa luodaan oppimisen kivijalka, ja lomautusten vuoksi kivijalan rakennus keskeytyy pahasti, Sippola varoittaa.

Luokanopettajaliitto kehottaakin  oppilaiden vanhempia vaatimaan koulutuksen järjestäjältä lain vaatimia toimia oppilaiden opetuksen turvaamiseksi.

  

Peruskoulu pääkaupunkiseudulla 35 vuotta- silminnäkijän kuvaus

Vastavalmiustunut Martti opettamassa ensimmäistä omaa luokkaansa
Siilitiean ala-asteella. Kuvassa kolmantena vasemmalla vilahtaa edellisen
lastun Kari Tahvanainen.

ON oikeastaan aika yllättävää, ettei kukaan juhli sitä, että peruskoulu täyttää tänä syksynä pääkaupunkiseudulla 35 vuotta. Peruskoulu-uudistus käynnistyi Pohjois-Suomesta vuonna 1972. Syksyllä 1977 oli sitten vuorossa mm. Espoo.

Minä valmistuin luokanopettajaksi juuri tuolloin. Ensimmäisen lukuvuoden olin Helsingissä, ja syksystä 1978 alkaen Espoossa.  Olen siis ollut töiss' peruskoulussa kaikki nuo 35 vuotta joitain virkavapausjaksoja lukuunottamatta. Oli siis täysi syy kirjoittaa noista vuosista "juhla-artikkeli". kun  oikeammat tahot eivät ole sitä tehneet.

Silminnäkijäkertomukseni löytyy Politiikka-blogistani. Linkki juttuun on tässä.

Oppilaani Kari Tahvanainen

Kari Tahvanainen, yksi ensimmäisen oman  luokkani
oppilaista Siilitien ala-asteelta Helsingin Hertto-
niemestä. Hänet tunnistaa hyvin Ilta-Sanomien ku-
vasta vuodelta 1992.

ENSIMMÄINEN oma luokka jää varmasti jokaiselle luokanopettajalle mieleen. Toki paljon muistaa muistakin, mutta ensimmäinen on ensimmäinen.

Minun ensimmäinen luokkani oli 4a-luokka Herttoniemen Siilitien ala-asteella. Sain noin 25 oppilaan luokan syksyllä 1977, heti OKL:stä valmistuttuani. Itse olin tuolloin 24-vuotias.

Muistan tosi monta oppilasta tuolta luokalta. Jokin aika sitten kirjoitinkin tässä blogissa yhdestä, joka tuli esittäytymään  minulle ruotsinlaivalla. Hän oli kokki, ja muona oli hyvää. Luokassa oli monia upeita persoonia, ja myös lapsia, joita elämä ei pidellyt niin nätisti. Muistan mm. kaksoistytöt, Paulin, Heidin, Timon...Teimme kaitafilmeja. Pidimme omia iltabileitä. Vuosi oli kova, mutta opettavainen.

TÄMÄN päivän Ilta-Sanomissa oli juttu vuonna 1992 tapahtuneesta "mafiamurhasta".  Kaksi ilmeisesti konnaa:  Veli Juhani Gröhn ja Kari Juhani Tahvanainen löydettiin tuolloin ampumalla  teloitettuina Helsingin Punavuorenkadun parkkipaikalla olleesta autosta. Murhaajaa on  etsitty siitä saakka, ja epäilty kuoli juuri auto-onnettomuudessa Espanjassa.   Punavuoren kaksoissurma ei keskusrikospoliisin mukaan selvinne näin koskaan.

TUOLLOIN 25-vuotias Kari Tahvanainen oli minun ensimmäisen oman luokkani oppilaita. Muistan hänet kovana urheilijana. Koulunkäynti ei ehkä sujunut yhtä hyvin, mutta että hämäräbisneksiin. Hän kuoli jokseenkin samanikäisenä, kuin minä olin häntä opettaessani. Teloituksestakin on jo 20 vuotta.  Jos hän olisi valinnut toisin, hän olisi nyt  44-vuotias, ehkä perheenisä, jonka omat lapset olisivat jo muuttamassa pois kotoa.  Kuinka paljon jäi kokematta?

SIIRRYIN seuraavana vuonna opettajaksi Espooseen, Sepon kouluun. Pestini Martti Tervon johtamassa koulussa jäi lyhyeksi. En tavannut Karia koskaan sen jälkeen, en edes Kettis-kerhossa, jossa tein vielä nuorisoteatterihommia monta vuotta sen jälkeen.

Kun on pitkään opettajana, monia  oppilaita ehtii  menehtyä ennen opettajaansa. Karin kohtalo on  minun oppilaitteni osaltani yksi traagisimpia. Jäikö jotain oleellista minulta tekemättä?

R.I.P. Kari

Luokanopettajaliiton hallitus Helsingissä

Luokanopettajaliiton hallituksessa on edustajia eri puolilta Suomea.Puheen-
johtajana on Matti Sippola (omassa pöydässään) ja varapuheenjohtajana
Marko  Jokinen (lähinnä ovea). Uutena opiskelijajäsenenä aloitti Aleksi Aho 
SOOLista (valkoinen t-paita). Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä. 

SUOMEN suurimman opettajien pedagogisen järjestön Luokanopettajaliiton hallitus kokoontuu viikonloppuna Helsingissä. Osallistuin lehden päätoimittajana pejantain sessioon klo 18 - 21.30. Muut jatkavat vielä tänään.

LISTALLA oli paljon tärkeitä asioita, ja uusi hallitus ideoi rivakasti niitä vielä lisää. Tässä muutamia poimintoja:

Hallitus kuuli uutisia sekä Peruskoulu 40 vuotta-seminaarista että pääjohtaja Aulis Pitkälän haastattelusta * Liitto julkistaa pian omat kuntavaaliteemansa * LO-tarvike  oy alkaa valmistella kustannustoiminnan laajentamista toimitusjohtaja Marja-Liisa Pietiläisen johdolla * Luokanopettaja-lehden 4-numeroon tulee siihenkin 36 sivua * Luokanopettajan päiväkirjaa on myyty yi 5300 kpl. Jäljellä on noin 450 kpl. Nopeille vielä riittää. Uudet opiskelijajäsenet saavat päiväkirjan  kympillä. Educassa uusille jäsenille on myös luvassa erikoistarjous * Seuraavan Luokanopettajan päiväkirjan työstäminen on jo käynnistetty. Hallitus kuuli teemasta (jota ei tietenkään vielä paljasteta :-) kilpailijoiden kiusaksi) *  Hallitus päätti tehostaa tiedotusta piireihin * Yhteistyöehdokseen  Teknisten töiden opettajien kanssa suhtauduttiin myönteisesti. Neuvottelut jatkuvat * Vakavaa keskustelua käytiin myös Salon opettajien lomautuksista.

LAUANTAI-päivälle  jäi vielä tärkeitä asioita: mm. toimikuntien puheenvuorot, jäsentilanteen ja budjetin kehitys, valmistautuminen OAJ:n syysvaltuustoon ja tammikuun 2013 Educaan sekä mediatiedote.

Luokanopettaja-lehti haastatteli Opetushallituksen pääjohtajaa

Aulis Pitkälä työhuoneessaan. 

VUOSI  sitten Luokanopettajalehti teki jutun Opetushallituksen pääjohtajasta. Silloin työhuoneen ovessa luki Timo Lankinen. Vierailu ja juttu olivat mukavia. Perjantaina olimme  jälkeen Hakaniemessä. Tuttu sihteeri haki meidät hissille.  Nyt meidät kätteli uusi pääjohtaja Aulis Pitkälä. Tutumpi mies kuin Lankinen.

MEITÄ oli kaksi: Liiton puheenjohtaja Matti Sippola ja minä.  Aikaa oli sopivasti tunti. Kahvi oli hyvää, ja vaniljakastike syvensi piirakan makua. Mukavaa nytkin.

AUKEAMAN  juttu ilmestyy marraskuun Luokanopettajassa. Tapana ei ole paljastaa lehden keynote- jutun juonta etukäteen.  Mutta sen kai raaskii kertoa, että uusi pääjohtaja arvostaa peruskoulua. Mutta hän on myös hyvin huolissaan aika monesta asiasta. Hänellä oli  selkeitä näkemyksiä siitä, mihin suuntaan peruskoulua, rehtorikoulutusta ja opettajankoululusta  laajemminkin on nyt kehitettävä. Ja siitä, kuinka opetuksen järjestäjät  saadaan vielä paremmin valitun koulutuspolitiikan  taakse.

NÄISTÄ ja muistakin asioista enemmän marraskuussa.

Viikon 37 ohjelmasta

Syksyn kohokohtia on aina koulukuvauspäivä.  Meillä koulukuvauk-
sista vastaa Auroran  Koti ja Koulu ry.  Kuvassa 4a- ja 4b-luokat opetta-
jiensa Julian ja Ullan kanssa  hetki ennen kameran räpsähdystä.

Päivitetty 11.9.

VIIKKO 36

Takana tuhti viikko.  Varjoa : Taksikyydeissä on edelleen  ongelmia. Samoin tulostuksessa. Vihaisia kirjeitä on lähetetty tieto- hallintoon ja firmalle jolle tuki on ulkoistettu.  Koulupsykologimme siirtyi Tiistilään; uuden saanemme 1.10.  Meille ei ole vielä(kään) osoitettu terveyden- hoitajaa.  Mrrr.  Valoa :  Sisäilman parantamiseksi on aloitettu korjaustöitä (mutta puhdistimia ei ole lupauksista huolimatta näkynyt).

VIIKKO 37

Opettajienkin "personoidut" lukkarit on saatu nyt kuntoon. Viikon aikana koteihin lähtee kerhotarjotin.  Henkilökunta vastaa  KUNTA-10-kyselyyn.

Maanantai 10.9. 

Opettajilla  vp! eli viikkopalaveri klo 8-9 (Mm. Kiva-koulu, vanhempainlta. Erillinen asialista lähetetään viikonloppuna emailissa). Iltapäivällä joko tiimit tai työryhmät (päätetään aamulla): (1) TVT  (2) Kulttuuri- ja juhlat (3) Liikunta- klo 13.30-14.30.  OHR jatkaa klo 15:een (mm. avustajapalveluiden suuntaaminen syyslomaan saakka).  TS-Nina paikalla. Rehtori OKL:lla klo 11.45-12.45.

Tiistai 11.9

Rehtori  vuosilomalla. Apulaisrehtori Ulla ja vararehtorit Uma ja Kaija vastaavat talosta. Espoon koulujen yleisurheilukisat. 

Keskiviikko 12.9. 

Rehtori aamulla klo 8.45- 9.45  Opetushallituksessa ops-prosessiin liittyen. Avustajien info klo 10.30 (kun rehtori on paikalla).  TS-Katri paikalla 1-4-tunnit. Illalla erilainen koko koulun vanhempainilta ja pihajuhla klo 17.45- 20.15. Wilman kautta tulee vielä ohjeita maanantaina.

Torstai 13.9

Postipalaveri klo 9.50.  Johtoryhmä klo 12. TS-Nina paikalla 1-4 tunnit. Espoon rehtoreilla INFO  klo 14.  

Perjantai 14.9

Normipäivä. Monella myös palkkapäivä. SPR:n nälkäpäiväkeräys siestalla.

Koko koulun vanhempainillan12.9. 2012 päivitetty ohjelma

Päivitetty  11.9.2012. Tämä tiedote lähetetty huoltajille myös Wilman kautta.

HUOM! Tulkaa kävellen. Parkkipaikat eivät riitä.

ERILAISEEN vanhempainiltaamme on ilmoittautunut ennätysmäärä ihmisiä: vanhempia yli 300 ja lapsia lähes 250.  Siksi olemme uudelleen kellottaneet ohjelman niin, että illan eri elementit ovat eri luokkien  vanhemmille eri järjestyksessä.

Tilaisuus alkaa klo 17.45 (Kakkosluokkien vanhemmilla klo 18.15)

Tapahtumassa on aikuisille kolme osaa :
(1) Rehtorin tietoisku hyvästä opetuksesta ja sitä tukevista tuen muodoista yleisesti ja erityisesti Aurorassa. Tilaisuus pidetään kouluravintolassa. Tietoisku kestää 25 min.
(2) "Viuhkasuunnistusrata", jossa on 13  rastia eri puolilla taloa. Vanhemmat saavat koulun kartan, josta voivat valita heitä kiinnostavat  kohteet.  Osalle rasteista mahtuu pienehkö ryhmä kerrallaan. Aikaa on noin 40 minuuttia.  Rastit ovat:

• Tekninen työ ( Hannu Kivistö), TN-luokassa
• Tekstiilityö (Kaija Kuivanen), TS-luokassa
• Englannin opetusmateriaalit (Seija Konsti ja Julia Uotila) kieliluokassa
• Skidi - ja sinimix-ryhmät ( Uma Jutila)- 15 henkilö kerrallaan. Mix-luokassa
• Kiva-hanke  -koulukiusaamisen tojunta ohjelma (Marja Nuutila, Ismo Leikoinen ja Osmo Hupli 6c-luokassa)
• Piipahda bändi-kämpässä-piste (Santtu Tammi), klo 17.45- 19.15
• Välituntilainaamo (6.luokan oppilaat), puusiiven aula.
• Smartboadilla Eka-peliä (Johanna Pelkonen), parakissa 1b-luokassa
• Lukemaan oppiminen- video (Sirja Tuovinen ja Liisa Mattila 1c-luokassa)
• Matematiikan erityisopetus MER (Sirpa Wass), 5a-luokassa
• Osa-aikainen erityisopetus (Irina H), erityisopettajan huoneessa
• Tieto- ja viestintätekniikka ( Timo Takko),  ATK-luokassa
• Kuraattoropalvelut osana oppilashuolto (Eija Kantola), yläkerran pikkukirjastossa

(3) Oman luokan vanhempien ja opettajien tapaamiseen (ei 2. lk- koska heillä oli juuri erillinen vanhempainilta) on varattu aikaa 25 minuuttia.

Klo 19.30- 20.15 alkaa sitten Pihajuhla, jossa esiintyy oikea orkesteri. Kahvitarjoilun hoitaa Koti ja Koulu ry.  (Pisteessä ja oppaina Leila Hänninen, Kati Schiray ja Ulla Hämäläinen)

ELEMENTIT on porrastettu niin, että

•  0-2- luokat etenevät järjestyksessä: (1) Oman luokan  ilta, (2) Tietoisku, (3) Viuhkasuunnistus. 2. luokkien vanhempien ohjelma alkaa suoraan tietoiskusta. 
• 3-4-luokat etenevät järjestyksessä: (1) Viuhkasuunnistus, (2) Oman luokan  ilta, (3) Tietoisku.
• 5-6-luokat etenevät järjestyksessä: (1) Tietoisku, (2) Viuhkasuunnistu, (3) Oman luokan  ilta.

Oppilaille, jotka ovat ilmoittautuneet  mukaan, on tarjolla oma, jännä ohjelma: "POSTIKORTTEJA TROPIIKISTA!" Toimintapisteitä on kahdeksan. Lapset jaetaan kahdeksaan  yhtäsuureenryhmään: Koulunkäyntiavustajamme ohjaavat lapsiryhmiä paikasta toiseen.

• 1a+ startti + 1b
• 1c + 2c
• 2a-2b
• 3a
• 3b
• 4ab
• 5a ja 5b
• 5c, 6a, 6b ja 6c

"Hyppää mukaan lomalennolle!
Espoon kaupungin kehittämishankkeen draamaopetus järjestää Auroran koululla yhdistetyn pihajuhlan ja vanhempainillan ke 12.9.2012 klo 17.45-20.15. Vanhempien kohdatessa opettajia saavat lapset tutustua erilaisiin lomaviettotapoihin surffauksesta postikorttien tekoon ja rantapalloiluun (klo 17.45-19.30). Syyskuisen illan päättää vanhempien, lasten ja opettajien yhteinen hetki pihalla pienen tarjoilumyynnin ja elävän musiikin merkeissä. Juhlaan voi pukeutua teeman mukaisesti esimerkiksi aurinkolasein ja hellehatuin. (19.30-20.15). Sateen sattuessa tapahtuma järjestetään sisätiloissa.
Iloisin lomaterveisin:  

Anna Rosendahl ja Sonja Myllymäki
Teatteri-ilmaisun ohjaajat
Espoon kaupungin kehittämishanke."

Touhua kolmessa roolissa

Hyviä juttuja taas luvassa.  Lehden saa liittymällä Luokanopettajaliiton
jäseneksi. Liiton sivut osoitteessa www.luokanopettajaliitto.fi

JOINAKIN päivinä saa touhuta useassa roolissa. Tänään (1)rexinä, (2) Miessakit ry:n hallituksen jäsenenä ja (3) Luokanopettaja-lehden päätoimittajana.

Martti rehtorina

KUN on pois koulusta esim. koulutuksen vuoksi,  saa  tunnetusti tehdä seuraavana päivänä kahden  päivän hommat. Email-laatikko täpötäynnä. Pöydällä ja Ikea-kassissa  2 m papereita. Deadlinet vilkkuvat. Vanhemmat ovat kiukkuisia, kun huomaavat, että avustajaresurssiamme on vähemmän kuin ennen, kun koululla ei ole terveydenhoitajaa, kun taksit eivät kulje. Virkamies kuuntelee ammatillisesti :-) Virkamies vastaa HBL:n toimittajien puheluihin Auroran koulun rakennushankkeesta lubenter-ruotsin taidoillaan ja häpeää, kun sanat eivät tule heti mieleen.  Ihmiset ovat kolhineet taas vähän toisaan, ja lohduttelua tarvitaan.

Martti miesaktivistina

JOSTAIN syytä  sain kutsun Miessakit ry:n hallitukseen. Tänään kokous osui sellaiseen päivään ja sellaiseen aikaan ( klo 16.30) että pääsin osallistumaan.  On se mielenkiintoista tarkastella sukupuolisenesitiivisyyttä tästä näkökulmasta. Pojista ja miehistä on täysi syy olla huolissaan.

Martti päätoimittajana

LUOKANOPETTAJA 3/2012 saa huomenna painoluvan lukuunottamatta Luokanopettajan päiväkirjan väriä. Muutoin lehti oli ihan ok.  Oikeastaan aikan ylpeänä selailin. Luokanopettajaliiton hallitus kokoontuu viikonvaihteessa Helsinkiin, ja kyllä  värikopioita kehtaa siellä näyttää.

IHAN hyvä  päivä. Nyt suunnittelemaan huomista virtuaaliseminaaria suomalaisesta peruskoulusta naamakirjassa.

Fronter tulee - olen valmis!

ILOISIA terveisiä Keski-ja Pohjois-Espoon rexeille Olarissa järjestetystä Fronter-koulutuksesta.

Kun sai aamupäivällä kiukutella
(1) siitä, että tämäkin tärkeä koulutus ajoitetaan koulun alkuun, ja
(2) koulujen laitetilanteesta (esim. Aurorassa  ATK-luokkaan 16 luokasta kukin pääsee keskimäärin tunniksi viikossa),
(3) ja vauhkota siitä, että ATK- hankinnat ovat jäissä, ja
(4) siitä  että edelleen nökötämme huonekalujen kokoisten koneiden äärellä erillisessä ATK-tilassa sen sijaan että ottaisimme loikan padeihin  omassa tutussa luokassa ja siitä  (5) että strategioita laaditaan sen varaan, että vanhemmat ostavat koululaisilleen älypuhelimet, niin  iltapäivällä  lounaan jälkeen pystyi jo keskittymän Fronteriin.

Moni asia on vielä vaiheessa, eivätkä kaikki ominaisuudet ja yhteydet vielä toimineet. Esim. iPhonella tai Padilla ei kyennyt luomaan linkkejä nettiin.  Tosi nastaa oli seurata, kuinka nuoremmat kollegat olivat intoa täynnä. Ja joku vanhempikin. Ja kouluttajat Christer, Jaakko ja Tuukka  olivat oikein ystävällisiä ja suvaitsevaisia ja päivän rakenne ilmava.  Kahvi oli hyvää, ja iltapäivän croisanteista valui suklaat housuille. Oma vika.

Iloisia uutisia: (1) Koulujen Fronter-opettajat ovat vain yhdyshenkilöitä. Osaamisen siirtäminen koulun muille opettajille ei ole heidän vastuullaan. (2) Koulukohtainen koulutus järjestetään juuri koulun ideoiden mukaan. Koulusihteeri kannattaa ottaa mukaan koulutuksiin. (3) Fronteriin voi näppärästi laittaa liitteitä. (4) Nyt opettajat pääsevät myös kotoa hallinnon verkkoon.

TÄSTÄ tulee ihan hyvä juttu. Fronterin huone-idea on hyvä, ja huoneet voi sisustaa tosi monipuolisilla työkaluilla. Pakettiin kuuluu Otavan materiaaleja.  Tarkkaan ei vielä nähnyt, mitä. Fronter-yhteysopettajien koulutuksessa rakennetaan koulujen virtuaalista opettajainhuonetta, ja koulun tason koulutuksissa oikeita oppimiskokonaisuuksia. Itse vakuutuin, että systeemi sopii tosi hyvin esim. kuudensien luokkien ussan opetukseen.  Olen valmis.

Neljäs kouluviikko käynnistyi

Koulun arkeen tuovat mukavaa vaihtelua vierailijat.

ON se uskottava. Se on syksy. Takana on jo kolme kouluviikkoa, ja taivas vahvasti pilvessä.

NELJÄS kouluviikko alkoi hektisesti. Olin unohtanut, että saimme klo 10:ksi vieraan, joka kertoi Suomen Unicefista oppilaille. Mutta homma hoitui  ihan sutjakasti.

Aamupalaverin lista oli 11 sivua pitkä! Syyskuuhun on kasattu uskomaton määrä juuri nyt ehdottomasti hoidettavia asioita.  No, ne hoidetaan.  Ja päälle vielä uudisrakennukseen liittyvät :-)

TÄMÄN viikon must-asioita on  mm. kerhotarjottimen laadinta. Opettajat lähettävät nyt minulle ehiotuksensa siesta- ja iltapäiväkerhoista, ja minä laadin niistä esitteen. Esite lähtee koteihin ensi viikolla. Vanhemmilla on sitten viikko aikaa ilmoittaa lapsiaan kerhoihin. Siihen on hyvä varautua, että kaikkiin kerhoihin eivät kaikki mahdu.  Suomi2- tunnit alkavat myös.

Kokosin eilen  koko koulun vanhempainiltaan ja pihajuhlaan 12.9 saamamme ilmoittautumiset. Vanhempia on tulossa noin 275 ja lapsiakin noin 215. Tapahtuman valmistelut ovat (hyvässä) vaiheessa.

OPPILASHUOLTORYHMÄMME piti tänään viimeisen kokouksensa syksyn alun kokoonpanossa. Koulupsykologimme Sinikka Pitkänen siirtyy tiistain  toiseen kouluun.  Seuraaj/van saanemme lokakuun alussa.  Palvelukykyämme laskee edelleen se, että koululla ei ole terveydenhoitajaa. Nyyh.

ILTAPÄIVÄLLÄ kokoontuivat työryhmät. Niitä on neljä: (1) Kulttuuri- ja juhlat, (2) Liikunta, (3) TVT ja (4) Tukitiimi.  Niiden ensimmäinen kommentoida ns. vastuualuejako.

Päivän mukava uutinen oli, että koululle saapui työmiehiä parantamaan koulun sisäilmaan vaikuttavia puutteita.

REHTORIN kannalta alkava viikko on ehkä vuoden ehdottomin. Opettajen palkkaan vaikuttavat eHijat-kortit on  saatava valmiiksi perjantaihin mennessä. Muuten tulee tupen rapinat.

Kuinka edellisen Kesun kanssa kävikään?

Matti Vanhasen II hallitus, joka ryhtyi toteuttamaan Kesua 2007-2012.
Kuva lainassa Valtioneuvoston sivuilta.

ESITTELIN vähän yli  viisi vuotta sitten edellisen Matti Vanhasen johtaman hallituksen Kesun. Olemme saaneet jo uuden,  viime keväänä. Mutta päätin vähän tutkailla, kuinka koulutuspolitiikkaamme edistyi  tuon edellisen Kesun tavoitteiden suuntaan.

OPETUSMINISTERIÖ julkaisi  29.6.2007  ensimmäisen luonnoksen "Koulutus ja tutkimus 2007–2012"- kehittämissuunnitelmaa. Tapana meillä on, että Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi tällaisen. Se laaditaan kulloisenkin hallitusohjelman pohjalta.

Näissä asioissa osuttiin oikeaan
Perusopetus rakentuu edelleen yhtenäisen perusopetuksen ja kunnan koulujen varaan. Tasa-arvo on yhä johtava arvo. Kesussa hieman vahvistui yksityiskoulujen asema, mutta mitään yksityiskoulubuumia ei syntynyt. Taloudellista kasvua palveleva ns. välineellisen sivistyksen uusliberalistinen ihanteesta irtauduttiin vasta,  kun hallitus pysäytti tuntijakoprosessin. Työelämän ja ammattien kiihtyvä muutos ennustettiin.  Oikein nähtiin sekin, että  kulttuurimme muuttuu mm. maahanmuuton lisääntymisen vuoksi.  Samaan aikaan minä-maailma (itsekkyys) voimistuu, samoin väestön jakautuminen menestyjiin ja syrjäytyjiin. Ongelma on edelleen akuutti.

Kesu uskoi koulutukseen. Koulutusjärjestelmää haluttiin kehittää kokonaisuutena siten, että se vastaa globaaliin haasteeseen ja väestö- ja ammattirakenteen muutokseen. Koulutuksen arvoissa korostustui hyöty ja työelämän tarpeet. Sivistyksestä ja itseksi kasvusta koulutuksen funktiona ei  puhuttukaan. "Koulutusjärjestelmän on tuettava uuden työn syntyä Suomeen ja tarjottava väestölle ja elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation aiheuttamiin muutoksiin". Suunta valittiin, mutta tuliko villoja?

Voimassa olleiden opetussuunnitelman perusteiden (2001-2006) toimivuus luvattiin selvittää. En  itse muistanut lukeneeni sellaista raporttia, mutta onneksi Sippolan Matti muisti, että kyllä.  Valmistelut  valtakunnallisille tavoitteille, tuntijaolle ja uusien perusteiden työlle aloitettiin, kuten luvattiin. Niissä oli tarkoitus korostaa monikultttuurisuustaitoja, "Ihmis- ja lastenoikeuksia, viestintätaitoja, suvaitsevaisuua- ja demokratia- kasvatusta sekä vähemmistöihin liittyvit asioita". Työ jäi hallitukselta kesken.

Perusopetuksessa tavoitteeksi asetettiin ryhmäkokojen pieneneminen.  Opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin voitiin  kesun mukaan vaikuttaa tehokkaasti varmistamalla riittävän pienet opetusryhmät, joissa opettajalla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienessä opetusryhmässä voitiin myös  helpommin puuttua kiusaamiseen, auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia, toteuttaa monipuolisia opetusmenetelmiä, pitää yhteyttä huoltajiin ja ehkäistä koulupudokkuutta. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat varhaisen puuttumisen oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin, opetus- ja työmuotojen monipuolistamisen, innovatiivisten ja luovien oppimisympäristöjen kehittämisen sekä oppilaiden erilaisen lahjakkuuden huomioonottamisen. Opetusryhmien kokoa saatiinkin pienennettyä. Kiitos siitä.

Koululaisten kerhotoimintaa monipuolistettiin POP-rahoilla.

Tavoitteena oli myös vahvistaa  tuki- ja  erityisopetusta. Oikeutta erityisopetukseen pidettiin edelleen tärkeänä. Erityisoppilaiden määrän kasvu kuitenkin huolestutti. Valtion erityiskoulujen ja koulukotien asema ja tehtävät  tuli selvitttää. Varmaan näin tehtiinkin. Opetusministeriön erityisopetuksen strategiatyön pohjalta tuli valmistella tarvittavat lainsäädännön muutokset, kehittää erityisopetuksen hallinnollisia menettelyjä ja  opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Toimenpiteitä tuli kohdentaa  tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja opetusjärjestelyiden kehittämistä.
Kolmiportainen tuki lienee ajateltavissa toteutuneeksi ratkaisuksi. Kuntien ratkaisut vievät usein pohjaa hyviltä tarkoituksilta.

Oppilasmäärien ennakoitiin  pienenevän väliaikaisesti.  Näin kävi monin paikoin. Vähenevä oppilasmäärä halutiin saada tehokkaammin ulos koulutuksesta.Koulujen lakkauttaminen jatkui.

Syrjäytymiseen ja peruskoulun jälkeisestä opiskelusta poisjättäytymiseen halutaan puuttua. "Kehitetään perusopetuksen toimintamuotoja vastaamaan nykyistä paremmin nuorten yksilöllisiä tarpeita siten, että opiskelumenetelmät ja nuorille tarjottava tuki edesauttavat perusopetuksen loppuunsaattamista ja toisen asteen koulutukseen siirtymistä. Laajennetaan Joustavan perusopetuksen (Jopo) -toiminta kattamaan myös perusopetuksen seitsemännen vuosiluokan oppilaat sekä vakiinnutetaan toimintamuoto osaksi perusopetuksen yläluokkien toimintaa vuosien 2009–2011 aikana."

Kesussa pohdittiin  täydennyskoulutuksen tärkeyttä. "Oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on opettajan oikeus ja velvollisuus. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta vastaa ensisijaisesti työnantaja. Opetushenkilöstön pedagogisista ja muista kelpoisuuden tuottavista opinnoista vastaa valtio. Valtio rahoittaa myös koulutuspoliittisesti merkittävää täydennyskoulutusta." Näitä luvattiin: Opettajien täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuutta ja alueellista täydennyskoulutusyhteistyötä edistetään. Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen voimavaroja lisätään. ...Tarjonnassa painottuvat työyhteisökohtainen koulutus (erinomainen linjaus) ja oppilaitosten kehittämistyön monipuolinen tuki. Voimavaroja kohdennetaan myös täydennyskoulutuksen ja oppilaitosten kehittämistyön valtakunnallisten ja alueellisten verkostojen toimintaan." Tuohon suuntaan edettiin. Pienin askelin.

Kesun mukaan  piti arvioida koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta ja toiminnan laatua. Se tehtiin varmaankin.

Nämä asiat taitavat nyt tuntua irvokkailta?
Kesussa kuvailtiin  yhteiskunnallisen kehityksen trendejä. Globalisaatio nähtiin mahdollisuutena sekä kansallisen että kansainvälisen hyvinvoinnin edistämisessä. Niinhän tässä on käynyt, eikö? Talouskasvun luultiin jatkuvan vahvana (6%). Toisin on käynyt. Pulaa osaavasta työvoimasta ennustettiin, pelättiin, että nuoret eivät riitä korvaamaan poistumaa. Ymmärtääkseni ennustus pieleen meni. Nuorten jääminen työelämän ulkopuolelle on jo vakavaa.

Viimeaikaisiin tutkimustuloksiin verrattuna hallitus ei kyennyt täysin turvaamaan  tasapuolisia mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen. Tavoitteena oli  väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Jo alun alkaen uskomattoman komea tavoite, kun tiedetään, että Suomi panostaa koulutukseen alle OECD-keskiarvon.

Erikseen Kesussa  todettiin, että "on erityisen tärkeää huolehtia perusopetuksen laadusta" ja että " kehittämissuunnitelmakaudella erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen laadun kehittäminen". Edellistä valtio kyllä suojelikin- mutteivat kunnat. Jälkimmäisestä kuuluu lähinnä huokailuja.

Laatua koulutukseen haluttiin tuoda seuraavilla keinoilla:  Opetuksen tuli olla ammattitaitoista (ainakin esiopetuksessa taso on jo pitkään laskenut). Opettajankoulutuksen tuli olla riittävää. OKL:ia siirettiin, ja lakkautettiin. Opetuksen tuli olla monipuolista. Opettajien työolosuhteita piti parantaa. Opettajien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan piti parantaa (Osava toteutettiinkin).  Mutta monissa kunnissa toteutettiin myös  opettajien lomautuksia. Oppimisympäristöjen tuli olla turvallisia. Hallituksen aikana Suomessa tehtiin ensimmäiset kouluampumiset ja homekoulut räjähtivät käsiin.

Kesussa oppiaineista erikseen nostettiin esille kielten lisäksi matemaattis-luonnontieteelliset aineet. Ei tainnut toteutua. "Koko ikäluokalla tulee olla tietoyhteiskunnan arjessa tarvittavat tekniset valmiudet ja riittävän monella nuorella halu ja taidot kehittää tekniikkaa eteenpäin". TVT-asioissa jatkui putoaminen maailmankärjestä. Luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta luvattiin edistää varhaiskasvatuksesta alkaen. Ympäristökasvatuksen asemaa piti vahvisteaa. Hmmm.

Kesun mukaan "Suunnataan toimenpiteitä oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseksi sekä vakiinnuttamiseksi osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää". "Turvataan opetus-, oppilashuolto- ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatu ja ammattihenkilöstön saatavuus". "Oppilashuollon ja opetuksen järjestämisen edellyttämien tukipalvelujen saatavuudessa ja laadussa on havaittu puutteita ja oppilashuollollisen työn painopiste on ollut liiaksi korjaavassa toiminnassa. "Oppilashuollollisen työn painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa "."Oppilashuolto ja tuki- ja ohjauspalvelut turvataan koko maassa kaikille niitä tarvitseville lapsille ja nuorille lainsäädännön edellyttämällä tavalla." Kesussa haluttiin tehostetaan toimenpiteitä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseksi perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Ei toteutunut. Oikeusasiamies joutui puuttumaan asiaan.

Opintojen keskeyttämistä  haluttiin vähennetää opinto-ohjauksella. Keskeyttämisiä ei saatu kuriin. Tavoitteena oli  koulutusaikojen lyhentäminen. Näyttöä onnistumisista ei kuitenkaan taida olla.
Maahanmuuttajien lahjakkuusreservit haluttiin täysimääräisesti käyttöön. En ole törmännyt näyttöön. Heidän kielenopetuksensa oli pantava kuntoon. Ainakaan Suomi2- ei sitä tee. Tavoitteena oli turvata kaikille maahanmuuttajaoppilaille riittävä tuki ja edellytykset perusopinnoissa menestymiselle ja kotoutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Joitain askelia otettiin, mutta pääongelma on ennallaan.
Maahanmuuttajia haluttiin myös opettajiksi. Hyvin harvinaisia ovat muissa aineissa kuin kotikielessä ja katsomusaineissa.

Tavoitteena oli lisätä  sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja tällä kertaa poikien eduksi. Hmm. En muista toimenpiteitä. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa varsin huomattavasti naisten eduksi nuoremmissa ikäryhmissä. Siihen haluttiin puuttua. Ei taida olla näyttöä.  Opettajankoulutukseen tuli lisätä sukupuolitietoisuutta. Lisättiinkö?

Kesun mukaan tavoitteena oli lisätä koulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta. Yläkouluissa oppilaat todellakin saivat kv-rahoja.  Kielitaidon tuli monipuolistua. Kesussa luvattiin  suunnata toimenpiteitä koulujen kieliohjelmien ja menetelmien monipuolistamiseksi ja kieltenopetuksen laadun kehittämiseksi.  Toisen kotimaisen kielen opetusta piti kehittää. Kävi päinvastoin (vasta uusi hallitus on tehnyt tämänsuuntaisia toimenpiteitä).

Oppilasarvioinnin puutteita aiottiin korjata. "Perusopetuksen päättöarvioinnissa oppilaan arvosana ei aina vastaa hänen todellista osaamistasoaan eikä arvostelu aina ole yhdenmukaista koulujen välillä". Hmm. ei tainnut ongelma poistua.

Kesun mukaan piti ryhtyä  toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikilla pienillä koululaisilla on mahdollisuus saada aamu- ja iltapäivätoimintapaikka. Hallitusohjelman ajan näin toimittiinkin mm. Espoossa. Ei enää.

Terveyskasvatuksessa tuli  "tukea  toimenpiteitä, joiden avulla kavennetaan lasten ja nuorten terveyseroja ja edistetään terveitä elintapoja". Ei ole ehkä viesti mennyt perille.

Opettajille aiottiin  taata oikeus saada täydennyskoulutusta. "Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Uudistus valmistellaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinaosapuolten kanssa siten, että se voidaan ottaa huomioon valtion vuoden 2009 talousarviossa."Asia on edelleen vaiheessa.

Kesussa luvattiin lisätä oppilaiden osallistumismahdollisuuksia.  Puhetta oli oppilaskuntien säätämisestä pakollisiksi, mutta normia siitä ei kai tullut.

Vanhempien oikeuksia valita lapsensa koulu piti  lisätä.  Kesussa todetaan, että "perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus." ja " Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa". Luulen, että suurta muutosta ei tapahtunut. Joskin kesun aikana madallettiin  esteitä käydä koulua yli kuntarajojen.

Koulutuksen arviointia tuli  tehostaa. Arviointitehtäviä ulkoistettiinkin Opetushallitukselta ulkopuolisille tahoille.

Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat luvattiin " käyttää koulutuksen laadun
kehittämiseen, tavoitteena perusopetuksen opetusryhmien pienentäminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen koulutuksen laadun parantamiseksi ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi". Niin lupasi edellinenkin hallitus. Mutta sekin söi sanansa.