Suomalaisen perusopetuksen pedagogiikka

JOKIN AIKA sitten huomattiin ongelmaksi se, että Opetushallitus arvioi opetuksen onnistumista. Se kun vastaa pitkälti opetuksen suunnittelusta. Niin perustettiin erillinen Koulutuksen arviointineuvosto, jonka sihteeristö on Jyväskylässä.

KOULUTUKSEN ARVIOINTINEUVOSTO on juuri julkaissut arviointiraportin "Tavoitteista vuorovaikutukseen" perusopetuksen pedagogiikasta, suomalaisten perusopetuksen koulujen opetuksen tasosta ja onnistumisesta. Arviointiryhmän puheenjohtajana oli professori Päivi Atjonen Joensuun yliopistosta ja käytännön johtajana perusopetuksen pääsuunnittelija Esko Korkeakoski kansallisesta arviointisihteeristöstä.

Arviointiaineisto hankittiin rehtorikyselyllä (N = 410) ja opettajakyselyllä (N = 2310). Saatuja tietoja täydennettiin aikaisemmalla arviointi-, tutkimus- ja tilastotiedolla. Ryhmän käytössä oli lisäksi 12 kouluvierailun haastattelu- ja havainnointiaineistot sekä näiden vierailujen yhteydessä pidettyjen kuulemistilaisuuksien tiedot (Olen kirjoittanut Espoossa olleesta kuulemistilasuudesta lastussa 21.9.2007)

Millainen on perusopetuksen taso?
Oppimistuloksia ei tässä arvioinnissa tutkittu, vaan opettajien pedagogiikkaa. Hyvää työtä tehdään kaikissa kouluissa tasalaatuisesti kautta maan joskus hankalissakin oloissa.

Millaisia ovat suomalaiset opettajat?
Opettajien ammattitaito ja professionaalinen asenne on kokonaisuutena hyvä ja varsin tasalaatuinen, kiittää arviointiryhmä. Opettajat tiedostavat aiempaa paremmin oman käyttöteoriansa ja sen pohjalla olevat arvot. Yhdeksän kymmenestä opettajasta kuvasi toimintaperiaatteensa ja osasi kiteyttää itselleen tärkeimmät periaatteet. Tämä kertoo opettajien jäsentyneestä pedagogisesta ajattelusta ja kyvystä tietoiseen pedagogiseen päätöksentekoon, mitä pidetään yhtenä hyvän opettajuuden tunnuspiirteenä.

Opettajien tavoitetietoisuus opetussuunnitelman ja oppiainekohtaisten tavoitteiden kannalta näyttää  olevan hyvä.

Perusopetuksen opettajat kiinnittävät tietoista huomiota opetuksen ja oppimistilanteiden monipuolisuuteen.

Suomalainen opettaja työskentelee edelleen varsin yksin.

Pääasiallisesti opettajat suhtautuvat myönteisesti koulumaailmassa tapahtuneeseen kehitykseen ja ovat valmiita itsensä kehittämiseen ammatillisesti, mutta kaikissa opettajissa tämä suhtautumistapa ei näy.

Millaista on suomalaisen perusopetuksen pedagogiikka?
Valtaosa opettajista arvostaa oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta tärkeimpinä pedagogisina periaatteinaan. Opettajat liittävät onnistuneeseen opetukseen tavallisesti hyvän työrauhan, selkeät tavoitteet, sisältöjen motivoivuuden, oppilaiden aktiviteettien hyödyntämisen sekä opetusmenetelmien ja työtapojen monipuolisuuden. Opettajien pedagogiset toimintaperiaatteet ovat päälinjoiltaan perusopetusta koskevien säädösten, opetussuunnitelman perusteiden sekä oppimista ja sen ohjaamista koskevan tutkimustiedon perusteella laadittujen suositusten mukaisia tai ainakin niiden suuntaisia.

Opetussuunnitelma, oppiaineen ominaisluonne ja oppikirjat ovat käytännössä opetuksen sisällöllisen suunnittelun perusta. Opetus on ulkonaisesti järjestetty tavallisesti opettajakeskeisen opetuksen tapaan, mutta opettajat tavoittelevat opetuksessaan myös vaihtelua ja monipuolisuutta. Oppikirjalla on yhä vahva rooli opetuksessa, joskin opetusmenetelmät ovat rikastuneet. Toiminnallisia, yksilöllisiä ja sosiaalisia työmuotoja käytetään melko paljon, tutkivia ja kokeileviakin aikaisempaa enemmän.

Opettajat pyrkivät tekemään oppilaan hyväksi voitavansa. He haluavat ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja kyvyt. Opetus on aiempiin tutkimus- ja arviointitietoihin nähden oppilaskeskeisempää, rikkaampaa ja oppilaan ajattelua voimistavampaa.

Opetus on kannustavaa, oppilasta arvostavaa ja yhdenvertaista. Oppilas otetaan huomioon myös menetelmällisin keinoin.

Opetusmenetelmien ja oppimateriaalien monipuolistuvaa käyttöä on nähtävissä, mutta innovatiivisia käytäntöjä ei kuvattu kovin paljon.

Miten opetus on muuttunut?
Opettajilta kysyttiin, mitä he ovat muuttaneet viiden vuoden aikana pedagogiikassaan. Isot muutokset olivat kuulema harvassa. Muutokset olivat yksittäisten opettajien kokeiluja, ajatuksia, tekoja. Muutosvirtaa, mikä koskisi valtaosaa opettajia, ei ollut näkyvissä. Päällisin puolin luokkatyöskentely näyttää ulkopuolisen tarkkailijan silmin vanhalta tutulta: opettaja opettaa, oppilaat omaksuvat.

Toteutuuko opetuksen tasa-arvo?
Merkittäviä opetuksen tasa-arvoa vaarantavia tekijöitä ei ilmene, jos verrataan opettajaryhmien eroja ala- ja yläkoulun, kunnan taajama-asteen, maan eri alueiden tai opetuskielten (suomi-ruotsi) välillä.

Koulujen taloudellisissa toimintaedellytyksissä on kuitenkin eroja. Opetustilat ovat opiskelun näkökulmasta kokonaisuutena kohtuulliset tai hyvät. Monien koulujen opetustiloissa on silti edelleen puutteita. Varustelu näyttää olevan vähintään tyydyttävä, vaikka mitä ilmeisimmin yksittäisissä kouluissa ja joissakin oppiaineissa (esimerkiksi musiikki, tekninen työ) on puutteita.

Opettajien osaamisen eroja saattaa syntyä erilaisten täydennyskoulutuksen resurssien tai erilaisen oman osaamisen kehittämishalun perusteella.

Millaisia ongelma opetuksessa havaittiin?
Summaan omat havaintoni raportin tiedotteesta seuraavasti:

(1) Opettajien mukaan suuret ryhmäkoot vaikeuttavat heidän työtään.
Opetuksen onnistumista vaikeuttavia tekijöitä ovat yleisimmin opetusryhmän liian suuri koko ja sen heterogeenisuus. Oppilaiden erilaisuus ei ole pedagoginen ongelma, mutta 25 oppilasta suuremmat opetusryhmät ovat sitä, arvioijat korostavat.

Opettaja-lehden haastattelun mukaan opettajat tunnistavat erilaisuutta, tahtovat ottaa oppilaiden tarpeita huomioon ja eriyttää opetusta, mutta kokevat usein riittämättömyyttä haastavissa suurissa opetusryhmissä. Päättäjien pitää pysähtyä miettimään lasten ja nuorten etua ja sitä, missä kulkee opettajien jaksamisen raja, Atjonen patistaa.

(2) Opetuksen eriyttäminen rasittaa
Työssään haasteellisina asioina opettajat pitävät oppilaiden häiritsevää käyttäytymistä, motivoinnin ongelmia ja monentyyppisiä oppimisvaikeuksia. Useat näistä pulmista liittyvät opetuksen eriyttämisen tarpeisiin. Siihen kaivataan lisää täydennyskoulutusta.

(3) Ns toisen asteen työ vie voimia
Myös opetukseen liittymättömien tehtävien kasvava määrä ja kiire vaikeuttavat usein opetuksen onnistumista. Kiireen kokemusta kasvattaa lisäksi projektien ja kokousten tulva.

(4) Koulujen taloudellisten toimintaedellytysten erot

(5) Opetussuunnitelma on liian vaikea toteuttaa
Päosalle opettajia opetussuunnitelma näyttäisi olevan entistä tärkeämpi. Toisaalta vaativuudessaan ja sitovuudessaan ops myös ahdistaa opettajia. Opettajat kokevat, että tunnit eivät riitä! Opetussuunnitelmien kehittämiskohteina mainittiin muun muassa oppisisältöjen ylimitoitus, tuntijaon pulmat, kouluarvosanalle kahdeksan asetetut liialliset vaatimukset ja arviointiohjeiden selkiytys.

(6) Pedagogiikkaa on kehitettävä
Perusopetuksessa tarvitaan lisää oppilaskeskeistä pedagogista otetta ja näkemystä oppimisesta yhteisöllisenä tiedon rakentamisena. Tarvitaan myös koululuokan ulkopuolelle laajenevia ja harkitusti teknologiavälitteisiä opiskeluympäristöjä.

Opettaja-lehden haastattelussa raportin laatijat korostivat, että koulu ei ole saari merellä. Pedagogiikassa ovia tulisi avata rohkeammin ympäristöön. Koulunkin pitää muuttua, haistaa, mitä ajassa liikkuu, Atjonen kannusti.

(7) Koulukiusaaminen ei ole vähentynyt
Kiusaamisen kitkeminen on suuri haaste perusopetukselle. Viisastenkiveä aineistosta ei löytynyt. Kouluissa, joissa kiusaaminen on saatu kuriin, siihen puututaan Opettaja-lehden haastattelun mukaan heti ja yhdessä rintamassa.

(8) Opettajapula uhkaa
Päättäjien tulisi vahvistaa tekijöitä, jotka lisäävät opettajien ammatin vetovoimaisuutta ja työhön sitoutumista. Näitä asioita ovat esimerkiksi erityispedagogisella ja psykologisella osaamisella vahvennettu opettajien peruskoulutus, oppimista tukevien itsearviointitaitojen edistäminen tai opettajien tarpeet huomioon ottava täydennyskoulutus.

(9) Täydennyskoulutusta tarvitaan
Mahdollisuudet täydennyskoulutukseen vaihtelevat kunnittain. Opettajan pedagoginen ajattelu on opetuksen voimanlähde ja kaipaa säännöllisesti täydennystä, kerrotaan Opettaja-lehden haastattelussa. Opettajat kaipasivat täydennyskoulutusta juuri menetelmiin, jotta osaisivat paremmin auttaa erilaisia oppilaita.

Raportin (Tavoitteista vuorovaikutukseen) voi lukea verkosta osoitteesta: www.edev.fi/portal/julkaisu
OPETTAJA-lehden artikkeli raportista löytyy osoitteesta: http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_12/120864.htm

Suomalaislapset osaavat ympäristö- ja luonnontietoa

KUVA: "Puussa". Juha Hyvärinen

OPETUSHALLITUKSEN tehtäviin kuuluu tehdä kansallisia oppimistulosten arviointeja. Vuonna 2006 vuorossa oli ympäristö- ja luonnontiedon osaamistaso. Se todettiin viidennen luokan alkuvaiheeseen sijoitetussa mittauksessa hyväksi.

Osaamistaso arvioitiin otospohjaisesti. Arviointiin osallistui 5 849 oppilasta syyskuussa 2006- ja mukana oli mm. kaikki Espoon koulut. Tulosten mukaan ympäristö- ja luonnontiedon osaamisen kansallinen taso oli hyvä. Heikkoja suorituksia oli erittäin vähän. Tuloksissa oli paljon mielenkiintoista:
- Tytöt ratkaisivat yksilötehtävien kaikki sisältöalueet paremmin kuin pojat.
- Maaseutumaisten koulujen oppilaat selviytyivät parhaiten yksilötehtävistä kuntaryhmien välisessä vertailussa.
- Mitä enemmän koulun käytössä oli ympäristö- ja luonnontietoon sopivaa oppimateriaalia ja opetusvälineitä, sitä parempia olivat koulun keskimääräiset tulokset yksilötehtävissä.

Oppilaat suhtautuivat oppiaineeseen myönteisesti ja pitivät sitä tärkeänä. Mielenkiintoisesti:
- Tytöt pitivät ympäristö- ja luonnontiedosta hieman enemmän kuin pojat
- Tytöt kokivat sen myös hyödyllisempänä oppiaineena kuin pojat.
- Maaseutu- ja taajamakoulujen oppilaat suhtautuivat aineeseen myönteisemmin kuin kaupunkikoulujen oppilaat.
- Myönteiset asenteet olivat yhteydessä yksilötehtävien hyviin tuloksiin.
- Monipuolisen oppimateriaalin käyttö lisäsi myös oppiaineesta pitämistä.

Auroran oppilaat sijoittuivat osaamisessa hyvälle keskitasolla. Suhtautuminen jäi hieman keskiarvon alapuolelle. Kun opettajat vuosi sitten kyselyn tulosten tullessa koululle kysyivät asiaa oppilailta, he vastasivat: "Miksi meidän pitäisi tykätä juuri ypistä?". Niinpä. Pitääkö kaikkien oppilaitten pitää kaikista oppiaineista?

Arviointiryhmä antoi myös joitain ohjeita:
- Luonnontieteellisiä käsitteitä tulisi käyttää kouluissa nykyistä täsmällisemmin.
- Opettajat painottivat luonnontieteellisten ilmiöiden ymmärtämistä ja soveltamista opetuksessaan, mutta heidän omaakin ajatteluaan tulee edelleen vahvistaa tällä alueella.
- Oppikirjoista ei saatu riittävää apua luonnontieteellisen ajattelun kehittämiseen.

Miksi jää sulaa? Ympäristö- ja luonnontiedon oppimistulosten arviointi vuonna 2006 -raportti löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta: http://www.oph.fi/julkaisut/2008/miksi_jaa_sulaa.pdf

Oppikirjalla on väliä!

TÄYDENNETTY 25.3.(ks. loppu)

ERÄS sitkeästi elävä opetusta koskeva uskomus on ollut, että oppikirjat ovat yhdentekeviä. Uskomusta ravistaa eilen julkistettu Opetushallituksen selvitys, jonka mukaan käytössä oleva matematiikan oppikirja vaikuttaa koululaisten oppimistuloksiin.Kirjalla on siis väliä- ja niiden laadussa on eroja.

OPETUSHALLITUS seuraa meillä Suomessa opetuksen laatua otospohjaisilla näytteillä. Vuorovuosina tutkitaan eri aineiden oppimistuloksia. Opetushallituksen peruskoulun kuudesluokkalaisille (yhteensä 6787 oppilasta) vuoden 2007 maaliskuussa teettämässä matematiikan osaamista arvioivassa kokeessa oppilaiden osaaminen oli hyvää, se näytti parantuneen vuodesta 2000. Myös asenteet matematiikkaa kohtaan olivat myönteisiä. Suomenkieliset oppilaat osasivat matematiikkaa paremmin kuin ruotsinkieliset- mikä hämmästyttää. Pojat menestyivät tällä kertaa paremmin kuin tytöt (tytöt taas vuonna 2000).

TÄRKEÄ TULOS oli, että koetulokset erosivat sen mukaan, mikä matematiikan oppikirja oppilailla oli käytössään. Erot oppimistuloksissa olivat jopa 8 % (korrelatio siis jotain .28). Ero oli tilastollisesti merkitsevä (se oli niin suuri, ettei sitä voida selittää sattumasta johtuvaksi).

PARHAAKSI matematiikan kirjaksi osoittautui Tammen Matikkamatka. Yksi selitys on huipputekijäryhmä: Hänninen Leena – Laine Anu – Putkonen Hellevi – Ranta Pekka – Sinnemäki Jussi.. Se on varmaankin osannut muokata tehtäviä, jota kehittävät matemaattista ajattelua.

Toiseksi parhaat tulokset savutettiin WSOY:n Laskutaito-kirjalla. Aurorassa on käytössä tuo toiseksi paras kirja.

Huonoimmin pärjäsivät Otavan kirjasarjaa käyttäneet. Kustantajan mukaan Tuhattaituri on Suomen suosituin matematiikan oppikirjasarja. Opetushallituksen selvityksen mukaan kirjaa käytti 11 % kuudesluokkalaisista.

Hmmm. Jännä juttu. Parasta kirjasarjaa käyttää vain 6 % oppilaista, ja huonointa 11 %. Eivätkö opettajat osaa erottaa parasta oppikirjaa huonosta? Lehdessä Opetushallituksen edustaja viittasi siihen, että viranomaisten pitäisi tutkia ja valita oppikirjat. Suomessahan poistettiin oppikirjojen esitarkastus 1990-luvun alussa ja päätettiin luottaa markkinoihin. Otava riensikin lausumaan lehdistölle, että se luottaa opettajien kykyyn valita kirjat.

MUTTA voiko jokin kirja sellaisenaan ja vääjäämättä johtaa parempiin tuloksiin? "Voittajakirjaa" on kokeiltu Aurorassa, mutta meidän oppilaamme ovat opettajiemme mukaan kokeneet sen vaikeaksi. Voisiko olla niin, että erilailla matematiikka harrastavat tarvitsevatkin erilaisia oppikirjoja? Opetushallituksen selvitystä koskeneista uutisista ei näy, onko opettajan ja oppilaan matemaattinen osaaminen vakioitu vertailua tehtäessä. Tarkastin raportista, ettei ole. Kun ei ole, tulokset voiivat osittain selittyä myös sillä, että matemaattisesti erittäin lahjakas opettaja osaa käyttää tehokaasti vaativampaa kirjaa, sen tehtäviä mutta muutoinkin hän ehkä rakentaa matematiikan tunneista tehokkaampia. Matematiikka on kiistatta tärkeä oppiaine, mutta kaikki luokanopettajat eivät ole- ehkä onneksi- parhaimmillaan vain sen aineen opettajina.

SELVITYS ( löytyy osoitteesta http://www.oph.fi/julkaisut/2008/matematiikka_6luokka_2007.pdf) sisältää mielenkiintoisia tuloksia:
- Parhaiten oppivat vanhan kansakoulunopettajan tutkinnon suorittaneiden opettajien oppilaat.
- Sijaisopettajien ja epäpätevien opettajien oppilailla oli jonkin verran myönteisemmät asenteet matematiikan opiskelua kohtaan, mutta huonommat tulokset.
- Miesopettajien luokissa suhtautuminen matematiikkaan oli kielteisempää kuin naisopettajien luokissa.
- Koulun koolla, luokkakoolla tai yhdysluokkamuodolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tuloksiin.

Joten jäitä hattuun. Suomalaislapset näyttävät osaavan hyvin matematiikkaa. Ne, jotka käyttävät vaativaa kirjaa jopa muita paremmin. Tutkimuspohjaisen koulutuksen saaneet opettajat tietävät, että tilastollisesti merkitsevä korrelaatiokerroin kahden asian välillä ei vielä riitä pitämään toista syynä ja toista seurauksena. Aina voi olla myös tekijä Z (esim. opettajan opetustaito matematiikassa), joka selittäkin X:n ja Y:n välisen yhteyden.

PS: TAMMELTA tulikin heti rehtoreille kirje. Siinä hehkutettiin:

" Tammen Matikkamatkan lukijat saavuttivat vertailun parhaat tulokset sekä oppimistuloksissa, että oppilaiden positiivisessa suhtautumisessa matematiikan opiskeluun. Matikkamatkan käyttäjien koetulokset olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi paremmat kuin Otavan Tuhattaituri -kirjasarjaa käyttäneiden (ero 8,4%) ja paremmat kuin Laskutaito –kirjasarjan käyttäjien (ero 3,2%)... Varmista että koulullasi on parhaat työvälineet matematiikan opetukseen..."

PS 2. OTAVALTAKIN TULI rexeille kirje 25.3. " Hyvä rehtori! Opetushallituksen tutkimus matematiikan 6. luokan oppimistuloksista on herättänyt keskustelun oppimistulosten ja oppikirjojen yhteydestä. Tutkimuksesta on poimittu vain osia, ja tutkimuksen laatija, opetusneuvos Eero K. Niemi Opetushallituksesta sanoo:
- Tämän tutkimuksen perusteella ei voida asettaa oppikirjasarjoja paremmuusjärjestykseen. Oppimistuloksiin vaikuttavat monet muutkin seikat kuin käytetty oppikirja. Tarvitaan lisää analyyttistä tutkimusta taustatekijöistä.

Otavan kehittyvä Tuhattaituri on muutamassa vuodessa noussut Suomen suosituimmaksi matematiikan oppimateriaalisarjaksi. Lisätietoja Tuhattaiturista löydät osoitteesta www.otava.fi/tuhattaituri. Parhain terveisin Jukka Vahtola, Kustannusjohtaja
Kustannusosakeyhtiö Otava"

Hyvää Pääsiäistä

KIIRASTORSTAI oli tänä vuona meilläkin koulupäivä. Opettajien työryhmä oli somistanut jumppasalin Jerusalemiksi, ja Järvenperän koulun ysiluokkalaiset- neljä viidestä muuten entisiä auroralaisia kertoivat kuulijoille Via Dolorosan tarinan. Vuorossa oleva opettajapianisti ja SixMixin orkesteri säestivät kauniit yhteislaulut.

MUUTOIN päivä meni siivillä. Olin mukana 5.-6-luokkien tiimikokouksessa suunnittelemassa ensi viikon tiistain Tulevaisuuspäivää. Valvoin välitunnin ja vastailin sähköposteihin. Tiina Jensen Ylestä soitti, ja sovimme studiojutun lapsikeskeisestä kasvatuksesta. Hän haastattelee ja minä ja Juhani Hytönen vastailemme.

KIIRASTORSTAIHIN mahtui myös vääntöä rehtorien luottamusmiesasiasta. Olemme asettaneet oman ehdokkaan, mutta nyt rehtorien oikeutettu vaatimus yritetään kiistää. Jäitä hattuun!

KERÄSIN kassiin ison nipun papereita. Tarkoitus on panna ne ja omaa pää muutenkin järjestykseen loman aikana loppukevään suhteen.

Jyrki Hämäläinen

KUVA: Jyrki Hämäläinen. Kuva lainattu sivulta http://www.vuokatti.fi/pageimages/JyrkiH_small.jpg

MUISTAN kirkkaasti, kun oma nuoruuteni alkoi. Isä ja äiti veivät veljeni Jonten ja minut Tampereelle retkelle, ja hotellin käytävätilassa oli ennennäkemätön lehti SUOSIKKI. Lehti oli muistaakseni kaksivärinen, ja luulen muistavani, että yksi jutuista käsitteli Jim Pembrokea. Olin kohdannut nuorten oman maailman. Hieman myöhemmin (1968) lehden päätoimittajaksi nousi juuri edesmennyt Jyrki Hämäläinen.

TOISEN kerran minun elämäni sai leikata Hämäläisen elämää muutama vuosi myöhemmin, kun Kallion Hämeentiellä olleessa nuorisodiscossa kuvattiin OHIMENNEN-tv-ohjelmaa. Juontajina olivat Markku Veijalainen ja Jyrki Hämäläinen. Minä olin poikaporukalla mukana hihkumassa bändeille yleisön joukossa.
KUVA: Lainattu Yle.fi-sivuilta.

SUOSIKKI oli minulle tärkeä lehti. Sen isot POP-lakanakuvat laitettiin nastoilla seinille. Sen listoja seurattiin. Murrosiässä tehtiin kyllä syrjähyppyjä kilpaileviin lehtiin Introon ja Stumppiin. Mutta suosikin helmoihin sitä aina palattiin.

MInulla ei ole muistikuvaa, milloin lopetin Suosikin seuraamisen. Ehkä samoihin aikoihin kun sarjakuvastrippien seuraamisen Hesarissa. Siis about ajokortti-iässä.

KOLMANNEN kerran minun ja Hämäläisen Jyrkin tiet leikkasivat viime kesänä Haukilahden uimarannalla. Kumartuneen Jyrki-boyn näkeminen oli yhä kova juttu. Hän "pääsi" blogilastuun saakka.

En ehtinyt koskaan sanoa Hämäläiselle mitään. Katsoin vain kaukaa ihailleen. Jyrki Hämäläinen toi ja loi Suomen nuorisokulttuurin- ja taisi vähän hallitakin sitä itsevaltiaan rajuin ottein. On kai liian myöhä nyt sanoa kiitos. Sanon kuitenkin.

Tiistai aamusta iltaan

KUVA: Ripa paikkasi rumpalia bändikerhotoiminnan esittelyssä.Kuvassa mukana liettualaisopettajia.

KLO 6 herätys. Luin Esko Paakkolan väitöskirjan. Keitin kahvit vaimolle ja hain hesarin.

KLO 8.30 neuvottelu koululla. Paikalla väkeä sairaalakoulusta. Asiat etenivät.

KLO 9.30 ehdin piipahtamaan TN-tunnille. Sähkölaitteet olivat jumissa. Klo 9.45 viimeinen voitelu liettualaisvieraiden varalta opettajille. Sähköpostien purkua. Toinen TN-tunti. Sähkö toimi. Kävin maistelemassa juustoja Anna-Liisan luokan matkailumessuilla. Sitten vaihtamaan vaatteet kotiin.

40 liettualaisopettajaa tuli vartin myöhässä klo 11.45. Kierrätimme heitä kerhoissamme: liikuntaa, teatteria, kuoroa, bändiä. Sitten heille tulikin kiire ja kahdeksan pisteen rata tietokoneopetusta, äidinkieltä, oppilasparlamentin tapaaminen, tukitoimet jne. jäi väliin. Heillä oli kiire akvaarioliikkeeseen. Höh! Hiukka kiukutti lasten ja vaivaa nähneiden opettajien puolesta.

KLO 13.30-14.45 Oppilashuoltoryhmän kokous. Salaisia asioita. Shhhh.

Sitten kotiin ja hoitamaan asuntoyhtiö asioita. Vein yhtiön tilit kirjanpitäjälle.

KUVA: Sarpila Jukka tallensi minut ja nuijan.

KLO 16:ksi Koulumestarin kouluun. Olin kuunteluoppilaana EKOAY:n hallituksen kokouksessa. Klo 18 oli kevätkokouksen päivällinen. Oikein maukasta kebab-kiusausta ja oikein A-olut.

Varsinainen kokous pääsi alkamaan klo 19.47. Minut valittiin puheenjohtajaksi. Kokous oli ohi klo 19.57.

Piinaviikko

TERVEISIÄ siis Kuopiosta. Viikonloppu vierähti järjestöharrastuksen parissa. Mukava oli nähdä tuttuja. Matkamuistoksi otin koululle uunituoreet Luokanopettajan päiväkirjat. Yhteensä junamatkoista koostui 8 tunnin työpäivä. Onneksi on pc-pistokepaikat. Sain paljon aikaan.

Ja sitten uutta viikkoa kohden. Alkamassa on virallisesti piinaviikko. Onneksi piina on lyhyt, neljä päivää. Työpöydällä on vielä monta sotkua siivottavana. On se aika vuodesta, kun ihmiset törmäilevät. Pienet ja isot. Hiukka huolta aiheuttaa myös huominen: Liettuasta tulee muutamaksi tunniksi 40 opettajavierasta. Ja illalla pitäisi olla taitava puheenjohtaja EKOAY:n kevätkokouksessa.

MONTA mukavaakin asiaa on tiedossa. Oppilasparlamentti kokoontuu tänään. Ja iltapäivällä taas työstämään kasvatuksen käsitteitä Helsinkiin. Keskiviikkona käsittelemme YT-istunnossa tosi mukavia asioita, joista ajallaan enemmän. Torstaina sali muuttuu Jerusalemiksi, ja saamme kerrata pääsiäisen tapahtumat noin 2000 vuotta sitten kuunnellen silminnäkijöiden kertomuksia (Järvenperän koulun oppilaita).

JA sitten alkaa pääsiäisloma. Yeah!

Luokanopettajat vaativat kuria vastuuttomille kunnille.

Luokanopettajat vaativat kuria vastuuttomille kunnille

Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan monessa kunnassa lomautetaan opettajia ja annetaan ohjeita olla palkkaamatta sairastuneen tai täydennyskoulutukseen osallistuvan opettajan luokalle sijaisopettajia. Samaan aikaan monessa kunnassa oppilaat opiskelevat terveydelle vaarallisissa tiloissa puutteellisin välinein. Samaan aikaan kuntien väliset erot mm. siinä, kuinka monta tuntia opetusta viikossa lapset saavat, kasvavat.

Kaikilla kunnilla ei näytä olevan edellytyksiä käyttää vastuullisesti niille annettua liikkumatilaa opetuksen järjestämisessä. Vastuuttomasti toimivat kunnat vaarantavat lasten turvallisuuden, loukkaavat heidän oikeuttaan saada joka koulupäivä opetussuunnitelman mukaista opetusta ja murentavat perusopetuksen tasa-arvoa.

Luokanopettajaliitto vetoaa valtiovaltaan, jotta se ryhtyisi toimiin, joilla vastuuton opetuksen järjestäminen saadaan kuriin.

Matti Sippola
Luokanopettajaliiton puheenjohtaja

SUNNUNTAI-ILTA oli päättynyt naputteluun. Muokasin tiedotusvaliokunnan keskustelun pohjalta ns julkilausuman, joka otettiin tosi positiivisesti vastaan. Kun vuosikokous oli sen hyväksynyt, eikun menemään. Jo kotimatkalla voitiin hihkua: Ylen radio-uutiset luki tiedotteen. Läpi se meni myös Ylen nettisivuille.

TOKI tärkeämpää oli, että liitolle valittiin uusi hallitus. Hyviä tyyppejä.



Kokouksen päätteksi vanha ja uusi puheenjohtaja Matti Sippola kukitti blogin pitäjän.

Luokanopettajille uusi hallitus

Luokanopettajat -Pisaihmeen tekijät- valitsivat Matti Sippolan uudelleen puheenjohtajaksi

Luokanopettajien oma pedagoginen järjestö Luokanopettajaliitto kokoontui vuosikokoukseensa Kuopioon 15.-16.3 Hotelli Rauhanlahteen. Vuosikokous valitsi liiton puheenjohtajaksi toiselle kaksivuotiskaudelle (2008-2009) 49-vuotiaan koulunjohtaja ja luottamusmies Matti Sippolan Seinäjoelta. Sippola on ehtinyt olla mukana kymmenkunta vuotta OAJ:n toiminnassa mm. valtuuston jäsenenä. Vuodesta 2000 saakka hän on toiminut luokanopettajaliitossa oman piirinsä puheenjohtajana ja liiton hallituksen jäsenenä. Sippola valittiin tehtävään yksimielisesti.



Hallitukseen valittiin: (Takarivi): Marko Jokinen (Varsinais-Suomi), Kai Lotvonen (Oulu), Marja-Liisa Pietiläinen (Oulun eteläinen),/Eturivi: Carita Koskinen (Etelä-Pohjanmaa), Päivi Muilu (Keski-Suomi), Matti Sippola (pj), Auli Rummukainen, (Pohjois-Savo), Merja Koivisto (Etelä-Pohjanmaa). Kuvasta puuttuvat Mira Ketola (Helsinki),Riitta Lenkola (Oulun eteläinen) ja Piritta Siekkinen (Kanta-Häme).

Lahtelaisesta vuoden luokanopettaja

ETELÄ- SUOMEN SANOMAT
13:18 - 15. maaliskuuta 2008

Lahtelainen Jaana Lemminkäinen on valittu vuoden luokanopettajaksi. Lemminkäinen työskentelee opettajana reilun sadan oppilaan Anttilanmäen koulussa Lahdessa.

Luokanopettajaliitto kehuu perusteluissaan Lemminkäistä aktiiviseksi opettajaksi, joka pyrkii vahvistamaan oppilaittensa itseluottamusta ja positiivista minäkuvaa. Lahtelaisopettaja on valmistunut Helsingin opettajakoulutuslaitokselta vuonna 1987. Opettajanopinnoissaan hän erikoistui äidinkieleen ja tyttöjen liikuntaan. Anttilanmäen koulussa Lemminkäinen on työskennellyt vuodesta 1995 lähtien. Vuoden opettaja valittiin lauantaina Luokanopettajaliiton vuosikokouksessa Kuopiossa. Luokanopettajaliitto on valinnut vuoden opettajia nyt kahdeksan kertaa (MH Korjaus: oikeasti yhdeksän). Viime vuonna vastaavaan tunnustuksen sai helsinkiläinen opettaja Elina Hiidenpalo.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.3.2008

KUUKAUDEN KUVA: Netistä löydetty kuva Pikku Prinssistä


ENSIMMÄINEN BLOGINI PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on jo yli 23 000 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12. 2007 blogialusta vaihtui bloggeriksi. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta, joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään. Seuraavassa esitellään blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.3.08 kahdessa ryhmässä. Uusi blogi ensin.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-15.3.-2008

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Aikapolitiikka ( 29.1.2008) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Arviointi (7.1.2008) • Arvokasvatus-oppiainen (28.2.2008) •Aulangolla (5.3.2008 7.3.2008) •Aulis Pitkälä (7.11 1.2.2008) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (2.3.2008 10.3.2007 8.3.2008) • The Beatles ( 11.2.2008) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) • Comenius-hakemus (26.3) • Death Proof ( 27.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Direktio-oikeus (25.1.2008) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1 26.1.2008 27.1.2008) • Edunvalvomta (16.5.) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10)• Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Esse (28.1.2008) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Etäluento ( 24.1.2008) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) • Googlen nettikalenteri ( 27.12. 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Homekoulut ( 8.2.2008) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10 20.1.2008) • Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) •iMovie (12.1.2008) • Irwin Goodman (9.2.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• JET (12.5) • Johtaminen ( 10.2.2008) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9.2007 11.3.2008) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kaisu Toivonen ( 22.2.2008)• Kalajärven koulu (21.9) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11. 23.1.2008) • Koko koulun näytelmäy (10.1.2008) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11. 19.1.2008) • • Koulutuksen arviointi ( 21.9)• Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kouluruokailu ( 9.1.2008 15.1.2008) •Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) • Kunniamerkki ( 26.1)• Kuopio (14.3.2008) • Kuukauden kirja (1.3.2008) •Kuusijuhla (14.12 15.12) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lama ( 22.1.2008) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsikeskenen kasvatus (1.3.2008) • Lapsuus (26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9 2007 17.2.2008 14.3.2008) • LO-tarvike oy (17.2.2008) •Lukuvuoden arviointi • Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008 15.3.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) • Maija Daavittila (22.2.2008) •Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9 14.2.2008) • Mediakasvatus ( 15.2.2008) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Murrosikä (12.3.2008) •Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1. 24.1.2008) • Muutosvastustus (5.5 15.7 19.1.2008) • Nahkiaiset (9.9) • Nettikiusaaminen ( 15.2.2008) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7 25.1.2008) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7 4.2.2008) • Opinmäki ( 4.3.2008) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 20.1.2008 29.1.2008 2.2.2008 ) • Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) •Oulussa (21.2.2008) •Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Palkitseminen ( 25.1.2008) •Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perinneyhdistys Aurora (27.2.2008) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pikku Prinssi (8.3.2008) •Planet Terror ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 26.1.2008 3.2.2008 5.2.2008 18.2.2008•3.3.2008 11.3.2008 13.3.2008)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2.2007 26.2.2008) • Rock Concert (10.12 11.12) •Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10.2007 27.2.2008) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.2008 22.1.2008) • Satu Hellsten (16.12) •Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa kasvatuksesta (18.2.2008 15.3.2008) •Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.2008 27.2.2008) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sirpa Wass (10.1.2008)• Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhempainliitto ( 31.10) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tapio Toivanen ( 27.1.2008) • Tasotestit (8.1.2008) Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) •TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu (26.10 15.2.2008 20.2.2008 5.3.2008 4.3.2008 24.2.2008) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11 5.2.2008 4.3.2008) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.2008) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväsyyskyely (4.12) •Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous ( 9.1.2008) •Työrauha (13.1.2008) •TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Ulkomaanmatkat (2.9) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Vertaisryhmä (9.3.2008)• Vesot (24.1) •Veteraanot (8.12) •Via Dolorosa (4.4. 6.4) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Virkistystoiminta (11.2.2008) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9 7.2.2008) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8 25.1.2008). YT-toiminnan johtaminen (18.2.2008)•


...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Luokanopettajan päiväkirja 2008-2009

TERVEISIÄ Kuopion Rauhalahdelta. Olin eilen perillä noin klo 20. Kokoussioihin en ehtinyt mukaan, mutta syömään kyllä. Tarjolla oli poronfilettä ja keitettyjä perunoita. Ruokaillessa ehti seurata, kuinka hurjia tanssijoita savolaiset ovat. Se oli hauskaa katseltavaa, joskus tahattomastikin hauskaa.

AJOISSA kämpille. Olin naputtanut koko junamatkan "Sataa sanaa kasvatuksesta".Väsytti. Lähetin vielä mediatiedotteet vuoden 2008 luokanopettajan valinnasta.

TÄNÄ aamuna ylös aikaisin. Laskin loppukevään vapaanan olevan tuntikehyksen, ja se tarjoaa meille monta mukavaa mahdollisuutta nosta huhti-toukokuun koulutyön laatua palkkaamalla lisää määräaikaisia opettajia. Klo 8 aamu-uinnille kylpylään ja sitten tuhdille hotelliaamiaiselle.

AAMUPÄIVÄN kohokohta oli avata Saarijärven kirjapainosta tulleet Luokanopettajan päiväkirjan paketit. Ingen tekemä kansi on tosi persoonallinen. Muutoin kirja on rakenteeltaan tuttu ja turvallinen.

Kuopioon!!

Luokanopettajat -Pisaihmeen tekijät- koolla Kuopion Rauhalahdella 14.-16.3.2008

Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan kaikkialla maailmassa. Yksi merkittävistä tekijöistä ihmeen takana on suomalainen akateemisesti ja tutkimuspohjaisesti koulutettu luokanopettaja, joka luo ensimmäisten kuuden kouluvuoden aikana vahvan perustan suomalaislasten osaamiselle.

Luokanopettajien oma pedagoginen järjestö Luokanopettajaliitto kokoontuu vuosikokoukseensa Kuopioon 15.-16.3 Kylpylähotelli Rauhalahteen. Edustajia tullee puolen sataa eri puolilta maata. Liiton lehden päätoimittajana minun kuuluu mennä mukaan.

Liiton hallitus kokoontuu jo tänään perjantaina, joten hyppään koulupäivän jälkeen Pasilassa klo 15 junaan. Olen varannut mennen tullen pc-istumapaikan. Näin oletan voivani hyödyntää neljän tunnin matka-ajan.

Luokanopettajaliitto on omaa luokkaa opettavien opettajien ja 1-6 -luokkien rehtoreiden valtakunnallinen yhdistys. Se on Suomen suurin pedagoginen ainejärjestö, joka toimii yhteistyössä Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Luokanopettajia on kaikkiaan noin 16 000. Harmi kyllä harvempi kuin joka neljäs heistä haluaa tukea liiton tekemää edunvalvontatyötä maksamalla jäsenmaksun. Liitolla on nettisivut, joilla käydään aika ärhäkkää keskustelua (www.luokanopettajaliitto.fi)

Huomenna lauantaina lounaan päälle ja vuosikokouksen aluksi klo 13.00 puheenjohtaja Matti Sippola julkistaa, kuka on vuoden luokanopettaja 2008. Valita on hyvä. Toivottavasti se ylittää uutiskynnyksen.

Vuosikokous valitsee lisäksi viikonlopun aikana liitolle puheenjohtajan ja hallituksen kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Pääosin vanhan hallituksen jäsenet ovat käytettävissä. Jyväskylän voimanaiset harmi kyllä aikovat tehdä tilaa nuoremmille.

Joka toinen päivä on torstai...

EX-johtokunnan puheenjohtaja Arto Palsalaa siteeraten: " 40 vuoden iässä joka toinen päivä on torstai".

Tänään oli siis taas torstai. Sokeria: Auroran uintijoukkue toi roppakaupalla mitalleja. Ja viestijoukkue pytyn! Yeah! Henkilöstöosasto kertoi, että rehtorin toivoma koulusihteerien palkankorotus toteutuu, joskin maltillisesti. Rehtorit saivat kirjeen, jonka mukaan taas saa esittää taitavan henkilöstön palkitsemisesta. Hallintopäällikkö täsmensi rexi-infossa: kultakin koululta korkeintaan kolme esitystä, ja kertapalkkion suuruus 25-100%. Deadline 7.4. Rexi-infossa nuori kollega toi kiitoksia opettajiltaan Sadasta sanasta opetuksesta. Tietokirjailijat pyysivät juhlaansa pitämään 2 minuutin puheen. Heh! Pian 50 vuotta täyttävä läheinen kollega kutsui kahville. Keskiviikon Länsiväylässä oli juttu TIPistä.

Suolaa: Iso nippu selvitettäviä asioita. Jotkut pojat ovat kävelleet tontin pihan poikki. Todennäköisesti eivät ole meikäläisiä. Yhtä oppilasta on kiusattu ja peloiteltu. Sijaisopettajaa on huudeltu homoksi. TIP-kyselyn ensi vuoden kerhoista vastausprosentti oli 8. Sope-luokalla on taas väkivaltaa. Yksi luokka oirehtii ja sen hajottamista on pohdittava. Opettajia on sairaana, osa jo kuudetta viikkoa. Kahviautomaatti antaa väärin rahaa takaisin. Kehittämiskeskusteluissa tulee kiitosta, mutta rohkeasti esiin nostetaan myös energiaa syöviä kipupisteitä, jotka on selvitettävä.

Räntää. Juuri sellainen päivä, että jos itsehillinta pettäisi, sitä kävelisi autokauppaan ja vaihtaisi auton.

Murrosiän haasteet kasvatukselle

LISÄYS: Arkkiatripalkinto professori Veikko Aalbergille
Tämän vuoden arkkiatripalkinto on myönnetty professori Veikko Aalbergille. Aalberg sai palkinnon nuorison mielenterveyden hyväksi tekemästään työstä. Arkkiatri Risto Pelkosen palkinto jaettiin nyt toista kertaa.

LUPASIN palata murrosiän problematiikkaan, koska Veikko Aalbergin luento Aulangolla teki minuun syvän vaikutuksen. Hänen ajatuksiaan voi lukea mm. kirjasta: Aalberg, V. &, Siimes, M.A.(1999). Lapsesta aikuiseksi: nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo. Kirjasta on ilmestynyt vuosi sitten uusi uusittu painos

NYT palaan. Luennon perusviesti oli, että murrosikään liittyy "normaaleita" piirteitä, joita ei pidä pitää "epänormaaleina", vaikka ne koettevatkin aikuisia. Niillä on syynsä ja tärkeä merkitys nuorten kasvulle. Ammattilaisetkin sekoilevat: väitetään, että 40 %:lla olisi mielenterveysongelmia. Ehkä oikea luku Suomessa on 20 %:lla, joista 10 % tarvitsee hoitoa (siis 2-3 oppilasta/luokka). Monet oireet kuuluvat kuitenkin nuoruuden kehitysvaiheeseen, jota tunnetaan varsin huonosti.

LAPSUUDESSA mieli rakentuu ensimmäisen kerran. Ihmisen psyykkisen kehityksen kannalta tärkein vuosi onkin ensimmäinen vuosi. Lapsuus päättyy Aalbergin mukaan kuuden vuoden paikkelle. Sitten seuraa hijaisempi vaihe (alakoulun vaihe, latenssi vaihe).

NUORET eivät ole lapsia eivätkä aikuisia. Nuoruuden käynnistää puberteetti, jonka käynnistävät hormonit. Sitä emme tiedä, mikä saa hormonitoiminnan käyntiin juuri tietyssä iässä.

Nuoruusikä kestää puberteetin alusta 22 vuoteen (puberteetin aika * 2). Aikaisemmin puberteetti alkoi 13-vuotiaana, nyt se on aientunut. Tytöillä puberteetti alkaa tunnetusti aikaisemmin kuin pojilla. Tyttöjen murrosikä ajoittuu vuosiin 10-14 ja pituuskasvu osuu samaan aikaan. Pojilla murrosikä ajoittuu 12-15 vuoteen ja pituuskasvu 14-18 vuoteen. Pojilla puberteetti on rajumpi, ja taantuma syvempi kuin tytöillä. Tytöt taantuvat vain 4-5vuotiaan tasolle ja taantuma on kevyempi. Kehitys aivoissa etenee takaa eteenpäin, ja niinpä pohdinta ja tunteet kehittyvät viimeisinä.

Murrosiässä mielen rakentuminen vaatii tupla-ajan verrattuna fyysisiin muutoksiin. Nuoruus on elämän toinen mahdollisuus: Nuoruudessa toistetaan lapsen kehitysvaihe, jos se on epäonnistunut. Nuoruusiässä voi korjata virheitä. Se on mahdollisuus rakentaa uudelleen persoonallisuutta. Nuoruudella on oma kehityskaarensa: liikkelle lähtö, lakipiste ja lopulta integraatio. Aikuiset eivät kuulema muista murrosiästään juuri mitään (torjunta).

Nuoruudessa ratkaisevin vaihe on puberteetti. Psykologisen kehityksen kannalta se on kaikkein vaikein vaihe. Nuori ei ole tavoitettavissa kielellisesti (kieli taantuu, tunne-elämä taantuu). Pojat voivat olla kuin myskihärkäporukka- tyttöjä vastaan. Eri paikat elimistössä saavuttavat aikuiskoon eri vaiheessa. Ensiksi kehon uloimmat osat jalkaterä, kädet pää, penis. viimeisinä vartalo, selkä, tytöillä rasvamassa, pojilla lihasmassa, karvoitus.

Nuoret ovat murrosiässä
* itsekkäistä, narsistisia
* kypsymättömiä, heillä on narsistisia fantasioita (anna olla), haaveita saa olla
* nuoret ajattelevat eri tavalla ( esim. ajantaju, lyhytjännitteisyys, se oli silloin)
* mustavalkoisia
* kognitiivinen kehitys jatkuu lineaarisesti
* älyllistäviä
* emotionaalinen puolen heikentyminen prepuberteetista (tärkeä asia), kehityksellinen taantuma, kehityksen disharmonia,
* pojilla pituuskasvu myöhemmin kuin genitaalinen kehitys.
* Mielen toiminnat eivät pysty hallitsemaan fyysistä muutosta, taantuma. Toiminta tipahtaa. Poika voi pudota jopa kolmen vuoden tasolle
* uppiniskaisia
* suhtautuminen vanhempiin heilahtelee
* suun kautta tapahtuva rauhoittuminen
* huonot tavat lisääntyvät, epäsiisteys, piereskely, ruuan hotkiminen.
* kiroilu,
* keskittymisvaikeudet
* koulumotivaatio ja koulumenestys laskevat
* askeettisia
* suuri tarve olla samanlainen kuin muut
* oleminen tärkeämpää kuin tekeminen.
* tyytymättömiä kroppaansa (tytöt)
- liian paksu (pojat liian laihoja)
- liian varhainen kuukautiset (psyykkinen varustus murrosikään jää ohueksi)
- pojilla liian myöhään- putoavat ikätoverien kyydistä.

Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät ovat:
1. irtautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjooamasta tyydytyksestä ja heihin kohdistuneista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla. (muutoin riippuvuus)
2. puberteetin johdosta identiteetin jäsentäminen (muuttuva ruumiinkuva, seksuaalisuus)
3. Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana.

IRTI VANHEMMISTA

AALBERG esittel käsitteen SPLIT. Split on sitä, että nuori katkaisee säikeitä vanhempiin yksi kerrallaan. Nuori provosoi konfliktin äitiin! Riidalla hän saa aikaan äidistä pahan mielikuvan. Kun tulee hätä, nuori sitoutuu taas isään. Seuraavaksi provosoidaan isää...

Tämä draama siirtyy myös kouluun: Draama siirretään naisopettajaan. Opettajissa on mänttejä, joita nuori voi käyttää tähän tarkoitukseen. Joku opettaja taas on suosittu, ja hänen liitytään. Aalbergin mukaan nuoren on pakko tehdä niin. Meidän aikuisten on säilytettävä aikuisuutemme. Jotta draama pelaa, täytyy olla mahdollisuus konflikteihin. Jotta jotain tapahtuu itsenäistymistä, täytyy olla draamaa.

Murrosikäisen vanhemman rooli ei ole helppo. Silti aikuisen tehtävä on järjestää konflikteja, ei välttää niitä. Kotiintuloaika on tavallinen hyvä konflikti. Konflitkit on käsiteltävä heti; rangaistus annettava heti, nuoren aikaperspektiivi on erilainen.

Tyttö irroittautuminen äidistä vasta oma raskauden aikana.

IKÄTOVEREIHIN LIITTYMINEN

Ikätoverit alkavat murrosiässä korvata vanhempia. Monet funktiot siirtyvät heihin Aluksi nuoret ovat iso lössi, sitten pienempi ryhmä, ja lopulta rakennetaan seksuaaliset suhteet.

Kuinka koulu tulee tätä luonnollista ryhmänmuodostusta.Lapsi ja nuori tarvitsevat kehittyäkseen toisia.

ONGELMIEN KÄSITTELY JNE.

Ei lääkkeitä. Ei ole mieltä ruokkia solujen yhteyksiä. Sen sijaan nuori tarvitsee kognitiivisia kytkentöjä aivoihinsa (keskustelu). Hän tarvitsee muita ihmisiä!! Onkin iso huoli, että nuorilla on liian vähän pysyvi aikuisia käytettävissään.

Jatkuvan näytön periaate ei sovi nuorille (peruskoulun päättötodistus)

Tyttöjen kriittinen kehitysvaihe noin 12- vuotiaana, pojilla erilaisuus suurinta 13.5vuotta. Nuoruuteen kuuluu vaatimus: olla samanlainen kuin muut. Pituusero voi kuitenkin olla 40 cm, ero painossa jopa 40 kg. Osa luokan oppilaista on osa fyysisesti miehiä, osa ei

Pojat ovat nälkäisiä. He tarvitsevat viisi täyttä ateriaa päivässä nopeimman kasvun aikana. Tässä suhteessa harmi, ettei perheissä Ei yhteistä ateriaa?

On tärkeää tietää, mikä nuoruudessa kuuluu normaalin varianssiin. Nuoret tarvitsevat rajoja. Asosiaalinen tendenssi tulee taantuman seurauksena. Aikuisten tulee reagoida leimaamatta nuoria. Nuori tarvitsee pysyviä aikuiset, pysyvät opettajat. Nuorilla on pahaa oloa, ei pysyvää masennusta. Nuoret tarvitsevat:
- fyysistä ja emotionalista tilaa kehittyä, oppia tunteaan itsensä, rajansa ja mahdollisuutensa
- on tärkeää saada uhmata asetelmassa, jossa heidän riippuvuutensa kohdataan ja jossa heidän uhmaansa vastataan
- nuoret tarvitsevat rajoja, nin he oppivat tuntemaan itsensä ja tulevan vastuun yhteiskunnassa
- nuoret tarvitsevat ikätovereita
- nuoret tarvitsevat sitä, että heistä pidetään
- nuorten tarvitsevat aikuisten läsnäoloa. Vain silloin em. asiat ovat mahdollisia.

Monday morning feel so bad, part II

KUVA: Sain postia Järvisen Ritvalta, erityisasiantuntijalta Oph:sta: " Heissan hopsan, tässä tulee todistusaineistoa blogiisi ... jos haluat laittaa! Aurinkoisin kevätterveisin, Ritva". Kuva on viime torstain coctail-tilaisudesta. Tanks.

JOS viikko sitten liehuttelin sillä, että maanantai on kiva ja leppoisa päivä, niin nyt oli vähän toisenlainen olo. Viikonloppu jäi muutoin mukavan Auroran päivän vuoksi lyhyeksi- ja seuraava menee kokonaan LO-liiton vuosikokouksessa, perjantaista sunnuntaihin. Tästä tulee nyt väkisin mariseva lastu.

EILINEN maanantai oli juoksua kelloa vastaan. Ylös klo 6. Sähköpostikirjeitä. Aamulla klo 8 kouluun. Sähköpostirutiineita. Kello 8.45 erään perheen sisäisten vaikeuksien sovittelua. Sitten kaksi kehittämiskeskustelua. Vakavia puheluita viraston väen kanssa. Sitten kello 10 ikävän henkilöstöasian käsittelyä.

KUVA: Keskipäivän iloisia hetkäi. Klo 11.30 ja 12.10 Pikku Prinssin esitykset talon väelle. Sain puhelun, jossa minua pyydettiin tulemaan puhumaan eduskuntaan erään kansanedustajan jäjestämään tilaisuuteen lasten tasa-arvosta. Oma osuuteni käsittelisi turvallista iltapäivää.

Iltapäivällä sijaiseksi sope-luokan liikuntatunnille. Jouduin siirtämään yhden kehittämiskeskustelun. Yksi oppilas oli niksautellut niskaansa, voi sitä itkua, kun sattui. kansliaan viimeistelemään illan johtokunnan kokousasioita. Virkavapauspäätöksiä. Liitteiden tulostamista. Monistelua. Pikaisesti syömään kotiin, ja sitten takaisin koululle.

JOHTOKUNNAN kokous alkoi klo 18.30 ja päättyi 20.25. Itse kokous sujui OK, ja päätökset tehtiin esitysten mukaan. Hieman tuli takkiin TIPin tiedottamisesta, mutta taisin olla liian väsynyt ottamaan sitä vastaan. Lisälistalle otettiin vielä koulun saatto- ja huoltoliikenteen turvallisuuden lisääminen. Ensi vuoden opettajatilanne kiinnosti tietysti kovasti. Tässä vaiheessa tilanne on monen luokan osalta auki, ja voi olla vielä pitkään, koska maailmalla olevat virkavapaalaiset odottavat tietysti omien muiden vaihtoehtojensa ratkeamista ennen "kotiinpaluupäätöstä". Niin siinä käy, kun palkkaa lahjakkaita ihmisiä.

Monet esillä olleet asiat puhuttiin luottamuksellisesti, joten ei niistä sen enempää. Kaiken kukkuraksi kahviautomaatti "hajosi". Tippasäiliö tuli täyteen, enkä minä osannut tehdä sille mitään. Semmoinen isäntä.

Vertaisryhmän huikea merkitys

KUVA: Raina, L.  ja Haapaniemi, R. (2007). Yhteisöllinen pedagogia.”...ettei tarvitse tehdä yksin.” Sipoo: Arator.

Professori Veikko Aalbergin Aulangolla pitämän luennon keskeisimpiä viestejä oli, että lapset ja nuoret tarvitsevat ikätovereitaan kehittyäkseen. Samassa paikassa seuraavana päivänä puhunut nuorisotutkimusverkoston vetäjä Leena Suurpää kertoi, että nuorille syrjäytyminen on ennen muuta syrjäytymistä ystävyyssuhteista.

Koulun tärkein lisäarvo tuleekin siitä, että se mahdollistaa ryhmäsuhteiden syntymisen. Koulu on keskeisin paikka, jossa voi rakentaa kasvulle elintärkeitä vertaissuhteita. Suhteet toisiin nuoriin ovat paitsi oppilaitten kasvun myös heidän hyvinvointinsa keskeisimpiä tekijöitä. 2000-luvun suomalaiskoulun suuri haaste onkin Pisa-tulostenkin mukaan oppilaitten viihtyvyys. Näin vaikka, kuten Iivisniemen koulun rehtori Juhani Kurronen huomautti: Espoon oppilaille tehdyssä kyselyssä viihtyvyys on nyt jo 4,23 asteikolla 1-5. Kuinka korkea sen pitäisi olla?. Ratkaisukin on ihan nenän alla: siirrytään tekemään koulutyötä ryhmissä.

OPASKIRJOJA on tarjolla. Monella on hyllyssään tai ainakin muistissaan Kalevi Kaipion kirjoja yhteisökasvatuksesta. Yksi tuoreista on kouluttaja Liisa Rainan ja luokanopettaja Rauno Haapaniemen teos Yhteisöllinen pedagogia.”...ettei tarvitse tehdä yksin.”. Kirjan avainsana on yhteisöllisyys, joka nähdään ryhmän (esim. luokan) kehittyvänä ominaisuutena. Lapsikeskeisen sosiaalipedagogiikan tradition mukaisesti lapset nähdään kumppaneina, jotka kaikki tarvitsevat toisaan.

Ryhmät voivat olla joko luonnollisia tai tietoisesti rakennettuja. Kun ryhmämuodostus pedagogisoidaan, yhteisöllisyys valjastetaan tietoisesti kasvun yhdeksi dynamoksi. Vertaisryhmälle annetaan aktiivisesti vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja toiminnoista aikuisten ohjauksen rinnalla. Ryhmää ja sen jäseniä kasvatetaan vuorovaikutuksen avulla. Rainan ja Haapaniemen mukaan lapsi ei kykene hallitsemaan kokonaisen luokan, lauman, ryhmäsuhteita, siksi he suosittelevat kasvattavia pienryhmiä.

Tämä teos vakuuttaa kyllä paatuneenkin lukijan siitä, että ryhmä ei muodostu kasvua tukevaksi itsekseen. Ja siitä, että opettaja voi omilla toimillaan luoda luokkaansa yhteisörakenteita ja ohjata ryhmien prosesseja toivottuun suuntaan. Ja että pienryhmät, joiden sosiaalisen verkoston lapsi pystyy hallitsemaan, lisäävät oppilaitten turvallisuutta.

Siitäkin vakuuttuu, kuinka tärkeitä taitoja ryhmässä voidaan oppia. On mahdollisuus oppia itsekuria, tekemään kompromisseja ja sietämään vähemmistöön jäämistä. Voi oppia johtamaan, tottelemaan, ottamaan vastaan ohjeita ja palautetta. Saa harjoitella tekemään työtä yhdessä sovussa ja tehokkaasti, tuleman toimeen toisten ja erilaisten kanssa, ratkomaan riitoja ja tekemään kompromisseja. Silmät saattavat avautua näkemään monen näkökulman rikkauden ja suu sulkeutumaan kuuntelemaan toisia, silloinkin ja erityisesti silloin, kun oma mielipide on varma. Saa harjoitella toisille työrauhan antamista, vuorovaikutustaitoja (sopiminen, neuvotteleminen, palautteen antaminen) ja tunnetaitoja (toisten kunnioittaminen, arvostaminen ja kiittäminen, omien virheiden tunnustaminen ja hyväksyminen).

Kun koulutyötä tehdään ryhmässä, saadaan kokemuksia työn eri vaiheiden hallinnasta: työhön ryhtyminen, työnjakaminen kunkin osaamisalueita optimaalisesti hyödyntäen, virikkeiden antaminen toisille, oman osaamisen antaminen toisten käyttöön, ohjeiden noudattaminen, työn loppuunsaattaminen ja aikataulussa pysyminen. Ja jos hyvin käy, onnistutaan myös hallitsemaan kiusaukset sooloilla, pihdata tietoa, riidellä, jättää toinen yksin, määräillä, laiskotella sosialisesti, siirtyä korviketoimintaan ja käyttää aikaa jutusteluun, valitteluun sekä vastaan vänkäämiseen.

RYHMISSÄ voidaan siis oppia paljon ja tärkeitä taitoja. Yhteisöllisen kasvatuksen keinoja ovat mm. keskustelu, yhteinen toiminta ja ryhmäkisailut. Yhteistä toimintaa vahvistavat harjoitukset ryhmän työntekorooleissa (johtaja, sihteeri, tiedottaja, kellokalle, toisten ideoiden kehittelijä, yhteenvetäjä jne.) sekä ryhmän ”hoidollisissa” rooleissa (kyseenalaistaja, myötävaikuttaja, innostaja, sovittelija jne.). Ryhmä voi laatia myös erilliset vuorovaikutussopimukset esim. siitä, miten toisia johdetaan ja kuinka palautetta annetaan.

Rainan ja Haapaniemen mukaan sopiva ryhmäkoko on 2-4. Ryhmän tulisi saada olla koossa riittävän kauan, jotta se saisi kypsyä. Ryhmien muodostaminen on pitkä prosessi. Toimivan ryhmän löytyminen voi kestää jopa kuukausia. Ryhmä ei ole hyvä tai huono. Ryhmä on koko ajan liikkeessä, aina jossain vaiheessa, joko eteenpäin tai taaksepäin. Koko ajan esiin nousee ryhmää hajottavia voimia. Kaikista vaiheista voidaan oppia ja selvitä.

Samaa ideaa ryhmistä tekijät suosittelevat myös meille aikuisille. Opettajien tulisi muodostaa kasvattajayhteisö, jossa oltaisiin kiinnostuneita kollegoiden työstä ja sanoitettaisiin omaa hiljaista ja arvokasta ammatillista tietoa.

KIRJASSA on kokeiltu rakennetta, jossa yhteisöllisen pedagogiikan arkea, sen taustalla olevaa terminologiaa ja yhdessä toimimista pitkään harjoitusta saaneiden oppilaitten kokemuksia kuljetetaan limittäin. Rakenne on lukijalle jonkin verran haastava. Nuorten palaute on todella jatkoon kannustavaa, innostavaa ja julkaisemisen arvoista.

Pikku Prinssi

KUVA: Komea, Pikku Prinssin tunnemaailman tiivistävä kuva, jonka löysin joskus (en enää tänään) netistä.

Auroran koulu on yksi 11:sta espoolaisesta koulusta, jotka toimivat oppimiskeskuksina. Oppimiskeskusten tehtävä on tarjota muiden koulujen opettajille ammatillisen kehittymisen kumppanuuksia. Auroran oppimiskeskuksen erityistehtävänä on edistää taideaineiden ja harrastustoiminnan asemaa koulun arjessa.

Sitä työtä teimme myös perinteisessä, jo 19. kerran järjestetyssä Auroran päivän tempauksessa. Päivä oli taas kerran riemukas touhupäivä, jonka vanhemmat ja Auroran väki toteuttivat yhdessä koko kylän iloksi. Päivän primus mororina oli Ulla Hämäläinen. Yhtenä ohjelmanumerona oli mainostettu yllätysohjelmaa. Salaa kaikilta joukko opettajia ja oppilaita olikin omana harrastuksenaan valmistautunut kertomaan koulun kellarissa iki-ihanan Antoine de Saint-Exupéryn "Pikku Prinssin".

Tarina kerrottiin monologiteatterin, kuunnelman, musiikin ja kuvien avulla. Tarinan olivat sovittaneet Martti Hellström ja Jukka Jokiranta. Musiikin oli säveltänyt Uma Jutila. Kauniin kettulaulun esittivät säveltähä ja Kaija Kuivanen..Pääsyliput oli tehnyt Henkka S. Esitys kesti 30 minuuttia.

KUVA: Esityksen tekniikasta vastasivat Risto Schiray ja Martti Hellström.

Sadun kertojana, lentäjänä oli Jukka Jokiranta, ja muina ääninä kuultiin 5.-6-luokan oppilaita ja heidän opettajiaan: Aapoa, Jukkaa, Linneaa, Mariaa, Marttia, Riikkaa ja Siiriä.

Esitimme Pikku Prinssin kaksi kertaa. Kummassakin esitysessä oli tilaa 28:lle katsojalle. Ihan pienet söivät karkkia ja jatkoivat matkaa. Isommat pillittivät. Katsojiksi saimme mm. Hyvösen Timpan ja Ehrstedtin Caritan,monessa mielessä tärkeät koulumme entiset opettajat.



KUVA: Ripa hoiti Esan ja Tuomon kanssa bändikonserttin. Minä myöhästyin opebändin keikalta, koska hain naisten päivän kunniaksi naisille ruusut. Tämä on Hyvösen Timpan käynnistämä perinne, jota ylpeänä saan jatkaa.

AURORAN päivä oli jälleen kerran tosi onnistunut. Olipa mukavaa pyöriä hyväntuulisten nykyisten ja entisten oppilaitten ja heidän vanhempiensa seurassa. Sydäntä lämmitti nähdä vanhoja tuttuja mm. ihana emeritus-ts-lehtorille Leena Lindgren.

Paluu hektiseen ja palkitsevaan arkeen

TAKAISIN kotiin Salosen Ilpon Pökötin kyydissä. Hain mersun kalliista huollosta- mutta nyt on taas tähti nokassa. Sähköpostista luin, että suomenkielinen opetuslautakunta oli hyväksynyt TIP-hankkeen ja lakisääteisen iltapäivähoidon yhdistämisen ensi lukuvuodeksi. Yes! Olemme ainoa espoolaiskoulu, joka itse järjestää iltapäivähoidon.

Minut oli kutsuttu illalla coctailille Helsingin Kaupungintalolle Opetushallituksen isännöimän ensi syksyn suuren inkluusiota käsittelevän kasvatusalan konferenssin yhdeksännen suunnittelukokouksen väen seuraksi. Mukava tilaisuus. Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen piti puheen ja tarjosi maittavaa suolaista. Ehdin jutella mm. Irmeli Halisen ja Järvisen Ritvan lisäksi mm. Joensuun ja Jyväskylän eritysopetuksesta vastaavien kanssa. OECD:n väen kanssa hehkutimme Salosen Ilpon kanssa Opinmäki-hanketta- ja saimme kannustavia kommentteja ideoihimme.

AAMULLA kello oli soimassa aikaisin, koska olin luvannut pitää Opinmäen pedagogisen työryhmän kokouksessa alustuksen yhteisistä pohdinnoistamme tulevaisuuden pedagogiikasta ja sen tiloille asettamista vaatimuksista.

KUVA: Rakensin kolmen elämän mallin: kouluelämän, nuoren oman elämän ja työelämän mallin, joissa rajapinnat tulisia huokoistaa.

Ajoin kokoukseen koulun kautta. Naputin nopeasti omat ehdotukseni henkilöistä, jotka tällä kertaa tulisi palkita palkankorotuksella. Lisäksi kirjoitin 27 rehtorin puolesta yhteisen ehdotuksen koulusihteerien palkkojen nostamisesta. Ehdotukset kuoreen ja kuori manuaalisesti Siton talon vahtimestarille. Ja sitten Opinmäkikokoukseen. Matkalla törmäsin vielä Högströmin Barbroon, joka kiitteli kauniisti Sadasta Sanasta.. Olin pyytänyt kustantajaa lähettämään hänelle kirjan.

Pidin kokouksen aluksi 12 minuutin alustuksen. Se kesti noin puoli tuntia. Mutta hyvän keskustelun kävimme. Tilojen tulee olla avoimia, joustavia, seinien liikkua, skriiniseiniä ainakin jonnekin. Silti sähköä säästäen. Ei perinteisille koppiluokille, Tilalle laajoja ja korkeita usean opettajan ja usean ryhmän oppimisalueita. Ei melulle.

SITTEN takaisin koululle. OAJ:n Marjatta Melto soitti ja halusi tuoda uusiseelantilaisen korkeantason AY-ryhmän koulullemme maaliskuun lopulla. Hienoahan se on. Spamien puhdistusta sähköpostista. Kahvista ja perjantaihin kuuluvista nauruista nauttimaan taukotupaan. Vastasin Oph:n vuoden 2002-2004 ops-prosessia koskevaan kysyelyyn. Paljon apua oli Kuivasen Kaijan ja Pelkosen Johannan antamista opettajien ajatuksia kuvaavista vastauksista.

PÄIVÄN pääksi kaksi koulunkäyntiavustajaamme Jarmo ja Jiri olivat vielä jäänet kehittämiskeskusteluun. Fiksuja miehiä meillä.

LOPULTA bändikämppään, johon syntyy huominen yllätysesitys. Tila on kiva, ja tekniikka toimi hienosti. Ripa ja JJ ovat tehneet hienoa työtä.

Terveisiä Aulangolta

HELLO. Täällä ollaan Hämeenlinnan Aulangolla. Espoon rehtorit on muilutettu tänne kaksipäiväiseen seminaariin. Päivän aluksi pohdimme Aluerehtori Ossin johdolla alueittain yhtenäistä perusopetusta. Saimme hyviä vinkkejä Juvanpuiston, Keski-Espoon ja Pohjois-Espoon kouluista.

Päivän pääluennon "Nuoruudesta" piti professori Veikko Aalberg Luento oli vaikuttava, ja palaan siihen ensi viikonloppuna sulattelun jälkeen.

Nyt konkreetisti sulattelemaan. Painun Aulangn kylpylään saunaan ja uimaan. Klo 20 sitten puhtaana poikana illalliselle, Ja hieman myöhemmin mutta ajoissa nukkumaan.

Kämppäkaverille Sarpilan Jukalle osui tyhjä kortti; kuorsaava minä. Mutta nuoren miehen on hyvä sellaiseen tottua,

Tulevaisuuden koulu: Opinmäki

KUVA: Opinmäki, kuvat lainattu Espoon sivuilta www.opinmaki.fi

MEINASIN kokonaan unohtaa Opinmäkeä valmistavan työryhmän kokouksen. HUH! Olen mukana itse asiassa kahdessa työryhmässä. Tänään kokoontuneen hallintopäällikön vetämän ryhmän tehtävänä on ideoita toiminnan hallinnointia, toisen isojen koulun pedagogiikkaa. Ja kun tämän kokouksen muistin, unohdin sopimani tapaamisen koululla yhden äidin kanssa. Noloa!

Kahdessa tunnissa ehdimme hahmottaa alustavasti, mitä toimintaa Opinmäkeen on tulossa. Kun kampukseen tulee (ainakin) kansainvälinen koulu, ruotsinkielinen koulu ja suomenkielinen koulu, työväenopisto, nuorisotoimintaa, kirjasto jne., on selvää että tarvitaan uusia ideoita myös johtamisrakenteisiin. Ehkä tämä olisi hanke, jossa kannattaisi kokeilla tilaaja- tuottaja-mallia? Opinmäki hallinnoisi tiloja ja osaa palveluista, ja koulut tuottaisivat tilatut palvelut. Opinmäellä tulisi olla oma organisaatio ja toimitusjohtaja, kouluilla taas oma pedagoginen organisaationsa.

Hommassa olisi pohdittavaa muutenkin, mutta tulevaisuusorientaatio tuo vielä omat haasteensa. Mullistetaanko koulun työvuoden rakenne? Kuinka vastataan monikulttuurisuuteen? Uskallammeko rikkoa eri ikä- ja kieliryhmien palveluiden rajat?Kuinka oppiminen tapahtuu? Jos opiskelu muuntuu virtuaaliseksi, millainen on kirjaston rooli? Miten koulu- ja vapaa-aika rytmittyvät jatkossa?

Monday morning feel so bad

KUVA: U-tubessa soi yhä komeasti Easybeatsin pop-biisi "Friday on my mind". http://www.youtube.com/watch?v=7zB0RygrYy8&feature=related

VOI MITÄ nuoruuden riemua 41 vuoden takaa! Nuoriso oli vapautumassa ja suuntaamassa elämänsä tähtäintä viikonloppuun. Varmaan se oli niin. Mutta näin vanhempana maanantait eivät suinkaan ole hassumpia. Ei ainakaan viikon 10 maanantai.

LUNTA oli lopulta tullut pieneksi peitteeksi. Se lisäsi valoisuutta.

KUN nousi aikaisin, ehti hyvin tehdä kirjoitushommia ennen kouluun menoa. Tein ensimmäisen version PRO REXI 2015-kiertueen raportista, ja laitoin sen Peterille kommentoitavaksi. Palautehan oli oikein ystävällistä. Kekiarvot järjestään yli 4 (asteikolla 1-5), ja kehittämisehdotukset perusteltuja. No, kiertue on joka tapauksessa voitettu kanta.

AAMULLA minulla oli kokous Sukossa, Olen mukana rehtorityöryhmässä, joka kokoaa oppimisvaikeuksissa olevien oppilaiden tuen hyviä käytäntöjä Espoosta. Eilen laatimani pohjapaperi otettiin iloisesti ja arvostavasti vastaan.

PUOLELTA päivin ehdin koululle. Tyhjentelin sähköpostia ja kuittalin virkavapauksia. Taukotuvassa oli iloinen tunnelma. Kahviautomaatti oli suosittu. Lomailevaa Kaijaa lukuunottamatta kaikki opettajat taisivat ollai töissä. Umalla oli ollut lauantaina tosi onnistunut luokkakooous (4 lk/1993). Moni oli "uhannut" tulla käymään Aurora-päivänä. Moni kuudesluokkalainen oli päässyt hakemilleen erikoisluokille. Upeaa. Sain kauniit kiitokset kustantajalta muutosehdotuksistani "Sata sanaa opetuksesta"-teoksen kerholaisille tehtävään oheismateriaaliin (opettajan käyttöteoria). Esittelin kouluamme Niinan TS-opetusharjoittelijoille.

Huomiseksi onkin sovittuna oikein nippu hommia: TIP-palaveri uudesta hakukierroksesta Salmisen Seijan kanssa. TIPin ja lakisääteisen iltapäiväkerhon yhdistäminen on suomenkielisen opetuslautakunnan asianlistalla tällä viikolla. Menisimme kohti Etelä-Sipoon koulun mallia. Huomenna nauhoitamme Aurora Päivän yllätysohjelmaa- ja siksi Norppaa tarvitaan sijaiseksi. Oppilashuoltoryhmän kokous ja vielä auton vieminen illan suussa huoltoon.

VIRASTOSTA pyydettiin (taas) uuteen kokeiluun; arvioimaan eOpittiin tulevaa blogi-osioita. Mikäpä siinä, mutta luulen etteivät opettajat ole meillä halukkaita semmoista urakkaa ottamaan. Vuoden 2008 vielä salassa pidettävän luokanopettajan kanssa sovimme tiedotuksen pelisäännöistä.



KUVA: Järvisen Ritva, Rautiaisen Anneli ja Mattilan Paula napakassa kokouksessa Pasilassa.

ILTAPÄIVÄN pääksi ajoin vielä Helsinkiin Opetushallitukseen suunnittelemaan Tulevaisuuskasvatuksen kouluttajien seuraavaa koulutuspäivää huhtikuussa. Ja kaupan päälle saimme- minä ja Anneli- vielä kutsut torstaina Helsingin apulaiskaupunginjohtajan järjestämälle vastaanotolle. Menemme edustamaan suomalaiskouluja kansainvälisen seminaarin iltacoctail-tilaisuuteen.

Ei siis hassumpi päivä.

Auroran päivän tempaus 8.3.

KUVA: Jarmo Lindholmin laatima juliste tempauspäivästä


VIIKKO 10 huipentuu perinteiseen Auroran päivän juhlaan lauantaina 8.3.2008 klo 10-13. Perinne koko perheelle tarkoitetusta touhupäivästä on jatkunut keväästä 1990 alkaen- siis nyt 19. kerran. Tarkasti ottaen päivän juuret ovat vielä kauempana, ilmeisesti keväässä 1982, jolloin Raita Karvisen ollessa koulun rehtorina päivä järjestettiin yhden kerran.

TOUHUPÄIVÄLLÄ on monta tarkoitusta. Yksi niistä on yhdessä tekeminen. Päivää ovat olleet alusta asti järjestämässä sekä koulun väki että vanhemmat. Yhdessä järjestämme mukavan tapahtuman, jossa oppilaitten koko perhe voi olla mukana. Toinen tarkoitus on rahan keruu. Koska kyseessä on koulupäivä, tarjolla on aina ilmaisia pisteitä ja ohjelmaa. Ekaluokkalaisten koulupäivä ajoittuu ihan alkuun (9-12), muiden koulupäivä on 10-13. Ja lopuksi siistitään paikat.

Ohjelma on vuosien varrella elänyt. Ennen vanhaan kun oli talvi, ulkona oli mahdollista ajaa esim. koirareellä. Pihalla on voinut myös ratsastaa ja tutustua poliisi- tai paloautoon. Ulkona on myös ollut tarjolla kuumaa grillimakkaraa.

SISÄOHJELMAAN on usein kuulunut näytelmiä joko livenä tai nauhoilta. Monena vuonna isot oppilaat ovat tehneet itse pikkunäytelmiä nuoremmille tai järjestäneet muotinäytöksiä. Bändiesitykset ovat aina olleet suosittuja. Niitä on luvassa tänäkin vuonna. Ja bändien lomassa esiintyy myös kannelryhmä. Kerran Jukka ja Ripa järjestivät heikkohermoisten kauhuksi pulpettirummutuksen mestaruuskisat. Huippusuosittuja ovat olleet vanhempien hankkima pomppulinna ja isien järjestämät kilpailut. Kasvomaalaus kiehtoo aina.

SYÖMINEN kuuluu tapahtumaan. Oppilaat saavat luonnollisesti kouluruuan. Parina viime vuonna myös vanhemmilla ja sisaruksilla on ollut mahdollisuus ruokailla koululla. Tänä vuonna tarjolla on taas herkullista lohikeittoa. Sen lisäksi mahoihin yleensä mahtuu ainakin vohveleita.

BÄNDIKÄMPÄSSÄ on luvassa pienelle onnekkaiden ryhmälle yllätysohjelma, jota joukko opettajia ja oppilaita on yhdessä harrastuksekseen valmistanut. Se, miten ilmaisia lippuja kellariesityksiin saa, kerrotaan myöhemmin.

AURORAN PÄIVISTÄ jää hyvä maku. Talo on täynnä hyväntuulista väkeä, ja usein myös entisiä oppilaita. Päivän tuotolla (usein yli 2000 euroa, viime vuonna lähes 3500 euroa) on voitu maksaa mm. kuudesluokkalaisten ruusut ja stipendit. Rahoilla on ostettu luokille palloja ja hyppynaruja ja tuettu myös Luunjan koululeiriä. Rahat ovat riittäneet myös loma-aikoina pidettyihin kerhoihin. Rahaa kerätään mm. (teema)kahviloilla, arpajaisille, karkkia myymällä jne. Ensi keväänä onkin sitten juhlavuosi!

Kuukauden kirja: Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä

KUVA: Hytönen, J. (2008). Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä. Helsinki: WSOY.

AJATTELIN ryhdistää omaa ammattikirjallisuusharrastustani sitoutumalla esittelemään kuukauden kirjan. Ensimmäiseksi olen valinnut professori Juhani Hytösen juuri ilmestyneen teoksen "Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä." Dynamiittia.
Teos on eräänlainen uuden tuotantokauden versio vuonna 1992 ilmestyneestä teoksesta "Lapsikeskeinen kasvatus". Sen esittelyssä Luokanopettaja-lehdessä Hytönen silppusi kovassa suosiossa olleen eheyttämisen periaatteen maanrakoon. Toimittamani juttu on omasta mielestäni päätoimittajan urani huippuja, ja niitä harvoja, joista syntyi oikein juttusarja. Tuolloin Luokanopettaja ilmestyi kuusi kertaa vuodessa.

HYTÖNEN on jatkanut "pahantekoaan" ja perehtynyt edelleen moderniin lapsikeskeiseen pedagogiikkaan pyrkimyksenään ymmärtää sen perusteemat. Monen vuoden uurastus tuottaa huikean lopputuloksen, tiiviin, pinnalta käsin helppolukuisen mutta monia rakkaita uskomuksia haastavan jäsennyksen lapsikeskeiselle pedagogiikalle/ kasvatusteorialla/kasvatusnäkemykselle/ kasvatusideologialle - millä nimellä sitä nyt itsekukin haluaa kutsua.

LAPSIKESKEINEN kasvatus osoittautuu Hytösen analyysissä avainsanaksi, joka antaa väljästi toisiinsa liittyville suuntauksille yhteisen myönteisen identiteetin. Se on yhdistelmä useista eritasoisista ja osin erilaisista aineosista koostuvista ajatusrakennelmista. Yhteistä niille on se, että kasvatustilanteissa pyritään ottamaan huomioon lasten ja lapsuuden erityisluonne ja turvamaan lapsille kasvatustilanteissa erityinen asema ja kohtelu. Suuntauksen sisään mahtuu vastakkaisiakin olettamuksia ja näkemyksiä lapsista, heidän oppimisestaan ja kehittymisestään. Kun kasvatukselliset valinnat ja toimenpiteet perustellaan lapsen tarpeilla, kiinnostuksen kohteilla tai kasvulla syntyy emotionaalisesti hyvin vaikuttava suuntaus. Kukapa kehtaisi vastustaa lapsikeskeisyyttä?

Lapsikeskeisyyden yhteinen ydin näyttäisi löytyvän lähinnä tavasta valita sisällöt, ei niinkään esim. kasvatuksen päämäärästä. Sisällöiksi hyväksytään asioita, jotka aidosti kiinnostavat lapsia (sisäinen motivaatio). Kasvatukselle esitetyt tavoitteet ovat eri suuntauksissa kovin erilaiset, joskin niissä kaikissa korostuu lapsen nykyhetken tarpeiden merkittävyys. Ja se, että yhteiskuntaan sopeutumiseen ei pyritä. Ja se, että akateemiset taidot eivät ole kasvatuksen tärkein päämäärä. Jokainen lapsi on hyvä, ja hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan. ja kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti.

Yhteisintä on ehkä se, että kasvatuksen käytännöissä pyritään ottamaan huomioon lapsen kehitysvaiheet. Lapsuus nähdään omalaatuisena ikäkautena, jossa mm. käsityskyky on rajoittunut. Oppilaan rooli opetuksessa halutaan aktiiviseksi (aktiivisuuspedagogiikka). Opettajan työ ei ole esiintymistä vaan olososuhteiden järjestelyä. Oppimisen uskotaan perustuvan lapsen aitoihin kokemuksiin, joita hän saa mm. leikkimällä, työtä tekemällä ja ilmöitä tutkimalla - ei niinkään perinteisesti muodollisesti opiskelemalla. Lisäksi halutaan turvata lasten mahdollisuudet osallistua oman toimintansa ohjaamiseen.

Monesta muusta asiasta ollaankin eri mieltä. Kasvatuksen päämäärästä riidelläään: Onko se onnellinen yksilö vai esim. lasten kasvatuksen avulla uudistettu demokraattinen yhteiskunta? Kasvatuksen sisältöjen osalta ei olla yksimielisiä siitä, kuinka itsenäisesti lapsi voi kasvuaan ohjata ja kuinka vapaasti lapsen voidaan antaa valita asiat, joita hän haluaa oppia (vapauspedagogiikka) ? Kyse on uskon vahvuudesta itsesäätelyyn. Kasvatuksen keinoissa on vaihtelua mm. sen mukaan, nähdäänkö oppiminen yksilöllisenä vai yhteisöllisenä tapahtumana (sosiaalipedagogiikka)? Kysymyksiä, joista ollaan eri mieltä riittää. Mikä on tehokkain keino luoda oppimiseen johtavia kokemuksia? MIhin kasvattajaa tarvitaan? Kuka kasvattaa: luonto, oppiaines, aikuinen vai muut lapset? Millaista valtaa kasvattaja saa käyttää?

Hytönen etsii kirjallisuuden, ennen muuta kolmen klassikon Rousseaun, Deweyn ja Neillin tuotantojen ja niistä esitetyn kritiikin pohjalta lapsikeskeisyydelle koordinaatteja. Lopulta hän yhtyy ajatukseen, että eri suuntaukset voidaan jäsentää kahden pääakselin avulla.

1. VAPAUS VAI AUKTORITEETTI

Lapsikeskeiset suuntaukset eroavat toisistaan sen suhteen, kuinka tärkeänä niissä pidetään kasvatettavan vapautta tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja kasvatustilanteissa ilman, että toiset siihen puuttuvat. Kuinka paljon lapseen ja itseohjautuvuuteen tässä suhteessa luotetaan? Toisena ääripäänä on kasvattajan auktoriteetti ja valta. Missä määrin kasvattajalla on oikeus, velvollisuus ja tarve osallistua lapsen kasvatustapahtuman muuttamiseen?

Esim. Rousseaun Emilessä Emileltä salattiin kasvatusohjelmaan sisältynyt kontrolli. Emile uskoi olevansa vapaa. Todellisuudessa kasvattaja muokkasi tilanteen hänelle haasteelliseksi. Emileä ohjattiin salaa. A. S. Neill on ilmeisesti huomannut Rousseaun kasvatusajattelun sovellutuksiin kätketyn autoritäärisyyden. Rousseaulle vapaus oli vapauden tunnetta. Mutta myös Neillin oma vapauden käsite on ongelmallinen. Vaikeutena on erottaa vapaus ja mielivalta? Vaarana on mm. välipitämättömyys.

Hytönen pohtii myös kysymystä, mitä on auktoriteetti ja kuinka se syntyy. Syntyykö mielenkiinto johonkin asiaan "luonnollisesti" ilman kasvattajan vaikutusta? Neill siirtää auktoriteetin yhteiskokoukselle. Dewey pehmentää aukotoriteetin myönteiseksi kyvyksi vapauttaa ja antaa elintärkeää ohjausta.

2. LAPSESTA VAI OPETUSSUUNNITELMASTA LIIKKEELLE?

Suuntaukset eroavat toisekseen sen suhteen, missä määrin lapsen kasvun ja kehityksen olennaisten ainesten ajatellaan olevan lapsessa vai edellyttävätkö kasvatustilanteissa tehtävät valinnat ja ratkaisut aikuisten asiantuntijoiden arvovalintoja, etukäteissuunnitelmia ja suunnittelua.

Joissain suuntauksissa, mm. Rousseaulla, lapsen kasvatusta verrataan kasvin kasvutapahtumaan. Metaforassa on osuvia piirteitä, mutta se johtaa myös harhaan. On totta, että sekä kasvatus että kasvu ovat koko iän jatkuvia prosesseja. On totta, että liiallinen vaikuttaminen ja virikkeet ovat yhtä tuhoisia kasvatukselle kuin liika vesi ja ravinteet kasvulle. Mutta kaikissa suhteissa metafora ei toimi. Ihmisessä kasvavat myös henkiset ominaisuudet, joihin voidaan huomattavasti vaikuttaa. Lapsi ei voi koskaan kasvaa täydeksi itsekseen, koska osa piilevistä ominaisuuksista ja mahdollisuuksita on toisensa poissulkevia. Ihmisen geeneihin ei sisälly kätkettyjä viestejä siitä, millainen lapsesta aikuisena tulee.

Kasvun metafora korostaa liikaa synnynnäsiä ominaisuuksia. Se on yksipuolisen myönteinen näkemys ihmisluonnosta. Eikö mikään ole kieroutunutta? Metafora on liian yksilökeskeinen. Siinä unohdetaan vuorovaikutus vanhempien ja toisten lasten kanssa. Lasten yhteisöllisyys on oppimisen ja kehittymisen kannalta perustavanlaatuinen tekijä. Metafora on liian deterministinen ja epämääräinen. Ei meillä ole yksmielisyyttä siitä, millainen on hyvä ihminen.

Se, että tavoitteet, sisällöt ja menetelmät johdettaisiin yksittäisistä opetettavista lapsista saattaa vaarantaa julkisen kasvatusjärjestelmän avoimuuden. Opetussuunnitelmat ovat osa kasvatusjärjestelmän demokraattista kehittämistä. Etukäteen tasapainoisiksi laaditut opetus- ja kasvatussuunnitelma ovat tutkitusti paras tapa turvata kaikkien lasten tasapainoinen kehitys julkisessa kasvatusjärjestelmässä.

Usein lapsikeskeisessä pedagogiikassa kannatetaan eheytettyä opetusta. Hytönen kokoaa kritiikkiä tätä ajatustapaa vastaan. Lasten on aihetta tutustaa tiedon perusmuotoihin tai erilaisiin tapoihin orientoitua ilmiöihin, niiden käsitteisiin ja periatteisiin, joilla niissä jäsennetään käsitteiden välisiä suhteita.

Lapsikeskeinen kasvatuksen ydinkysymyksiä nostaa armotta esiin lapsikeskeisen pedagogiikan puutteita. Metafora, jossa inhimillinen kasvatus rinnastetaan biologiseen kasvutapahtumaan, jossa siemenestä oikealla huolenpidolla saadaan kasvi kukintoineen, on romanttinen mutta vain osin osuva. Ihminen ei ole kasvi. Elämän päämäärää ei ole kirjoitettu ihmisolemukseen samalla lailla kuin kasveilla. Oppiminen ei ole luonnonmukainen kehitystapahtuma vaan sosiaalista vuorovaikutusta. Ihmisen henkiseen kasvuun voidaan ja tulee vaikuttaa. Lapsikeskeisen kasvatuksen mallit eivät toteuta ideaa koko lapsen kasvattamisesta. Tunteet ja taiteet usein unohtuvat- ja moraalikasvatus. Ja ihmisen irrationaalinen puoli. Ne eivät kykene vahvistaman heikossa asemassa olevien yhteiskunnallista asemaa

On vaarana, että lapsikeskeisen pedagogiikan kannattajat eivät toteuta idelogiaansa avoimesti. Tällöin lapsikeskeisyys taantuu uskonkappaleeksi tai sanahelinäksi, jota ei uskalleta testata.

Lapsikeskeisessä kasvatuksessa ei esimerkiksi juuri puhuta työrauhongelmista, eikä niihin ole kehitetty ratkaisumalleja. Strategiana on usein kieltää koko ongelma, vaikka oppimistilanne olisi sekasortoinen. Ongelmaa vältetään myös retorisin keinoin. Työrauhasta käytetään kiertoilmauksia kuten turvallinen oppimisympäristö. Meteliä kutsutaan työn ääniksi tai myönteiseksi meluksi. Häiriöitä selitellään. Terveillä nuorilla on luontainen taipumus vastustaa auktoriteetteja. Oppilaat eivät vielä hallitse työtapaa. Tai sitten syylliseksi valitaan opettaja, joka on tehnyt jotain väärin. Työrauhaongelma on lapsikeskeisyyttä kannattaville pedagogeille arka asia, koska se haastaa lapsikeskeisen kasvatuksen peusnäkemyksen oppimisesta vaivattomana ja luonnonmukaisena tapahtumana

Hytösen teoksessa kuvia ammutaan alas kuin Kansallisteatterin Tuntemattomassa sotilaassa. Lapsikeskeisyyden ikoni Jean Jacques Rousseau putoaa komeasti. Hytönen ei vetoa kirjailijan moraalittomaan elämään vaan siihen, että Emilen kasvatusidea perustuu manipulointiin. Kuinka indoktrinaatio voisi olla lapsikeskeisyyttä?

No, mitä lapsikeskeisyydestä jää jäljelle? Kuitenkin paljon kaikelle kasvatustyölle arvokasta. Itse poimin mm. seuraavia oivalluksia:
- Todellinen kasvatus tapahtuu kokemuksen kautta.
- Kaikki kokemukset eivät ole kasvattavia.
- Kasvatuksellinen kokemus on sosiaalinen vuorovaikutustapatuma, Ihmisten välistä kanssakäymistä ja keskustelua
- Teoriaa ei saa irroittaa käytännöstä.
- Lasten kanssa kannattaa lähteä liikkelle arkipäivän asioista, mutta ei jää vain siihen.
- Lasten tulisi oppia tutkailemaan omaa oppimistaan.
- Lapset tarvitsevat monipuolista toimintaa: leikkiä, työtä, tutkimistehtäviä, opettelua ja yhteisvastuuta synnyttäviä projekteja.
- Aikuisia tarvitaan ohjaamaan ryhmää.
- Kasvattajaa tarvitaan: lapsia ei saa jättää touhuamaan keskenään ja erilaisin materiaalein.
- Opettaa voi suoraan ja mielellään epäsuorasti, jolloin oivaltamisen ilo jää lapsille
- Opetusta kannattaa suunnitella yhdessä lasten kanssa.
- Lasten tulisi saada vaikuttaa koulussa tehtäviin päätöksiin.
- Oppimisympäristö tulisi valikoidaja muokata kasvatustavoitteiden mukaisesti.
- Opettaja tarvitsee oppilaan tuntemusta.
- Oppiaines tulee muokata lapsille sopiviksi.
- Sisältöjen organisoinnissa on tärkeää, että lapsi oppii erilaisia orientaatiota kohdata ilmiöitä.
- Oppiaineksen henkilökohtainen merkittävyys on tärkeää oppimiselle.
- Älyllinen haastavuus on tärkeää oppimiselle.
- Yhteistoiminnallisesti kannattaa toteuttaa hankkeita, jotka on tehtävä yhdessä, koska muutoin niitä ei kyetä toteuttamaan.
- ihannetapauksessa auktoriteettiasemassa oleva opettaja on myös auktoriteetti, joka ei toimi autoritaarisesti.