Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, marraskuuta 30, 2012

Nousu jouluun kiihtyy!

JOULUIHMISILLÄ-  joihin minä kuulun- on vihdoin oikeus aloittaa joulun odottelu. Tänäänhän on se kuuluisa pikkujoulupäivä, eikö? Ensi viikolla Lumikin harjoitukset tiivistyvät.  Opettajat alkavat kirjoittaa numeroita todistuksiin.  Sitä seuraavalla koulu koristautuu joulujuhlaan. Ja 21.12  tasan kolmen viikon kuluttua perjantaina  jaetaan espoolaiskoiluissa joulutodistukset ja lähdetään viettämään ansaittua joululomaa.

SAAN  perjantaisin opettaa Kaijan 6c-luokkaa. Tänään meillä oli teemana pikkujoulut. Äidinkielen tuntien aikana jokainen valmisteli juhlaan esityksiä.  Sitten kävimme joulupuurolla. Maiskis.

Siestan jälkeen ensimmäisellä uskonnontunnilla juhlaohjelma vedettiin läpi, ja lapset herkuttelivat.  Ohjelmassa oli kupletti (minä) , vitsejä, tietokilpailu, jouluruno, oma rapin tyyppinen runo ja luokan bändin osaava esitys.

Toisella uskonnontunnilla kaikki 5.-6.-luokat kokoontuivat saliin. Kappelimme pappi Hannu piti meille sopivan mittaisen adventtihartauden, johon kuuluivat kaikki tilaisuuden oleelliset osat: laulua, saarnaa, rukous ja siunaus. Lauluja säestämään olimme saaneet Uma- opettajan.

SITTEN vielä  siistimään luokka, ja iloisella mielellä lumituiskun halki kotiin.

Viikon 49 ohjelma


PÄÄTTYVÄ VIIKKO nro 48

Varjoja:  Yhä saadaan jännittää, kuinka rakennushankkeemme kanssa käy.  Valoa:Lumi tuo valoisuutta ja vähentää kuraa koulun lattioilla.

PIAN ALKAVA  VIIKKO nro 49

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla  tiistain ja  keskiviikon.  Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina.
Kolme opettajaamme Chilessä.

3 viikkoa joululomaan! 

Maanantai 3.12
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9 (Määrärahat. Kuulumisia iPad- ja Fronter-koulutuksesta sekä OAJ:n valtuustosta. Koulun turvallisuuskulttuuri). Siestalla sali varattu Lumikille. Iltapäivällä klo 13.30-14.30 Työryhmät. OHR:lla kokous. Käsittelemme kolme  kuudennen luokan (6a, 6b, 6c)  tukea tarvitsevien oppilaitten tilannetta. TS-Nina paikalla. Resurssiopettajapäätösten oltava virastossa.

Tiistai 4.12
Kouluterveydenhoitaja  paikalla. Siestalla sali varattu Lumikille.

Keskiviikko 5.12.
Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä. Avustajien palaveri klo 10. Saliin rakennetaan Lumikin katsomo. 

Torstai 6.12 
Itsenäisyyspäivä. Kaikkissa kouluissa lomapäivä.

Perjantai 7.12
Aurorassa lomapäivä (vastaava koulupäivä la:na Auroran päivänä)

keskiviikkona, marraskuuta 28, 2012

Kolme tiukkaa viikkoa painaa jaloissa

Leila- opettajalle riitti kysymyksiä. Niin erilailla koulua pidetään Alanko-
maissa.
ONHAN tätä juostu. Nuorena jaksoi vaikka mitä. Vanhempana turnauskunto ei näytä enää oikein kestävän kolmen viikon kokousputkia ja koulutuskeikkoja ilman kunnon lomajaksoja. Jalat olivat esim. tämään koko päivän väsyneitä.

Eilinen koulutusreissu oli  syksyn viimeinen. Hyvä näin. Nyt keskitytään Lumikkiin.

TÄNÄÄN oli tosi monipuolinen työpäivä. Pienessä flunssassa opastin kuutta opettajaopiskelijaa ja heidän kouluttajaansa suomalaiseen ja erityisesti Auroran kouluun. Alankomaalaisvieraat tutustuivat Timon luokan työhön, opettaja Leilaan, Anni-Kaisan ja JJ:n teatteri- ja Hannun puutyökerhoon. Ekaluokkalaiset tytöt saivat vihdoinkin esittää kansainväliselle yleisölle oman tanssinsa. Esittelin vieraille  myös bändikämpän. Ja Kaitsun koululounas maistui.

KOULUN jälkeen ajoin OKL:lle ja pitkästä aikaa pääsin työstämään kahvikupin ja lohipiirakan äärellä emeritus-professoi Pertti Kansasen kanssa 100 kasvatuksen klassikon  tekstejä.

AJOIN koululle Tapiolan Toron kautta. Pieni Oskarinleike muutoin tyhjässä ravintolassa latasi akkuja. Viereen on muuten tullut kilpailija: pihvipaikka. Sitten koululle pitämään esikoululaisten vanhemmille "vanhempainiltaa". Kävimme läpi koululaiselta vaadittavia taitoja. Tilaisuus järjestettiin päiväkotein pyynnöstä.  Meitä oli paikalla Kaija, Katri, Marja, Martti ja Uma.

KELLO on nyt  20, ja  sitä ollaan taas kotona. Kohta sammuu valot.

tiistaina, marraskuuta 27, 2012

Rehtori - vastuussa kaikesta

TERVEISIÄ  mereltä. MInulla oli viisi tuntia aikaa jututtaa Osaava-rahoilla palkattuna kouluttajana  Vakka-Suomen koulunjohtajia, rehtoreita, apulais- ja vararehtoreita, sivistystoimenjohtajia, Jukon pääluottamusmiestä ja myös hallinnon työntekijöitä.

YHTEENVETONA on sanottava, että kun kuuntelin itseäni, kauhistuin sitä vastuun määrää, mikä rehtoreille on ladattu - ja kuinka vähän työaikaa vastuuasioihin mm. turvallisuuteen  käytännössä  on.

Kuuntelin pienten koulujen johtajia, joilla saattaa olla vain kahden tunnin huojennus opetusvelvollisuuteen!

Kaikkea  suunniteltua ei käyty läpi. Mutta monesta asiasta puhuttiin. Erityisen vilkas keskustelu saatiin Nina Lahtisen kirjan pohjalta tehdyistä lakituntemusväitteistä.

Oli tosi mukavaa tavata tuttuja ja tutustua uusiin kollegoihin. Vakka-Suomessa tehdään hyvää työtä, ja kolmiportaisen tuen ideoista olisi meille etelän herroillekin paljon opittavaa. Paluumatkaan mahtui myös vapaa-aikaa, joka osattiin käyttää hyvin. Nauru raikui.

Lastu nro 2500: Kohti Itämerta

Tämä lastu on 2500:s tässä blogissa julkaistu. Ensimmäinen lastu
julkaistiin 12.1. 2007- siis lähes kuusi vuotta sitten.Kävijälaskuri
on käynnistynyt heinäkuussa 2008.  Juuri nyt  kävijämäärä on 331 371. 
HUOMENTA. Täällä Suomen Turku. Sisäinen herätyskello on  soinut, ja nyt on sopivasti aika koota ajatukset päivän koulutussessiota varten.

Rehtorien, koulunjohtajien ja sivistystoimenjohtajien piknik-risteilyn Teemana on siis "Rehtorin toimenkuva ja vastuu". Mukaan on ilmoittautunut 32 osallistujaa, joista yhdeksän oli mukana  vuosina 2006-07 pidetyllä Opekon järjestämässä oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmassa Uudessakaupungissa.  Samanlaista ohjelmaa ei enää ole, ja Opekonkin asema on muuttunut kokonaan.  Nykyään se on Educode. MInulle tuttu henkilökuntakin on lähes täysin siirtynyt muualle. Piipahdin kurssin pedanet-sivuilla, jotka yhä avautuvat salasanan muistaville. Lämpimiä muistoja.

Tämän päivän kattaus

AIKAA on siis taukoineen 5* 60 minuuttia. Päivän dispositio on seuraavanlainen:
  •  9.15 - 10.00  SESSIO 1 : Tavoitteen asettelu: Rehtorin toimenkuva ja vastuu. (Esittäytyminen, takkatulitehtävä 2-3 hengen ryhmissä: Mistä olet vastuussa? Kenelle olet vastuussa? Ja sitten reflektio: Rehtorin vastuut työkentittäin) 
  • 10.15 - 11.00  SESSIO 2: Pedagoginen  johtaminen -NYT (Kolmiportainen tuki, filosofiaa ja arkea; Parityö ops-2016-eräistä luonnossivuista)
  • 11.15 - 12.00  SESSIO 3: Koulun turvallisuus- keskusteluluento.
  • 12.30 - 13.15  SESSIO 4:  Rehtorin juristinen vastuu  (Tunnetko lain?  Nina Lahtisen teoksen pohjalta tehty testi ja keskustelu.
  • 13.20 - 14.00  SESSIO 5: Rehtorin vastuu koulun kehittymisestä (Jari Salminen, Pasi Sahlberg) ja koulutuspäivän refektio (takkatulitehtävä 2).
Katsotaan kuinkas käy. Suunnitelma on aina valo ei kahle.


maanantaina, marraskuuta 26, 2012

Terveisiä Turusta

VÄSYNEEN  näköinen mies lastun kuvassa.  Ei ihme. Aamulla ylös klo 6. Haastavan aamupalaverin valmistelua. Neuvotteluja siivoustoimen ja iltapäiväkerhon ylläpitäjän kanssa. Oppilashuoltoryhmän työlistan päivitystä ja tiimien kokousten reflektointia. Päivän valopilkkuna pieni tuokio ekaluokkalaisten tanssijoiden kanssa. Ja Kaitsun maittava makaronilaatikko.

SITTEN valtuuston uusien jäsenien perehdyttämis-tilaisuuteen (kirjoitan siitä enemmän politiikka-blogissani).  Sieltä klo 20  Espoon asemalle ja junalla Turkuun viettämään vuosilomapäivää: Suomeksi koulutan huomisen päivän Uudenkaupungin ja lähialueiden rexejä Suomenlahdella. Vuoden viimeinen koulutuskeikka.

Nyt perillä paikallisessa hotellissa, ja kello on 23. Sain junamatkalla diat kuntoon, joten voi hyvällä mielellä antaa unen tulla.

Hyvää yötä!




sunnuntaina, marraskuuta 25, 2012

Luokanopettajat ideoivat jäsenhankintaan uusia keinoja





















SUOMEN suurimman pedagogisen järjestön Luokanopettajaliiton hallitus oli kutsunut koolle LO-piirien aktiiveja kaksipäiväiseen piiriseminaariin. Lauantain vieraana oli OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Petri Kääriäinen.  Petrin osuutta kehuttiin kovasti. Minä olin luvannut vetää sunnuntaina ideariihen jäsenhankintateemasta. Kokeilimme seuraavanlaista työtapaa:

(1) Jokainen mietti ensin, mihin järjestöhin, kirjakerhoihin, seuroihin jne. on liittynyt ja sitten kaivoi muististaan vastausta kysymykseen: Miksi liityin?
(2) jakauduimme pareiksi. Toinen oli toimittaja ja toinen haastateltava.
(3) Kokosimme vastaukset 1-2 sanan lauseina aakkoselliseen runkoon.
(4) Sitten jokainen mietti tilanteita ja tarjouksia, joista oli kieltäytynyt. Miksi?
(5) Nyt parit vaihtoivat rooleja. Edellinen toimittaja oli nyt haastateltava.
(6) Kokosimme vastaukset 1-2 sanan lauseina aakkoselliseen runkoon.
(7) Kävin vielä tiivisti läpi kolme motivaatioteoriaa.
(8) Tilan seinille kiinnitettiin Flap- paperit seitsemäksi pysäkiksi.
(9) Porukka jaetiin 7 ryhmään, ja jokainen keksi kullakin pysäkillä, miten siihen koottuja oivalluksia voisi hyödyntää liiton toiminnassa. Kunkin ryhmän järjestöuralla nuorin komennettiin kirjuriksi.
(10) Lopuksi kirjurit kutsuttiin akvaarioon, jossa he  pusersivat radalta konkreetteja ideoita. Myös salinväki sai kommentoida niitä.
(11) Materaali annettiin Sohville myöhemmin hyödynnettäväksi.

KESKUSTELUISSA käsiteltiin  minusta isoja ja tärkeitä asioita. Konkreettisten ideoiden hiontaa kannattaa vielä jatkaa. Ulkomuistista annettakoon tässä muutama idea:
  • Liiton valovoimaiset persoonat käyttöön ja kiertämään piireissä
  • U-tubeen clipsejä, joissa puhutaan liiton toiminnan tuloksista jne.
  • Konkreettisia etuja jäsenkortilla
  • Liitolle oma t-paita tai näyttävä essu
  • Lehteen paksu järjestöliite tai vahva teema (joko nro 3/13 tai 1/14)
  • Voisiko jäsenmaksua helpottaa: aktiiveille käteen? 
  • Onko jäsenmaksun ajoitus  oikea (juuri joulun jälkeen)?
  • Liiton nimeä voisi modernisoida esim. Suomen Luokanopettajat ry:ksi.
  • Innokkaita ihmisiä käymään kouluilla ansionmenetyskorvausta vastaan.
  • LO-päiviä kaikkiin piireihin
  • Ammatti-identitteettiä vahvistaisi netissä tms. ideapankit ja keskustelufoorumit.
  • Valovoimaiset liiton aktiivit ottamaan henkilökohtaisesti yhteyttä  uusin potentiaalisiin jäseniin.
KIITOS kaikille mukavasta sessiosta ja Jonnalle ja Sohville hyvin hoidetuista järjestelyistä. Ja kiitos Hotelli Helkalle oikein maukkaasta sopasta ja uunilohesta perunamuussilla.

perjantaina, marraskuuta 23, 2012

Ja vielä yksi kokous...

Matti Sippolan minusta tekemä öljyvärimaalaus. Oikeasti PhotoFunia-
appsilla kahdella työkalulla muokattu iPhone-kuva.
OAJ:N valtuuston kokous päättyi sopivasti. Ehdin vielä koululle selvittelemään hankalia ja  kuormittavia asioita. Jatketaan maanantaina. Mutta kyllä se taas tästä.

PARI tuntia kotona, ja nyt on taas lähdettävä ajamaan kohti Helsinkiä. Luokanopettajaliiton hallitus kokoustaa Hotelli Helkassa. Klo 18 on luvassa päivällinen, ja sitten käydään liiton asioita läpi puoli kymmeneen. Minä olen paikalla lehden päätoimittajan ja päiväkirjatyöryhmän vetäjän ominaisuudessa.

Huomenna on  vapaapäivä, ja sunnuntainakin käyn vain vetämässä parin tunnin luovuuspajan Luokanopettajaliiton pitkästä aikaa järjestelmässä piiriseminaarissa.


OAJ:n valtuuston 3. päivä

KUVASSA  johtaja Heljä Misukka. OAJ:n toimiston väelle tällaiset
kokoukset ovat huikea voimanponnistus. Järjestelyt ovatkin olleet aivan
erinomaiset.
OAJ:n valtuuston kolmas kokouspäivä pian edessä. (Sitä ennen oli katsottava, kun Olli Luukkainen oli puhumassa MTV3:ssa  TutorHousesta,

Pakko ajaa Helsinkiin tänäänkin koulun kautta.  Jätin ohjeita sijaiselle ussantunteja varten.

Tuttuun tapaan päivittelen muistiota sitä mukaa, kun mielenkiintoisia asioita tapahtuu. 
3. päivitys klo 17.24.

Kolmannen valtuustopäivän aikataulu

9.00 Tulevaisuustyö jatkuu

Poristen tulevaisuutta haltuun.
PÄÄSIN  paikalle varttia vaille kymmeneksi, ja ehdin neljänneksi jäseneksi yhteen kolmen hengen ryhmään.  Joka ryhmällä oli puolen tusinaa tulevaisuutta koskevaa kysymystä ja annettu näkökulma niihin. Tämä ryhmä oli "viherpipertäjiä"

Kun työ oli tehty, sai lähteä tauolle. Hyvä.

10.30 Päätökset

Ohjelmaan tuli sellainen muutos, että ennen kokouksen jatkumista, valtuutetuille esiteltiin OAJ:n uusia nettisivuja. Ks. www.oaj.fi

Kokous jatkui sitten klo 10.45.Valtuusto kuuli valiokuntien ja hallituksen kannat, ja teki sitten omat päätökset.

Kontro-Hellström ponsi hylättiin koeäänestyksen jälkeen liian yksityiskohtaisena VES-tavoitteena. Puheenjohtajan nuija nakutti tiukkaa tahtia. Pääosa muutosesityksistä ja ponsista hylättiin. Myös Jaana Alajan esitys ammuttiin alas.

Lopuksi valtuuston  puheenjohtaja Arja Laulainen veti päivien annin yhteen: Taloutta, tulevaisuutta, turvallisuutta.  Lomautuksia. Irtisanomisia ja Uhkaa.
- Tällaista uhkaa emme ole aikaisemmin  kokeneet, Arja totesi.

12.15. Lounas

PÄÄTIN vielä lounastaa. Tarjolla oli kerrassaan upea tattisoppaa ja pääruuaksi jauhelihapihveljä ja paistettuja  perunoita.  Sitten hyvällä mielellä ajamaan  kohti Espoota. OAJ-valtuutetun uralla on jäljellä vielä kaksi kokousta: kevät- ja syyskokous 2013.  Sitten se on siinä.



torstaina, marraskuuta 22, 2012

Viikon 48 ohjelma. Versio 2.


Päivitetty 30.11.

PIAN PÄÄTTYVÄ VIIKKO nro 47

Varjoja:  Vielä saadaan jännittää, kuinka rakennushankkeemme kanssa käy.  Valoa: Joulu tulee kovaa upeaa vauhtia.

PIAN ALKAVA  VIIKKO nro 48

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla maanantain, tiistain ja  keskiviikon.  Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina ja perjantaina.

4 viikkoa joululomaan!

Maanantai 26.11
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9 (Lisäkerhoresurssi; Joryn kokoamia ehdotuksia jäljellä olevien määrärahojen käytöstä. Kuulumisia iPad- ja Fronter-koulutuksesta sekä OAJ:n valtuustosta). Iltapäivällä klo 13.30-14.30 Tiimit. OHR:lla kokous. TS-Nina paikalla.

Tiistai 27.11
Kouluterveydenhoitaja  paikalla.

Keskiviikko 28.11.
Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä. Avustajien palaveri klo 10. Koululla vieraita OKL:stä ja Hollannista (Lumikkia mielellään treenataan). Illalla Aurorassa tulevien eppujen vanhempia.

Torstai 29.11.
Postipalaveri klo 9.50-10. Joryllä kokous klo 12.-12.30.

Perjantai 30.11.
Joryllä PLC-kokous klo 12.30-14. Team Aurora jätti väliin, koska ev-lut.oppilailla on adventtihartaus koululla,

OAJ:n valtuuston 2. päivä - päivittyvä muistio

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puhuu omilleen.
OAJ:n valtuuston toinen kokouspäivä edessä. Eiliseen tapaan päivittelen muistiota sitä mukaa, kun mielenkiintoisia asioita tapahtuu.

Sitä ennen on vielä purettava Ikea-kassia ja ajettava koulun kautta. Ja sitten nokka kohti Helsinkiä.

6. päivitys klo 17.45

Toisen valtuustopäivän aikataulu
Valtuuston  puheenjohtajistoa. Toinen oikealta Lo-liiton
puheenjohtaja Matti Sippola. Uudessa sisustusjärjestyksessä
hallitus istuu kateederilla puheenjohtajiston kahden puo-.
lella,

9.00 Yleiskeskustelu jatkuu

TÄÄLLÄ istutaan. Koululla venyi vähän pidempään mm. budjettitilanteeen selvittelyssä.

VALTUUSTO jatkaa juuri  hallituksen esitysten käsittelyä ja kommentointia. Listalla on nyt  talousarvio. Puheenvuoropyyntöjä on taululla kaksi. Jaana Alaja teki huikean ehdotuksen: lakkautetaan valtakunnallisten piirien (monet ammattisten opettajien järjestöt ja mm. LTOL) saamat ns. valtakunnallisten piirien palautukset (noin1,5 miljoonaa €). Sali kohahti, ja vastapuheenvuorot olivat sekä vanhaa käytäntöä perustelevia että tunteenomaistia.  Asia meni valiokuntaa

Muutoin sopuisasti on  kaikki sujunut.

TÄMÄN jälkeen kuultiin veteraaniopettajien ja SOOLin  puheenvuorot. Veteraaniopettajien puheenjohtaja  Sirkka-Liisa Tarjamo ilmoitti luopuvansa 12 vuotta hoitamastaan pestistä.  Sitä ennen hän oli ollut valtuustossa 16 vuotta. Herkkä hetki.

11. 00 Ryhmäkokoukset

Ysin osuus teki poikkeksellisen päätöksen. Se esitti
suhdeluvulla 4:1 vahvan tukensa ajatukselle että vanha-
muotoisen koulutuksen saaneille luokanopettajille makse-
taan kunniavelka, ja  tämä korjaus asetetaan kärkitavoitteeksi
tulevissa palkkaneuvotteluissa. Teknisesti ponsi tullaan
varmaan hylkäänään. Ponnen esittivät Kaarlo Kontro ja tuki
Martti Hellström.
KUKIN  opettajaryhmä kokoontui sitten  pohtimaan käytyä keskustelua ja ohjasi  edustajiaan toimimaan valiokunnissa.  Peruskouluväki on Ysin ryhmässä, ammatilliset, yliopistoväki  ja lastentarhurit omassaan. Paljon kohinaa ja pärinää nostattivat Jaana Jalajan ja Kaarlo Kontron ponnet.

12.00 Lounas

Sitten syötiin  lounas. Tarjolla oli salaattia, riisiä ja  ymmärtääkseni kalkkunaa:-) Jälkiruuaksi oli rahkaa.

13.00 Valiokunnat

Nyt istun Kopo-valiokunnssa. Tehdyt muutosesitykset ja ponnet käsitellään aiheenmukaisissa valiokunnissa. Näitä ovat tulo-ja palkkapolittiinen, koulutuspoliittinen ja järjestöpoliittinen valiokunta. Kopossa ponsiin  ja muutosehdotuksiin suhtauduttiin hyvin suvaitsevaiseksi. Ne  hyväksyttiin  vähintääkin muutettuna eteenpäin vietäväksi. Yhtä lukuunottamatta. Tupa sensijaan kaatoi suurimman osan ponsista- myös vanhamuotoisten opettajien palkankorotuksen. Periksi ei anneta Kontto uudistaa ponnen isossa salissa huomenna.

14.30 Kahvitauko

Maiskis. Kahvia ja kakkupala.  (Harmi, että autopaikat ovat tunnin parkkipaikalla. Saa juosta yhtä päätä.)

15.00 Tulevaisuustyöskentely

Nyt ollaan taas isossa salissa. Valtuusto sukeltaa pohtimaan tulevaisuuden koulua. Puheenjohtaja  Olli Luukkainen antoi ryhmille ohjeita.

Prosessissa käytetään mm. viestiseinää (tuttu Oph:n viime kesäisestä seminaarista). Harmi kyllä seinä oli tällä kertaa  hidas ja verkko  tukossa. Mutta hyvin selvittiin käsiäänestyksilläkin.


Eri tulevaisuuden tekijöiden merkittävyyttä jouduttiin
äänestämään lapuilla, seinä petti,

Aikaisemmin tehtyyn tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden listaan saatiin nyt  lisätä
vielä  tärkeiltä tuntuvia, puuttuvia tekijöitä.

Tämän jälkeen jakauduttiin 6 hengen ryhmiin, jotka kukin saivat tietyn kimpun elementtejä, ja ryhmissä piti ideoida tekoja, joilla niitä kohti päästään (näin ainakin tehtävän ymmärsimme).

Minä olin Kari Kinnusen vetämässä ryhmässä, ja me päädyimme kuvaamaan ihanneopetusta sloganilla hyvinvoiva osaaja. Tämän pääotsikon alla olisi sitten alaotsikoita
- hyvän mielen koulu
- rikastava digitaalisuus
- voimaannuttavat verkostot



- välittävä vuorovaikutus ja
-  julkiset palvelut hyvinvoinnin ydintekijänä.

18.00 Päivän työskentely päättyy

Alkaa olla päivä pulkassa.  Minulla oli  vielä  pieni palaveri klo 18.30. Sen jälkeen sitten autonrattiin. Hotelliin jääville oli illallinen klo 19.30.

Home sweet home!



keskiviikkona, marraskuuta 21, 2012

Rehtorin ja sivistysjohtajan profession tulevaisuus

Esisemiaarin alkuun kuului napakka luento, jossa pohdittiin muutos-
prosessia jossa lääneistä syntyi mm. Aveja.
TÄNÄ vuonna kasvatustieteen päivät ovat Helsingissä Tieteiden talolla Harmi, että OAJ:n valtuusto osuu samoille päiville, joten en (nytkään) pääsee osallistumaan sessioihin.

Mutta tänään keskiviikkona klo 17-19 liavahdin valtuustosta  yhteen esiseminaareista, jossa pohdittiin rehtorin ja sivistysjohtajana profession tulevaisuutta. Minut oli pyydetty mukaan paneeliin kenttärehtorin ominaisuudessa. Muina osallistujina olivat Miika Risku Rehtori-instituutista, Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta ja Armi Mikkola OKM:stä. Yleisö - jossa oli paljon tuttuja- osallistui aktiivisesti keskusteluun.

Otin omaksi roolikseni pimeään katselun. Nostin esiin tekijöitä, jotka voivat johtaa kouluttomaan  yhteiskuntaan - jossa ei tietenkään rehtoriakaan tarvita. Puhuin myös murheestani siitä, että rehtorin profession kulmakivista ammatin tiedeperusta (didaktiikkaa) ja profession tuntomerkit:  autonomia, autarkia ja autenttisuus ovat uhattuina. Autenttisuus on nimenomaan pedagogiikkaa, kasvatusta kouluyhteisössä. Kouluon jätetty yksin  selviämään liian vaikeiden asioiden kanssa.

Esiseminaari uskoi yhä vahvasti koulutukseen tienä tulevaisuuteen. Professio tulee muuttumaan jaetun johtajuuden suuntaan. Siitäkin oltiin varsin yksimielisiä, että elämme murrosaikaa, jossa näkyvyys eteenpäin on huono.

Päivittyvä muistio OAJ:n valtuuston kokouksesta

PhotoFunia- appsilla muokattu kuva 40 vuotta sitten toimintansa aloitta-
neesta Hotelli Hesperiasta. Nykyään  hotellin nimi  on Crowne Plaza
Helsinki.  OAJ:n valtuusto kokoontuu siellä kolmen seuraavan päivän
ajan  
TÄNÄÄN kokoontuu OAJ:n syysvaltuusto. Kokoukselle on varattu kolme päivää. Ohjelmassa ei ole henkilövalintoja, vaan keskiössä ovat a) menneen kauden arviointi ja b) tulevan toiminnan suunnittelu.  Valtuusto osallistuu myös OAJ:n tulevaisuustyöhön.

Luvassa on tärkeitä keskusteluja ja kovaakin debattia.

Päivitän tätä lastua useita kertoja päivän aikana, joten kiinnostuneet "pysykää kanavalla".

Kuudes  päivitys klo 15.50.

Ensimmäisen valtuustopäivän aikataulu

9.00 Kahvit ja iloittautuminen
Ysin väki kokoontui pitkään kapeaan saliin. Lähes joka
penkillä oli tiukka edunvalvoja.

Hain LO-liitosta  uunituoreita Luokanopettaja-lehtiä jaettavaksi. Paketissa niitä  oli 140.

10.00  Ryhmien kokoukset. 

Minä osallistun siis Ysin kokoukseen.  Parhaillaan käydään läpi valtuuston listaa, ja  kerrotaan, millaisia  kysymyksiä, muutos- esityksiä tai ponsia kukin aikoo esittää. Esiin nousi mm. kolmiportainen tuki ja erityisen tuen antamiseen vaadittava kelpoisuus. Tuen Kaarle Kontron pontta siitä, että vanhamuotoisten luokanopettajien palkkaus on pantava kuntoon. He jäävät eläkkeelle viimeisetkin kolmen vuoden kuluttua.

11.30 Lounas

Lounaaksi oli feta-salaattia, juureksia ja  oikein maukasta uunilohta.  Jälkiruuaksi oli suklaamössöä  ja kirsikoita. Kauheaa oli, ettei tarjolla ollut kahvia!

13.00 Syysvaltuuston avaus ja yleiskeskustelu

Valtuuston kokous alkoi juuri. Meneillään on kohottava klarinettiyhtyeen musiikkiesitys ja  pian puheenjohtaja Olli Luukkaisen  avauspuhe.
- Harmaata aikaa elämme, Olli avasi. Huoli taloustilanteesta on todellinen. Hallitus täyttää
lainalla  aukkoa, joka bkt:n kasvusta puuttuu. Onneksi  korkotaso on poikkeuksellisen alhainen
- Mutta kuinka kauan? hän kysyi.

Koululainsäädäntömme  on väljää. Ainut normi, joka oppilaita suojelee, on säädös minimituntimääristä.
- Myötätuntoa saamme, mutta emme toimenpiteitä!
Luukkainen vaati kansallista osaamisohjelmaa.
- Opetus on julistettava äkillisen rakennemuutoksen alaksi, hän jyrisi.


Samaan aikaa hallitus suunnittelee lisäleikkauksia.
-   Nyt on vaikutettava alueiden kansanedustajiin, Olli käski!

Avauksen jälkeen annettiin liikunnallisuudesta  Ollin Kuppi Pääkaupunkiseudun alueyhdis-tykselle.

Juuri nyt käydään läpi ajankohtaisia edunvalvonta- ja järjestöasioita. Kunta-ala on ollut 2000-luvulla paras sopimusneuvottelija. Ensi keväänä sovitaan paikallisesti 0.3%:n palkankorostuserä. Skriinilla on nyt 17 puheenvuoropyyntöä a´3 minuuttia.

15.00 Kahvit

Tässä välissä oli sitten kahvitauko. Pitkät jonot. Mutta kahvi oli hyvää, ja pieni kakku kostea.

15.30 Opetusministeri  Jukka Gustafsson

Opetusministeri Gustafsson saapui ajoissa, ja hän puhuu parhaillaan  valtuustolle. Veikkaanpa, että  hän saa vastattavakseen myös hyvin hankalia kysymyksiä.
- Minua on vaivannut lähes mustavalkoinen keskustelu koulusta. Meillä on monet asiat oikein hyvin vielä, hän avasi.
- Toivoisin että koulutuksesta puhuttaisiin analyyttisesti ei irtolausein,

Emme ole saaneet itse vaikuttaa olosuhteisiin, joissa elämme, hän korosti. - Jos taloustilanne heikkenee, voi edessä olla mittavia toimia.
- Kaikki puolustamme yhdessä koulutuksen rahoitusta, mutta kun säästöjä joudutaan tekemään, koulutussektorikin joutuu kantamaan kortensa kekoon. Uudistaminen ja kehittäminen eivät jatkossa tapahdu lisäresursseilla.
- Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntöesitys annetaan keväällä 2014. Lukion kehittömistyö starttaa lähipäivinä.
- Koulurauhaa liittyvää säädösvalmistelua tehdään koko ajan. Pari asiaa on ainakin auki niin, että niitä pitää tarkastella perustustuslakia myöten.

Ministeri käsitteli myös ammatillisen koulutuksen uutta kohdisamista. Nuorten määrä vähenee seuraavina vuosina noin 8000:lla.
- Ehdotukset perustuvat laajaan aineistoon, hän korosti. Valtakunnan tasolla kyse on noin 5%. Nämä uudistukset eivät ole uhka nuorisotakuulle, vaan ovat sen ehto. Koulutuspaikkojen tulee olla samalla alueella, kuin nuoret. Ministeri nuhteli OAJ:ta ja vetosi opettajien vastuullisuuteen.

LOPUKSI ministeri muistutti peruskoulun olevan menestystarinaa ja että peruskouluun suunnataan 83 miljoonaa euroa.

Yleisöstä kysyttiin, mitä ministeri aikoo tehdä 3500 opettajan irtisanomisten johdosta. Ministeri ei uskonut luvun tulevan noin suureksi.
- Monella opettajalla on hyvä tutkinto ja työkokemus, ja heillä on hyvät mahdollisuudet löytää uusi työpaikka.

16.00 Yleiskeskustelu jatkuu klo 18 saakkaa.

Ministerin poistuttua, jatkuu yleiskeskustelu. Minä joudun nyt siirtymään kesken tämän session Tieteiden talolle, kasvatustieteen päivien esiseminaarin, jonka teemana on "Rehtorin ja sivistysjohtajan profession tulevaisuus".

20.00 Päivällinen.

Jätän päivällisen väliin. Sen verran on Ikea-kassissa papereita odottamassa suman purkua. Ja onneksi kotona myös vaimo. Vielä.

Ja yöksi kotiin.

tiistaina, marraskuuta 20, 2012

Opetussuunnitelman luonnoksia voi kommentoida


Omissa  kommenteissani kiinnitin huomiota mm. siihen, että
ops-teksteissa ohitetaan  opetuksen käsite
(puhutaan oppimisesta).  Eri-ikäisten lasten erilaiset tavat oppia
saisivat näkyä selkeämmin. Kaipasin myös opetusryhmän/
luokanryhmädynamiikan käsittelyä. Taiteen ja sen työtapojen
osuus oli minusta liian ohut. Lupaukset draaman asemasta
vahvana työtapana eivät tekstissä täyty. Kaikkia oppiaineita
yhdistäväksi teemaksi esitiin  ihmisiksiolemista/kasvua.
Kaikkiaan teksti on kaunista, paikoinjopa koulun
todellisuuteen  verrattuna romanttista.

OPETUSHALLITUKSEN OPS 2016- sivuilla jokaisella on mahdollisuus antaa palautetta uusien vuonna 2016 käyttöön otettavien opetussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden)  ensimmäisten lukujen luonnoksista. Linkki on tässä.

Teksti on jäsennelty perusteiden sisällysluettelon mukaisiin osiin (sisällysluettelo, paikallisen opetussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen, perusopetusta ohjaavat velvoitteet ja perustana olevat arvot ja oppimiskäsitys, opetuksen tehtävä  ja valtakunnallisia tavoitteet, tavoitteista johdetut  ja eri oppiaineita yhdistävät  laaja-alaisen osaamisen kuvaukset, toimintakulttuuri  sekä oppimista edistävät tekijät kuten oppimisympäristö, työtavat ja yhteistyö). Kutakin osaa voi  kommentoida erikseen.

Palautetta voi antaa 5.12. saakka. Sitä toivotaan laajasti eri tahoilta- myös järjestöiltä, vanhemmilta ja oppilailta. Kommentit tulevat näkyviin  pienellä viiveellä virkamiesten hyväksynnän jälkeen. Palaute luvataan ottaa huomioon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden jatkovalmistelussa.


sunnuntaina, marraskuuta 18, 2012

Lumikki tulee- Oletko valmis:-)

JOULU lähestyy ja samalla  perinteinen koko koulun näytelmämme. Neljän viikon päästä  esitämmme oman versiomme iki-ihanasta Lumikki-sadusta. Näytelmäss käytetään Disney-elokuvan musikkia. Miehityksiä on neljä, ja lavalle noussee parisataa pientä näyttelijää, soittajaa, laulajaa ja sirkustaituria. Puuhassa on mukana koko koulu.

Maanantaina 12.12.  saliin rakennetaan katsomo. Tiistaina syntyvät valot ja lavasteet.  Tiistaista perjantaihin esiintyjät ovat salissa teatterileirillä.

PERINTEISEEN tapaan kullakin miehityksellä on oma kenraaliharjoituksensa, johon kutsumme yleisöksi  kouluteatteri ystäviä, päiväkoteja ja naapurikouluja.  Kenraaliharjoitukset ovat
- torstaina 13.12 klo 9.30 ja 11.15
- perjantaina 14.12 klo 9.30 ja 11.15

Varsinaiset esitykset vanhemmille, pikkusiskoille ja muille sukulaisille ovat sitten lauantaina 15.12 klo 8.45, 10, 11.15  ja 12.30

Olette tervetulleita seuraamaan Lumikki- näytelmää Auroraan. Esitys kestänee noin 50 minuuttia. Katsomossa on tilaa noin 120:lle. Varaamme (maksuttomat) paikat ilmoittautumisjärjestyksessä. Varaukset emailina rehtorille : martti.hellstrom@iki.fi

Auroran väki

Suuret klassikot ja kasvatuksen päämäärä

KUVIO 1: Yritys jäsentää kasvatusopin klassioiden kasvatukselle esittämiä
päämääriä kahden ulottuvuuden suhteen; (1) kumpi  tuo onnea: vapaus vai
vastuu ja (2)  kummasta onni  lopulta löytyy: (1) Tästä elämästä vai (2)
tuonpuoleisesta.
Päivitetty 2.12.12

ALKAVALLA viikolla meillä kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa tekeillä olevan perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisiin linjauksiin. Opetushallituksen www-sivuille avautuu 19.11. kysely, jossa kantansa voi ilmaista. Keskeinen asia on tietysti, millainen tulee olemaan perusopetuksen kasvatuspäämäärä (toki lakien ja asetusten jo rajaamana).

Niinpä kokosin kasvatusopin historiasta ajatuksia kasvatuksen  päämäärästä. Niiden jäsentäminen ei ole helppo juttu, mutta minähän pidän haasteista.

Kasvatuspäämäärästä

KASVATUKSELLÄ on kaksi päämäärää; muodollinen ja sisällöllinen. Muodollisena päämääräänä on Salomaan mukaan ihanneihminen. Kukin kansa ja aikakausi määrittelee sitten materiaalisesti, sisällöllisesti sen omalla tavallaan. Olen nyt usean vuoden ajan opetellut tuntemaan kasvatuksen klassikoiden tapaa ymmärtää kasvautus ja opetus. Voi jo olla sopiva aika vetää asioita yhteen.

EROTAN kasvatukselle ensinnäkin yleisen ja lähes kaikkia yhdistävän päämäärän; se on ollut antiikin filosofien ajoista alkaen onnellisuus. Käsitykset siitä, millainen ihminen/ihmiselämä on onnellinen, sen sijaan vaihtelevat. Karkeasti jako voidaan tehdä ainakin kahden ulottuuden suhteen: (1) Vapaus vai vastuu? Onko onni vapautta tehdä mitä haluaa? Vai kasvaako onni siitä, että kantaa vastuunsa toisista, ja äärimmillään jopa uhraa itsensä.  (2) Tämä elämä vai tuonpuoleinen? Onko onni löydettävissä tässä elämässä vai onko todellinen onni odottamassa vasta kuoleman jälkeen (jolloin maallinen onni on vain varjoa ja turhuutta).  Molempien akselien leikkauspisteessä  on tasapainon idea: persoona. Persoona on yksilö, joka ottaa muut ihmiset huomioon, ja joka asettaa muiden vapauden oman vapautensa rajoiksi.

KUVIO 2.Yritys jäsentää kasvatuskelle esitettyjen tavoitteiden
kokonaiskenttää
Näiden kahden pääulottuvuuuden lisäksi on mielekästä tarkastella  kasvatuspäämääriä/ tavoitteita hieman konkreettisemmin. KUVION 2 voisi tiivistää näin:
-  Elämän päämääränä on onni
-  Onnen saa elämällä hyvin/oikein

Toisille todellinen onni saavutetaan tässä elämässä: joko kasvamalla täydeksi omaksi itseksi tai kasvamalla kansalaiseksi jollaista  oma yhteiskunta ihannoi.

Omaksi itse kasvava saa onnea, kun saa kasvatusta, josta on juuri hänelle hyötyä. Usein se tarkoittaa arjen taitoja, hyvää ammattia ja reaalisivistystä. Hyveillä ei ole yhtä suurta merkitystä onnelle.

Kansalaiseksi kasvava saa onnen, kun löytää oman paikkansa yhteiskunnassa, saa ammatin,  joka vastaa työelämän tarpeita, tuntee lait jne. Kasvu on kasvua hyödyksi olemiseen muille ja samalla hyveellisyyteen (kuten altruismi).

Toisille todellinen onni on vasta ikuisuudessa. Taustalla on tällöin vahva usko, ja pyrkimys elää niin, että pääsee paratiisiin. Ihanneihmisessä korostuu elämä oman uskonnon hyvän ihmisen mallin mukaan, johon kuuluu hyveellisyys (toisia, heikkoja jne.  kohtaan) tai sitten kokonaan elämästä vetäytyminen (askeesi, itsensä jumalallistaminen).

Kasvatuksen päähuomio vaihtelee kasvatuspäämäärän mukaan. Jos tavoitellaan onnea ikuisuudessa, päähuomio on luonteessa - tiedot ja taidot eivät ole yhtä olennaisia. Jos taas tavoitellaan onnea tässä elämässä,  kasvatus kohdistuu koko ihmiseen; päähän, sydämeen ja käsiin. Pää tarvitsee valistusta, sydän sivistystä ja kädet arjen osaamista.

Tässäkin jäsentelyssä persoona on tasapainopiste; hyveen ja hyödyn, yksilön ja kansalaisuuden, tämän elämän ja ikuisuuden kaipuun välillä.

Erilaisia kasvatuspäämääriä

Ihanneihmisen piirteet/kasvatuksen tärkeimmät tavoitteet/tehtävät  on esitetty seuraavassa aakkosjärjestyksessä. Kunkin tavoiteen kohdalle on kirjattu myös klassikoita, joille tuo piirre on ollut tärkeä.

ONNI TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ

Yksilöä painottavat (vapaus)
  • Ainutlaatuinen yksilö (Korczak)
  • Elämästä nauttiva (Neill, Rabelais)
  • Harrastus. Tärkeintä ei ole tietomäärä vaan halu ja kyky avartaa tietoja ja hankkia uusia entisten lisäksi (Rousseau)
  • Hyöty omalle elämälle (Kilpatrick)
  • Ihmisarvo (Freire)
  • Ihminen ennen ammattia (J.S.Mill)
  • Itsenäinen omaa laatuaan toteuttava  kokoninen sukukunta (Key) 
  • Itsenäinen omaa laatuaan toteuttava persoonalisuus (Key)
  • Kriittisyys (Freire)
  • Kykyjen sopusointuinen kehittäminen (Fröbel)
  • Käytännön hyöty (Aristoteles, Protagoras)
  • Monipuolinen (Leibniz)
  • Oma harrastus (Neill)
  • Omien kykyjen vapaa kehittely (Spencer)
  • Oma levollinen elämä (Montaigne)
  • Omaksi itseksi kasvu (Tuomas A., Herbart. Lighart)
  • Omien mahdollisuuksien  toteutumiseen pyrkiminen (Tuomas A.)
  • Persoonaa ei saa muunnella. (Steiner)
  • Politiikassa pärjäävä (Protagoras)
  • Rikas elämä (Ascham)
  • Suvaitsevainen individualisti (Montaigne
  • Tahdon ja toiminnan mies  (Arnold)
  • Tavoite, että lapsi löytää itsensä.(Steiner)
  • Täydellinen hovi- ja maailmanmies (Leibniz)
  • Täydelliseksi itseksi kasvu (Herbart)
  • Uusi korkeatasoisempi ihmistyyppi: tuntemattomien polkujen kulkija, uusien ajatusten ajattelija, uusien urien avaaja. (Key)
  • Vapaa yksilö (Freinet)
  • Vapaus (Aristoteles, Lane, Rabelais)
  • Vapautus (Freire)
  • Yhteiskunnallinen tiedostaminen (Freire)
  • Yksilö (Erasmus, Ferriére, Herbart, Locke, Luther, Rabelais, Rousseau, Steiner)/Yksilö- ei uhata valtille (Spencer)
  • Yksilön persoonallisen omalaatuisuuden kehittäminen (Schleiermacher)
Yhteisöä/valtiota  painottavat (vastuu)
  • Aktiivinen, toimintakykyinen- ja haluinen kansanvaltainen kansalainen (Käis)
  • Ammatin siveellistäminen (Kerschensteiner)
  • Demokaattisen yhteiskunnan etiikka ja toimintavat (Gill)
  • Demokratia (Dewey, Grundtvig)
  • Hellittämätön taistelija (Makarenko) 
  • Hiao = lapsenomainen kunnioitus ja rakkaus vanhempia, esi-isiä, esivaltaa ja perinteitä kohtaan (Kung fu Tse)
  • Hyödyllinen valtiolle (Platon)
  • Hyöty (Cato, Cicero, Bentham, Chalaitois)
  • Ihmisen on mukauduttava elämään oman aikansa yhteiskunnan ja valtion vaatimusten mukaisesti. (J. Mill)
  • Ihmiskunnan kehittäminen kohti täydellisyyttä ja onnellisuutta (J.Mill)
  • Isänmaallinen kansalainen  (Arnold)
  • Kansa sotakoneistona (Lykurgos)
  • Kansalaiselämä (Grundtvig)
  • Kansan säilyminen (Krieck)
  • Kuuliaisuus (Pythagoras)
  • Maailman lakien kunnioittaminen. (Spencer)
  • Mukautuminen muutuviin teknillisiin oloihin (Krupskaja)
  • Käyttökelpoinen ja hyödyllinen kansalainen - muttei liian sopeutuva (Dewey)
  • Lähimmilleen hyödyllinen (J.S. Mill)
  • Onni (mahdollisimman monen) (Bentham)
  • Rehti ja työtä rakastava isänmaanystävä (Makarenko) 
  • Sopeutumista valtion olosuhteisiin (Aristoteles)
  • Sosiaalistuminen. (Spencer)
  • Työläislapsista valtion  hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi kansalaisiksi (Kerschensteiner)
  • Uhrautuva yksilö (Gentle)
  • Uomo Fascista (Gentle)
  • Uusi ihminen (Fichte)
  • Uusi kansallissosialistinen ihminen (Krieck)
  • Uusi sosialistinen ihminen (Makarenko)
  • Uusi työläissukupolvi joka itse johtaa ja suunnittelee tuotantoa ja kykenee ratkomaan ongelmia. (Krupskaja)
  • Uusi vallankumouksellinen sukupolvi (Blonski)
  • Valtion siveellistäminen (Kerschensteiner)
  • Yhteinen kansakunta (Baden-Powell)
  • Yhteiseen asiaan panostava (Makarenko) 
  • Yhteiskuntakelpoinen kansalainen (Platon)
  • Yleissivistys ja ammatti (More)
  • Yhteiskuntakelpoisuus (Dewey)
ONNI TUONPUOLEISESSA
Hengelliset
  • Elävä usko (Francke)
  • Erakkous (Benedictus)
  • Ihmisen jumalallistaminen (Benedictus)
  • Jumalan pelko (Fenelon,  Francke, Pestalozzi, Pythagoras)
  • Jumalan rakkaus (Baden-Powell)
  • Jumalan valtakunnan menestys (Loyola)
  • Järkevä luonnon olio (Comenius)
  • Järjen alistaminen tahdolle (Tuomas A.)
  • Katolinen usko (Napoleon)
  • Kristillisesti siveellinen ihminen (Pestalozzi, Ziller)
  • Kristitty gentleman (Arnold, Foerster)
  • Kristitty herrasmies (Reddie)
  • Köyhyys (Benedictus)
  • Lempeys, vapaus, suvaitsevaisuus (Erasmus)
  • Luonnollinen uskonto (Basedow)
  • Naimattomuus (Benedictus)
  • Toisten ja Jumalan yhteyteen ohjaaminen (Fröbel)
  • Tosi ihminen (Comenius)
  • Usko (Jeesus, Tuomas A.)
  • Usko ihmisihanteen ylittämätön piirre (Paavali)
  • Vaiti henkisistä näyistään(Steiner)
KASVATUKSEN KOHTEIDEN MUKAAN
Sielu/henkeä koskevia
"Sydämestä" eli luonteesta /hyveistä
  • Ahkeruus (Benedictus, Kerschensteiner, Luther, Pestalozzi)
  • Ehdoton kuuliaisuus (Lykurgos, Pythagoras)
  • Ehdoton kuulaisuus valtiota ja johtajaa kohtaan (Krieck)
  • Esivallan ja kasvattajien kunnioitus (Pythagoras)
  • Ei kuoleman pelkoa (Krieck)
  • Gentlemanni (Ascham)
  • Hillityt himot (Augustinus)
  • Himojen ja halujen hallinta (Pythagoras)
  • Humaanisuus (Gesner)
  • Huolellisuus (Kerschensteiner)
  • Hurskaus (Comenius)
  • Hyveellinen/hyveet  (Sokrates,Cato, Cicero, Chalatois)
  • Hyvyys (Comenius, Sokrates)
  • Hyvä tieteellinen ja teologinen koulutus (Loyola)
  • Ihmisrakkaus (Pestalozzi)
  • Isämaallisuus (Gill)
  • Isänmaan rakkaus (Baden-Powell, Fenelon, Fichte, Grundtvig, Sokrates)
  • Itsekuri (Spock)
  • Itsenäinen luonne  (Arnold)
  • Itsetuntemus (Fröbel)
  • Itsetunto (Korczak, Spock)
  • Jalo esteettinen diletantismi (Lictwark)
  • Jeesuksen tapa elää (Loyola)
  • Kansalaismieli (Kerschensteiner)
  • Kansallistunne  (Grundtvig)
  • Kiintymys omaan kansaan ja sen johtajaan (Krieck)
  • Kristillismoraalinen luonne (Salomon)
  • Kristinuskon mukainen ihminen (Luther)
  • Kunnia (Krieck)
  • Kunnian- ja velvollisuuden tunto (Baden-Powell)
  • Kunnollinen ihminen (Pestalozzi)
  • Kuuliaisuus (Benedictus, Luther)
  • Lain ja tapojen kunnioitus (Pythagoras)
  • Lakien kunnioitus  (Fenelon)
  • Luja ja siveellinen (Kerschensteiner)
  • Luonteeltaa arvokas (J.S.Mill)
  • Lähimmäisen rakkaus (Luther)
  • Mielenrauha (Seneca)
  • Moraalinen lujuus (Herbart)  
  • Myönteinen (Steiner)
  • Nöyryys (Luther)
  • Oikeudenmukaisuus (Kerschensteiner)
  • Omaan apuun luottava (Franklin)
  • Perinpohjaisuus (Kerschensteiner)
  • Puhtaus (Baden-Powell)
  • Pyyteteetön työnteko valtion ja yhteiskunnan kehittämiseksi.
  • Rakkaus ruumiilliseen työhön (Salomon)
  • Rohkea (Makarenko) 
  • Rehelliset työmenetelmät (Kerschensteiner)
  • Riippumattomuus yleisestä mielipiteestä (J.S.Mill)
  • Ritarillisuus (Baden-Powell)
  • Siivo käytös (von Rochow)
  • Siveellinen tahto 
  • Siveellisyys (Salomon)/ maallinen (Spencer)
  • Sopeutuminen (Krieck)
  • Suvaitseva (Franklin)
  • Säädyllisyys (von Rochow)
  • Säästäväisyys (Baden-Powell)
  • Taide (Goethe)
  • Taisteleva mielenlaatu (Krieck)
  • Tekee töitä toisen eteen  (Arnold)
  • Toisten huomioonottaminen (Key)
  • Tottelevainen (Basedow)
  • Toverihenki (Baden-Powell)
  • Uhrautuvaisuus (Kerschensteiner)
  • Uskollisuus (Key)
  • Uskollisuus keisarille (Napoleon)
  • Vaatimaton (Steiner, Luther)
  • Vahva tahto ja itseluottamus (Fichte)
  • Vakuuttavuus (Protagoras)
  • Valppaus (Kerschensteiner)
  • Vanhempien kunnioitus (Lykurgos)
  • Vastuunalainen jäsenyys yhteisössä (Krieck)
  • Velvollisuus puolustaa maata (Kerschensteiner)
  • Yhteys luontoon (Baden-Powell)
  • Yksilön alistuminen Saksan kansan edulle (Krieck)
"Päästä" eli  tiedosta ja ajattelusta
  • Aatelinen sivistys (Elyot)
  • Ajattelemisen taidot (Platon, Sokrates, Ramus, Aristoteles, Tuomas A.)
  • Ajattelemisen taito - ei mitä pitää ajatella (Dewey)
  • Ei ole oleellista tietää, mitä Aristoteles on sanonut. Mitä itse sanomme?  (Montaigne)
  • Elämässä - ei koulussa- tarpeelliset tiedot (Seneca)
  • Elämässä tarvittava sivistys ja valistus  (Grundtvig)
  • Harrastus (Ziller)
  • Harrastumisen avulla sivistynyt (Herbart)
  • Humanitas = ihmisyys, ihmisjalostus, sivistys (antiikin roomalaiset)
  • Itsensä ilmaisu (Freinet,. Lane)
  • Jumalallinen tietoa (Aristoteles)
  • Kansalaissivistys (Lighart)
  • Kansallinen sivistys (Krieck)
  • Keskivertoihmisen perustiedot ja -taidot (Washburne)
  • Kirjoittaminen (Korczak)
  • Kristillinen viisaus (Francke)
  • Kuinka luonto toimii (Ramus)
  • Kyky ottaa taidetta yleisönä vastaan (Lichtwark)
  • Käytännön hyöty (Elyot, Francke)
  • Lukutaito (Solon, Luther)
  • Luonnontieteet (von Rochow)
  • Lyhyt puhe (Lykurgos)
  • Maallinen opetus (Locke, J.Mill)
  • Monipuolinen harrastus (Herbart) 
  • Nokkeluus (Protagoras)
  • Omin aivoin ajattelu (Ramus)
  • Oppimisen taidot (Sokrates, Platon, Ramus)/ Oman oppimisprosessin tietoinen ohjailu ja kontrollointi.
     (Dewey)/ Oman oppimisen ohjailu (Kilpatrick)
  • Perinne, traditio (Cato)
  • Perustiedot yhteiskunnasta (Dewey)
  • Puhetaito (Protagoras, Cicero) 
  • Salaoppi (Pythagoras)
  • Tieto (Cicero, Comeniis
  • Tietoa terveydestä ja oman ruumiin toiminnasta. (Spencer)
  • Tietoa todellisuudesta (Chalatois)
  • Uskolle alistettu tieto (Augustinus)
  • Uskonto (Schleiermacher)
  • Virkamiesten tarvitsema yleissivistys (Napoleon)
  • Yleissivistys (Aristoteles, Cicero)
  • Äidinkieli  (Grundtvig, Luther, Montaigne, Ratke)
Ruumista koskevia
Kädestä eli  fyysisistä tavoitteista
  • Ammatti (Francke, Makarenko, Petty, Platon, Solon)
  • Fyysinen terveys (Kerschensteiner)
  • Kauneus (Aristoteles)
  • Karaistunut (Makarenko) 
  • Kunto (Ling)
  • Käytännön  kelvokkuus (antiikin roomalaiset)
  • Käytännön taidot (Cicero)
  • Neuvokkuus (Baden-Powell)
  • Papin käytännön taidot (Chrodegang)
  • Perustaidot (Bell)
  • Puhtaus (von Rochow)
  • Raittius (Pestalozzi)
  • Ruumiillinen kyvykkyys (Krieck)
  • Ruumis (Cicero)
  • Sotataidot (Aristoteles)
  • Sukupuoliyhteydestä pidättäytyminen (kirkko)
  • Terveys ja kauneus (antiikin kreikkalaiset)
  • Tarkkuus (Kerschensteiner)
  • Terveys (Aristoteles, Baden-Powell, Krieck 
  • Työ (Cato)
  • Työelämätaitoja (Spencer)
  • Uintitaito (Solon)
  • Viettin hallinta (Tuomas A.)
Kokonaisvaltaiset
  • Areté = kyvykkyys, sotaisa kunto ja hyve (antiikin Kreikan ylimistön kasvatustavoite)
  • Elämää varten (Dewey)
  • Elämää varten elämän kautta (Decroly)
  • Elämään kasvattaminen  (Spock)
  • Henkevä Tarzan (Basedow)
  • Herrasmiehelle maallinen ohjelma (Locke)
  • Ihminen joka oppii elämään.  Ensin ihmiseksi, sitten kansalaiseksi. (Rousseua)
  • Ihminen sanan todellisessä merkityksessä  (Rudolf A)
  • Ihmisen kaikenpuolinen kehittäminen (Harnisch)
  • Itsenäinen persoonallisuus- jolla on itserajoittamiskykyä (Käis)
  • Humanitas (ihmisten keskinäinen arvostaminen)(Cicero)/ Humanitas: rikas ja monipuolinen inhimillisyys (Quintilianus
  • Hurskaus ja hyöty (Vives)
  • Hyvä mies ja harjaantunut puhuja (Cicero)
  • Hyvä, sivistynyt ja onnellinen ihminen (A.K. Ottelin)
  • Hyödyllinen kansalainen ja pätevä ammatinharjoittaja (Kerschensteiner)
  • itsenäisesti ajatteleva, vapaasti toimiva yksilö (vastuulla tasapainotettuna).  (J.S.Mill)
  • Itsenäisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen (Baden-Powell)
  • Itseään hallitsemaan kykenevä (Spencer)
  • Jumalaa pelkäävä, lakia ja tapoja kunnioittava, luotettava ja ystävyydessä kestävä (Pythagoras)
  • Kaloskagathos/kalokagathia = kaunis ja hyvä, ihmisen ruumiin ja sielun täydellista, sopusuhtaista kehittämista, todellisesti sivistynyt, jalo sielu kauniissa ruumissa  (antiikin kreikkalaiset ylimykset, aatelisetiikkaa)
  • Kasvattaminen kohtamaaan muun maailman ja muiden ihmisten odotukset ja vaatimukset. (Spock)
  • Kauneus, totuus, hyvyys, isänmaa. (Gentle)
  • Kaunis sielu kauniissa ruumissa (Homeerinen ihanne)
  • Koko ihminen (Comenius)
  • Koko persoona (Reddie)
  • Kokemuksesta oppiva ihminen, joka hallitsi luontoa (Bacon)
  • Luonteeltaan hyvä ihminen, joka pyrkii totuuteen ja tietoon. (Steinet)
  • Omaksi itseksi kasvava yksilö mutta ottaa kokonaisuuden huomioon  ja kunnioittaa toisia (Key)
  • Omaksi itseksi kasvu ja elämän meille asettamien vaatimusten huomioonottaminen. (Spencer)
  • Onnellisempi ja kelvollisempi ihminen (Dewey)
  • Onnellisempi tulevaisuus ja rauha (Comenius)
  • Oppia elämää varten (Dewey)
  • Oppinut ja kaunopuheinen hurskas (Sturm)
  • Oppinut ja ritari (Elyot)
  • Osallisuus (Freire)
  • Persoona (Montessori, Neill)
  • Persoonallinen elämä (Petersen)
  • Protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus (Trotzendorf)
  • Puhetaito ja moraali  (Quintilianus)
  • Protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus  (Melanchton)
  • Ruumis ja henki (Ling, Vives)
  • Ruumis ja sielu (Locke)
  • Ruumis oman tahdon alaiseksi (Ling)
  • Sielun ja ruumiin harmonia (Krieck)
  • Sivistynyt ihminen (Gesner)
  • Sopusoinnun kunnioittaminen. (Spencer)
  • Sopusointuinen koko ihminen (Pestalozzi)
  • Suuri älykkyys, täydellinen itsehillinta ja ihmisystävällisyys (J.Mill)
  • (1) Tasapainoinen  myös (Baden-Powell) (2) persoona ( Rudolf A, Sturm)
  • Tasapuolisesti kehitetään tahtoa, tunnetta ja ajattelua  (Steiner)
  • Terve sielu terveessä ruumiissa (Quintilianus)
  • Tieto, hyvyys, hurskaus (Comenius)
  • Urhea, kaunis, hyveellinen nuorukainen (Homeerinen ihanne)
  • Vapaa itsenäinen ajattelija, joka ymmärtää tekojensa syyt ja seuraukset (Steiner)
  • Yksilö ja  muiden vapaus (Spencer)  
  • Yleinen inhimillinen kasvatus (Steiner)
  • Yleishyödyllinen, isänmaallinen ja onnellinen elämä (Basedow)
  • Älyn, moraalin ja ruumiin kehittäminen (Spencer)

Turvallisuus ensin


TURVALLISUUSTERVEISIÄ Kouvolan kaupungin opettajilleen järjestämästä turvallisuus-Vesosta Elimäen koulukeskuksesta. Minut kiidätettiin tilaustaksilla suoraan  juna- asemalta vain seitsemän minuuttia aikataulusta myöhässä:-).   Koulun jumppasalissa oli paikalla lähes 80 opettajaa.

VESO oli kaksiosainen. Aamupäivän  avasi rehtori Allan Mattson, ja minun vastuulleni oli  sitten annettu 2 tuntia 45 minuttia. Iltapäivällä opettajat jakaantuivat pajoihin. Teemoina olivat  a) turvallisuus tekstiilityössä ja b) teknisessä työssä, c) oppilaan fyysinen rajoittaminen ja d) impulsiivisen väkivallan ennaltaehkäisy koulussa.  Ja välissä oli 45 minuutin lounastauko. Menuun kuului tosi maukas riistakeitto.

Elimäen yläaste ja  lukio toimivat  yhteisissä tiloissa. Tämä
on tuonut paljon lisäarvoa molemmille. Koulussa oli mm.
musiikkiluokan yhteydessä studio. Koulun ruokasalissa oli
upea moin 10m2:n vitriini, johon oli koottu metsän eläimiä
mm. Eimäellä ammuttu susi, ilves ja tietysti lintuja.
KÄYTTÄMÄNI  diat ovat lastun yläreunassa filmimuodossa. 60 dian alkuosassa määritellään turvallisuuskäsitettä positiivisesti ja negatiivisesti,  teoreettisesti ja myös konkreetisti perusopetuksen laatukriteerien pohjalta. Sen jälkeen tarkastellaaan koulujen turvallisuustilanne käytettävissä olevan tutkimusmaterilaalin pohjalta.

Arvioimme yhdessä koulujen turvallisuuskulttuurin tilaa, ja Kouvolassa se näytti olevan varsin hyvä. Diojen loppupäähän on sitten koottu erilaisia keinoja  toisaalta vahvistaa positiivista turvallisuutta (kaikkein hyvinvointia) ja  toisaalta vähentää negatiivista turvallisuutta (turvantunteen puuttumista ja objektiivisia riskejä ja uhkia).

Keskustelu oli vilkasta. Moni koki, että  koululta vaadittavan nykyään ihan  liikoja. Turvallisuustyöhön toivottiin paljon enemmän vastuunkantoa sekä opetuksen järjestäjiltä että oman lapsensa hyvinvoinnin ja käyttäytymisen osalta vanhemmilta. Rehtorien vastuuta vuokratilojen turvallisuuden osalta pidettiin täälläkin  kohtuuttomana. 

lauantaina, marraskuuta 17, 2012

Kosti Helimäki R.I.P.

Kosti Helimäen kuva Hesarin sivuilta lainattuna.  
HESARISSA oli vasta uutinen, että sosiaalineuvos Kosti Helimäki on kuollut syntymäkunnassaan Virroilla 26.10. 2012. Kuollessaan Helimäki oli 80-vuotias.

MINÄ tutustuin Helimäkeen, kun olin nuori vastavalmistunut  luokanopettaja. Marssimme  kurssitoverini Jorma J. Ahosen ja lapsuuden ystäväni Juhani Ihanuksen kanssa Annankadun komeaan Raittiuskasvatusliiton huoneistoon ja myimme Kostille idean "Tuomo Kuono ja Tupaa "- diashowsta. Pakettiin kuului parikymmentä nukkediaa (nuket tekivät Juha ja Krista Syrjälä)  ja kuulokuva musiikkeineen kaikkineen. Kosti näytti vihreää valoa. Materiaali oli valmis vuonna 1980,  ja siitä alkoi pitkä yhteistyömme erilaisten terveyskasvatusmateriaalien parissa. Sain olla mukana kirjoittamassa tuolloin vielä tuotettuja raittiuskirjoitustehtäviä ja yhä monessa suhteessa idealtaan moderneja kerhomateriaaleja. Osaan  liittyi oikein VHS-videomateriaaliakin. Viimeiset yhteistyöprojektimme ajoittuivat 1990-luvun puoliväliin.

Helimäki oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hesarin mukaan hän väsyi 70-luvulla  mustavalkoisina pitämiinsä raittiuskilpakirjoitusten aineistoihin ja ryhtyi Irma-vaimonsa komennuksesta  tekemään  itse parempia. Helimäestä kasvoikin mainio järjestöihminen. Raittiuskasvatusliitosta tuli hänen aikanaan Nuorisokasvatusliitto, joka sittemmin tosiasiallisesti sulautui Terveys ry:een. Helimäki rakensi verkostoja jo ennenkuin niistä edes puhuttiin. Ansioistaan Tasavallan Presidentti myönsi hänelle sosiaalineuvoksen arvonimen.

Kosti Helimäki oli taitava ihmisten johtaja. Hän osasi kannustaa ja innostaa - myös minua. Helimäki oli oman isäni ikäluokkaa. Oli helppo ottaa sellaiselta oppia. Jossain keskustelussa hän harmitteli uranvalintaansa ja pohti, olisiko elämä ollut toisenlaista, jos hän olisi hakeutunut liike-elämän palvelukseen. Ehkä.  Kykyjä hänellä varmasti olisi ollut. Mutta Kosti halusi edistää hyvää maailmassa. Loppuun asti.

Olen hyvin kiitollinen upeista mahdollisuuksista opetella oppimateriaalin tekoa  ja niistä syvällisistä viisauksista, joita hän  yhteistyökumppaneilleen jakoi. Konkreetisti Kostin vaikutus näkyy yhä  omassa kirjahyllyssäni TimeSystem-kalentereiden rivistönä. Tosin hänellä ne olivat paremmin suorassa.

Muistan elävästi, kun kerran jo hieman varttuneempana, saavuin myöhässä johonkin kokoukseen, ja Kostia kiinnosti, millä autolla tulin. Minulla oli tuolloin vanhahko valkoinen 1980-luvun alun Mersu. Kosti sanoi:
- Mitäpä muuta nuori mies voi toivoa kuin valkoisen Mersun.

Osui ja upposi. Juuri näin ihmisiä johdetaan! Kosti kirjoitti minulle myös komean suosituskirjeen, kun hain vuonna 1989 Auroran koulun rehtoriksi. Olin siitä hyvin ylpeä.

Kiitos, Kosti, että sain  tehdä tovin kanssasi yhteistä matkaa. Kepeät mullat!

Ks. http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/5208/kosti-helimäki

perjantaina, marraskuuta 16, 2012

Hyvää viikonloppua!

Kuvapotpuri. Ylhäällä vuokraFiat, LO-päiväkirjaryhmä, Lumikin työryhmä ja alla
5.-6.-luokkien yhteinen seurakunnan avaus. Välissä pari kuvaa puoluetoiminnasta.
VIIKOT ovat hyvin erilaisia, eikö. Mm.  pian päättyvä viikko oli aika erikoinen.  Omaan autoon itsensä totuttaneelle kolme vuorokautta ilman autoa  on kova haaste. Eikä siitä ilman vuokra-Fiatia selvittykään.

Miten samalle viikolle kasautuikaan tällainen määrä kokouksia ja neuvotteluja? Maanantain YT-istunnosta alkaen. Neuvotteluja, jossa selvitettiin oppilaiten keskinäisiä  ja vähän oppilaiden vanhempienkin välisiä näkemyseroja. Luokanopettajan Päiväkirjatyöryhmän työkokous. Kaksi puolue-
toimintaan liittyvää kokousta. Lumikin suunnittelukokousta, keskustelua ionisoivasta sisäilman puhdistuslaittesta, alueen rehtorien kokousta... Ja apulaisrexin hoidettavaaksi jäi sisäilmakokous tilakeskuksen väen kanssa. Kaikki tärkeitä, onnistuneitakin. Mutta sen huomaa, ettei minusta olisi virkamieheksi, jonka toimenkuva perustuu kokoustamiseen.

Kaupan päälle on taas se aika vuodesta, kun IKEA-kassissani kulkee paperitöitä edes takas koulun ja kodin väliä odottamassa tovia,  jolloin niitä  ehtisi hoitaa pois. Täytyy olla tarkkana, etteivät deadlinet mene ohi:-)

Perjantai on minulla opetuspäivä. 6c harjoitteli äidinkielen tunnilla juonirakenteita ja impromtu-puheita. Uskonnontuntien ohjelmassa oli retki kappelille ja koe Jeesuksesta. Välissä oli vielä Lumikin harjoitukset. Siis nastaa.

ONNEKSI viikossa on viikonloppu. Lupasin tosin mennä huomenna puhumaan Kouvolaan koulujen turvallisuusasioista. Luennon valmisteluun meni kyllä melkoisesti aikaa. Mutta aihe on tärkeä, eikä perehtyminen turvallisuusasioihin mene koskaan hukkaan. Junassa minulla on sitä paitsi  paikka työskentelyhytissä kumpaankin suuntaan, joten jokin desimetri papereita saattaa hoitua.

torstaina, marraskuuta 15, 2012

Viikon 47 ohjelma (2. versio)


PIAN PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 46

 Varjoja: 
Oksennustautia ollut liikkeellä.  Siivouksessa on ollut ongelmia, joita yritetään edelleen  ratkaista. Vielä saadaan jännittää, kuinka rakennushankkeemme kanssa käy.  Valoa: Kokonaisbudjettitilanteemme  osoittautui odotettua paljon paremmaksi. Se tuo hieman väljyyttä toimintaamme.

PIAN ALKAVA  VIIKKO nro 47

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla tiistain ja  keskiviikon.  Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina ja perjantaina. Osallistumisfoorumeilla tällä(kin)  viikolla poikkeusaikoja.


viikkoa joululomaan!  4.-6.-luokkien oppilaat saivat  vielä tämän viikon lisäaikaa vastata netissä "asiakastyytyväisyyskyselyyn".

Maanantai 19.11
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9 (Lumikin yhteissuunnittelua: työryhmä esittelee; Lisäkerhoresurssi; Ehdotukset jäljellä olevien määrärahojen käytöstä). Rehtori rakennushankekokoukseen klo 9. Iltapäivällä klo 13.30-14.30 Työryhmät. OHR:lla tsekking-kokous. TS-Nina paikalla.  Kolme opettajaa IPAD-koulutuksessa. Opettajia myös Fronter-koulutuksessa.

Tiistai 20.11
Kouluterveydenhoitaja  paikalla. Avustajien palaveri poikkeuksellisesti klo 10.  Johtoryhmä poikkeuksellisesti klo 12.-12.30.  1-3 opettajaa IPAD-koulutuksessa.

Keskiviikko 21.11.
Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä. Rehtori OAJ:ssa ke-pe. Apulaisrehtori ja vaearehtorit vastaavat talosta.


Torstai 22.11.
Postipalaveri klo 9.50-10. Joryllä toinen kokous klo 12.-12.30 (ilman rehtoria). Rehtori OAJ:ssa Apulaisrehtori ja vararehtorit vastaavat talosta.


Perjantai 23.11.
Opettajanäyttelijöillä harjoitukset klo 12.45- 14.15.Espoon Bluesin pelaajia koululla. Rehtori OAJ:ssa. Apulaisrehtori ja vararehtorit vastaavat talosta.

tiistaina, marraskuuta 13, 2012

Rexi 3/2012: Tuhti tietopaketti turvallisuudesta

PAKKO kehua. Suomen Rehtorit ry. julkaisee  REXI-lehteä. Noin A5-kokoinen lehti postitetaan jäsenmaksun maksaneille neljä kertaa vuodessa.

Tämän vuoden kolmosnumero on 60-sivuinen teemanumero. Kaikki 17 artikkelia opastavat lukijaa kehittämään oppilaitoksensa turvallisuus-kulttuuria. Lehteä voi suositella kaikille, joita turvallisuusasiat kiinnostavat ja erityisesti niille, joita eivät ole tahän mennessä kiinnostaneet. Poimin jutussta näytteeksi seuraavia "helmiä".

Suren pj. rehtori
Ari Pokka:  Kohti ennakoivaa turvallisuutta
"Median kirjoittelusta huolimatta suomalainen koulu on yleisesti ottaen turvallinen paikka, missä aikuiset ja vastuuntuntoiset ammattilaiset pitävät huolta opettamisesta ja lapsen ja nuoren kasvattamisesta."
"Turvallinen koulu tarkoittaa ytimeltään työpaikkaa, missä lapsi voi keskittyä opiskeluun ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Se ei tarkoita linnoittautumista, jalkapartiointia tai turvahuonetta."
"...kaikki... koulutuksen rahoitusta pienentävät  toimenpiteet ovat vakavin vaara turvallisuudelle..."
".. onko erityisesti koulujen  turva- ja kriisitoiminnan suunnittelu  jätetty Suomessa  hyvää tarkoittaville amatööreille- rehtoreille ja opettajille? "

Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula:  Turvallisessa koulussa lapset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi
"Hyvässä koulussa... kaikille löytyy  kaveri ja kiusaamiseen puututaan."

Rehtori
Harri Erkamaa:  Turvallinen  koulu- jokaisen oikeus
"... pyrimme integroimaan turvallisuuskasvatusta  muuhun koulutukseen ja opetukseen."
" Opettajille on jaettu vastuualueet oppilaitoksen eri osista..."
"Kantti kestää paremmin, kun takaraivoon ja selkärankaan on rakennettu...toimintamalleja... kuinka tulee tehdä, jos jotain tapahtuu."

Ylikonstaapeli
Marko Forss:  Koulukiusaamiseen puuttuminen on yhteistyötä
"Apulaisoikeuskanslerin päätös, että koulu ei voi puuttua  koulumatkalla kiusaamieen,...vesittää myös nettiin liittyvään kiusaamiseen puuttumisen."
"... huomio kiusaamistapausten hoidossa pitäisi  keskittää...kiusatun tilanteen parantamiseen."

Opetusministeri
Jukka Gustafsson:  Turvallisuus ja hyvinvointi koulussa
" Kaikilla on oikeus turvallisuuteen."
" Kasvavat ihmisen taimet tarvitsevat suojaa ja ravintoa kasvaakseen vahingoittumattomina ja saavuttaaksen  täyden mittansa."
" Koulussa kurinpidon ensisijainen tarkoitus ei koskaan ole rankaiseminen vaan saattaminen oikealle polulle."

Edunvalvonta-asiamies
Minna Halme:  Toimiva arki tuo  hyvinvointia lukioihin
" Uuden särön opiskelijoiden hyvinvointii  tuo huoli opiskelupaikan turvallisuudesta."

Opetusneuvos
Pekka Iivonen:  Turvallisuustoiminnan kehittäminen koulutuksessa
"Opiskelevatko lapset ja nuoret lainsäädännön edellyttämässä turvallisessa kouluympäristössä?"
"Pääosa kouluista tai koulutuksen/opetuksen järjestäjistä ei ole vielä laatinut kattavasti turvallisuussuunnitelmia  kouluihin ja oppilaitoksiin... Ohjeistuksey eri tilanteita varten ovat  enemmän tai vähemmän puutteellisia."
"Valtakunnallisesti tulisi määrittää turvallisuusosaamisen taito- ja osaamistasot kaikkea koulutusta ajatellen..."

Apulaisosastopäällikkö
Esko Koskinen:  Yhteisöllisyys ja toimintakulttuuri  koulun turvallisuutta edistämään
"Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä."
"Turvallisuuskulttuuri  voidaan arvioida olevan hyvä tai  huono.. esim. seuraavin kysymyksin:
  • Onko koulun johdolla kykyä ja tahtoa ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on?
  • Onko johdolla tahtoa toimia turvallisuutta edistäen?
  • Edistetäänkö turvallisuutta vasta sitten, kun onnettomuudet ovat tapahtuneet?
  • Onko kouluyhteisö varautunut vaaratilanteiden varalle?
  • Etsitäänkö kouluyhteisössä aktiivisesti turvallisuutta alentavia ja kehitettäviä asioita? Korjataanko ja parannetaanko niitä?
  • Onko turvallisuuden.. arvioiminen olennainen osa työtä, ajattelua ja yhteisön johtamista.?"
Suren varapuheenjohtaja, rehtori
Jukka Kuittinen:  Turvallisuusjohtaminen on osa rehtorin arkea
"Turvallisuusjohtaminen on johtamista turvallisuuteen, terveellisyyteen ja työhyvinvointiin."
"Tavoite on selvä: lakien ja muiden normien määrittelemät oikeudet turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön toteutuvat jokaisen oppilaan... ja työntekijän kohdalla."
" Koulun tasolla turvallisuustyön jäsentämiseen... kannattaa luoda turvallisuuskansio, johon kootaan kaikki turvallisuuden ylläpitoon liittyvät keskeiset asiakirjat:.. kouluh yhteystiedot, tiedottamisohjeet...järjestyssäännöt,  pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma... ja suunnitelmat  oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi... Kansion loppuun on syytä liittää luettelo voimassaolevasta turvallisuusasioita koskevasta lainsäädännöstä ja muusta ohjeistuksesta."

OAJ:n puheenjohtaja
Olli Luukkainen:  Turvallisuudesta on huolehdittava
"Turvallisuus on ennenkaikkea henkinen tila ja tunne siitä, ettei mikään paha uhkaa olemassaoloa ja vapautta ilmaista mielipidettään  sääntöjen ja järjestelmien mukaisesti."
" Pelkkä aselakien kiristäminen, metallinpaljastimet ja valvontakamerat eivät tee Suomen kouluista turvallisia..."
" Koulujen ongelmia ei ratkaista veriteoissa käytettävien välineiden kielloilla. Ne ratkaistaan  todellista  välittämistä  osoittavilla aikuisten teoilla..."
" ...opetusta ja oppimista vakavasti häiritsevältä oppilaalta on voitava nopeasti evätä oikeus opetukseen  pidemmäksi ajaksi kuin vain loppupäiväksi."

Turvallisuusasiantuntija
Matti Malkamäki:  Oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta
"Turvallisuuskulttuuria ei voida ostaa..."

Arkkipiispa
Kari Mäkinen:  Elämää vai kilpailukykyä varten?
".. yhteistä motivoivaa tulevaisuusperspekiiviä ei ole. Kuvaa tulevaisuudesta hallitsevat  epävarmuus, arvaamattomuus ja uhkakuvat. Henkisessä maisemassa näkyvät  ensi sijassa suojautuminen, säilyttäminen ja leikkaaminen."
" Suomesta ei puhuta ... kansalaisten muodostamana yhteisönä, jonka yhteisenä  tavoitteena on kaikkien hyvä elämä."
" Kilpailu on aina kilpailua, jossa toiset voittavat ja toiset häviävät."
" Kaikki kolme muutostekijää (1. tulevaisuusperspektiivi 2.  kansallisen kokonaisuuden ymmärtäminen 3. tiedon määrän lisääntyminen) vaikuttavat taustalla turvallisuuden kokemiseen koulussa. Kaikki ne ohjaavat sellaiseen suuntaan, jossa aktiiviset,  vahvat, ulospäin suuntautuneet ja sosiaalisesti kyvykkäät selviytyvät ja tuntevat turvallisuutta, mutta ujojen, arkojen, sosiaalisesti kömpelöiden  ja sisältä rikkinäisten  lasten turvattomuus lisääntyy."
" Kovenevan ja yhä epävarmemmalta vaikuttavan ympäristön keskellä  on siksi painokkaasti korostettava koulun inhimillistä perustehtävää.

Erikoistutkija
Atte Oksanen:  Lasten ja nuorten vertaissuhteisiin kiinnitettävä huomiota
"Jokelan koulusurmista tulee syksyllä 2012 kuluneeksi viisi vuotta...Turvalliseksi mielletystä koulusta on tullut nopeasti potentiaalinen terroritekojen kohde."
" Tutkimukset viittaavat hyvinvoinnin polarisoituneen..."
" Pisa- testien menestyksestä huolimatta suomalaiset lapset eivät viihdy koulussa eivätkä keskenään."

Jokelan koulusurmaajan taustaa (MH toimittanut):
  • Taustalla noin 8 vuoden kehityskulku
  • Tekijän ongelmat alkoivat 10-vuotiaana
  • Hän ei pärjännyt muiden poikien leikeissä. Vanhemmat epäilivät kiusaamista.
  • Koulu ei puuttunut asiaan.
  • Kaveripiiri suppeni pikku hiljaa. Yläastevuodet poika vietti suurimmaksi osaksi yksin.
  • Koulu salli sen, että poika jäi yksin ja erakoitui.
  • Lukioikäisenä poika ei enää ollut niin yksin, eikä häntä kiusattu
  • Pojan poliittinen aktiivisuus alkoi varhain. Hän siirtyi vähitellen marginaalipuolueisiin ja idealisoi lukioikäisenä totalitäärisiä valtioita.
  • Koulutoverit antoivat hänen pitää esitelmiään.
  • Koulu salli erakoitumisen ja suhtautui suvaitsevaisesti ilmiselvästi radikaaliin ideologiaan
  • Useat aikuiset olivat pojasta huolissaan, mutta reagoivat passiivisesti
  • Kaveripiiri yritti puhua järkeä ja muistutti, ettei koulusurmiä pidä ihannoida.
  • Huolestuneet kaverit kertoivat pojan aikeista opettajille ja nuoisotyöntekijälle, joka informoi rehtoria. Asiaan ei puututtu vakavasti.
  • Tekijä haki vuotta aikaisemmin psykiatrista apua, muttei saanut.
  • Tekijä löysi koulusurmiin kannustavia keskustelukumppaneita.

Pääjohtaja 
Aulis Pitkälä: Hyvinvointia ja turvallisuutta suojaavat tekijät koulu- ja oppilaitosyhteisössä
"(tutkimusten mukaan)...nuorten hyvinvointia kuvaavat...kokemus turvallisuudesta ja onnellisuudesta, vahvat sosiaaliset siteet sekä luottamus muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen"
"  Koulun... turvallisuuden perusta onkin (1) riittävä aikuisten läsnäolo, (2) koettu oikeudenmukaisuus (3) toimiva jäsentynyt arki, jossa jokainen tietää tehtävänsä ja (4) keskinäisen vuorovaikutuksen pelisäännöt."

Pääjohtaja 
Pekka Puska: Hyvinvoiva koulu ja nuorten syjäytymisen torjunta
"Nuorten syrjäytymisessä on kyse pitkästä prosessista, josta tunnemme vain osan."

Sisäasiainministeri 
Päivi Räsänen: Turvallinen oppimisympäristö -lasten ja nuorten oikeus
"Opettajille tulee antaa paremmat välineet työrauhan säilyttämiseen..."
"...jatkossa alueelliset pelastuslaitokset seuraavat, että turvallisuusohjeet on otettu kattavasti käyttöön kaikissa alueen kouluissa."

Johtaja
Olavi Sydänmaanlakka: Turvallisuus ennen tulevaisuutta
"Opettamista on jouduttu tehostamaan luokkahengen kustannuksella."
" Ryhmäturvallisuuden viiden T:n malli:
  • Turvallisuus  tekee mahdolliseksi
  • Tunteiden ilmaisu  
  • Tahto   luo pohjaa
  • Toiminta    suuntautuu
  • Tulevaisuus"
"Ellei opettajainhuoneessa naureta  ei varmasti naureta käytävilläkään."
" Opettajien hyvinvointi on yhtä kuin koulun hyvinvointi."
" Viisas rehtori panostaa opettajien yhteisölliseen hyvinvointiin..."

lauantaina, marraskuuta 10, 2012

(Pian) tuhat tapaa kasvattaa ja opettaa


Päivitetty 17.7.13. Työ jatkuu. Tällä hetkellä ideoita  on yli  1263 !!!!

VAPAAPÄIVÄN kunniaksi sukelsin heti aamusta  kasvatuksen historiaan ja ryhdyin poimimaan muistiinpanoistani tapoja/ menetelmiä/ideoita/periaatteita, joita voi käyttää kasvatus- ja opetustyössä. Niitähän on ihan luvuton joukko! Mukana on myös keinoja, jotka tuntuvat tänään vierailta jopa vastenmielisiltä.

Tässä eräältä saksalaiselta nettisivulta lainattu kuva
Peter Petersenin Jena-koulussa kehittelemästä
työtavasta: ryhmätyöstä. Se oli aikanaan todella iso
innovaatioa.
Teen tästä lastusta jatkuvasti päivitettävän, kunnes kasassa on luvattu "tuhat" ideaa. Jos huomaatte, että jokin puuttuu, laittakaa vinkkiä. On tässä sitten tarjotin, josta voi valita kun kyllästyy omaan rutiinitapaansa. Pyrin vielä kaivamaan esille henkilöitä, joilla on ko. idean kanssa isohko rooli. Ideat ovat  aakkosjärjestyksessä.










0-100
  • Aaamuruno (Steiner)
  • Aforismit (Kungfutse, Laozi, Montaigne, Pestalozzi)
  • Ahkerassa työssä pitäminen (Wichern)
  • Aidot ongelmakysymykset (vs. oppikysymykset; Käis)
  • (5) Aiheen valinta lasten mielenkiinnon mukaan (Freinet) 
  • Aikuisen (vanhempien) toiminnan seuraaminen ja kuunteleminen (Dewey)
  • Aikuismainen käyttäytyminen ja puhetyyli kasvattajalla
  • Aineiden kirjoitus (jo antiikissa)
  • Aineksen jakaminen kursseiksi ja yksiköiksi (Parkhurst)
  • (10) Aineksen järjestäminen vastaamaan ihmiskunnan kehitystä (psykologian muoti tuolloin) (Spencer)
  • Aistien kehittäminen välinein ja harjoituksin (Comenius, Pestalozzi, Rousseau, Fröbel, Seguin)
  • Aito oppilaiden kuunteleminen (Steiner)
  • Aivoriihi
  • Ajattelun taitojen harjoittaminen
  • (15) Ajatuksellinen erittely (W.James)
  • Ajatus- ja puheharjoituksia (ennen lukemista): Cygnaeus
  • Ajatuspiirin pitäminen puhtaana (Soininen)
  • Aktiivimoniste
  • Aktiivisena pitäminen (jo Herbart)
  • (20) Aktiivisuuden (dynaamisen) periaate (äärimmilleen voimien ponnisteluun pakottaminen, Aristoteles, Montaigne, Rousseau, Fröbel)
  • Akvaario ryhmätöiden purussa 
  • Alkuun pääsemisessä auttaminen
  • Ammattiin kasvatus (Petty, B.T. Washington, Kerschensteiner)
  • Ammattikoulut (Key)
  • (25) Ammattimiesten  käyttäminen opettajina  (Kerschensteiner, Illich)
  • Ansiopisteet (Basedow)
  • Ankara käsky  ja tai kielto (Voipio)
  • Ansiopisteiden antaminen (Basedow)
  • Antaa kasvaa rauhassa (Tolstoi, Key, Ligthart) 
  • (30) Antiikin temperamenttiajattelu (Steiner)
  • Apuopettajien käyttö (keskiajan kouluissa, porvarikouluissa, Vives, Trotzendorf Pestalozzi) 
  • Apuvälineillä tukeminen
  • Arjen rakentaminen (mm. päivärytmi)
  • Armahtava ohjaajan ote
  • (35) Arviointi (diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen)
  • Arviointi numeroilla- Arviointi sanallisesti
  • Arviointi suhteellisesti- Arviointi tavoitelähtöisesti
  • Arvostelu kurinpitokeinona (Basedow)
  • Asiaopetus (Ligthart)
  • (40) Asiat - ei sanat  (Comenius, Petty)
  • Asioiden esittäminen valmiissa muodossa
  • Asioiden esittäminen ratkaistavina ongelmina
  • Asioiden itsensä avulla kasvattaminen (ei sanoja) (Pestalozzi, Decroly)
  • Asioiden käsitteellistäminen
  • (45) Asioiden opettaminen ennen sanoja (Ligthart)
  • Asioiden syvälliseen hallintaan ohjaaminen
  • Askartelu (Ligthart, Neill, Petty)
  • Askeettiset harjoitukset (avaavat mielen) /Askeesi (Pythagoras, Benedictus) - Spencer vastusti
  • Asteittain kovenevien rangaistusten periaate
  • (50) Asumakoulu /internaattipedagogiikka (Vittorino da Feltre, Vives, Reddie, Neill) usein maalla.
  • Arvausleikit (Basedow)
  • Arvojärjestyksessä istuminen (luostarikoulu)
  • Arvonimet (jesuiitat, Basedow)
  • Arvosanat (Jesuiitat, Basedow) - Neill vastusti 
  • (55) Arvostelu  (mm. W.James)
  • Audivisuaalisin keinoin toteutettu opetus (sana ja kuva ilman  kirjoitettua sanaa) 
  • Autenttiset tilanteet
  • Auktoritatiivinen kasvatustyyli
  • Autoritäärinen kasvatustyyli 
  • (60) Auttaminen
  • Avoin palaute (muut kuulevat)
  • Avustettu itseoppiminen
  • Baletti (pantomiimisesti, jesuiitat)
  • Cafe-Learning-oppiva kahvila
  • (65) Caset-tapauksista oppiminen
  • Deduktiivisesti käsitteillä edeten
  • Demokratia (Spock, Freinet, Makarenko, Petersen)
  • Demonstraatiot
  • Dialogi (Sokrates)
  • (70) Dialogin muodossa oleva oppiteksti (Platon, Kaarle Suuren hovikoulut) 
  • Didaktinen runous (Hesiodos)
  • Draama (keskiajan koulut, jesuiitat, Freinet, Käis) 
  • Draamapedagogiikka (mm. Comenius)
  • Drillit
  • (75) Edellä tekeminen- perässä tekeminen
  • Edeltäkäsin laadittu tarkka suunnitelma (Ziller)
  • Edistymisen seuranta (Furman)
  • Ehdoton johdonmukaisuus (Seneca)
  • Eheyttäminen (Kilpatrick),  
  • (80) Eheyttäminen aihekokonaisuuksien avulla- Eheyttäminen keskusaineella (Comenius, Harnisch), ns. asiaopetus
  • Ei-kielellinen viestiminen (lämpimyys, empatia, innostuneisuus..)
  • Ei-kiinnostavan asian opettamisesta luopuminen (Spencer)
  • Elaborointi
  • Elinikäisen kasvatuksen periaate
  • (85) Elokuvien tekeminen (omien)
  • Elokuvissa käynti  (Neill, Makarenko)
  • Elämykset 
  • Elämän kasvattavan voiman ohjaaminen (Makarenko)
  • Elämänohjeiden antaminen (mm. Hesiodos, Comenius, Ferry) - Neill vastusti
  • (90) Elämänpiirillä (siis muullakin kuin oppitunneilla) vaikuttaminen (Petersen)
  • Elämänyhteisönä luokka (Gaudg)
  • Elämästä oppimalla (orgaaninen oppiminen)
  • Elävä sana/puhe  (mm. Sokrates, Platon, Aristoteles, Jeesus, Augustinus, Francke, Fröbel. Grundtvig)
  • Eläytymällä oppiminen
  • (95) Ennakkosuunnitteluun uskominen (Lahdes)
  • Ennalta laaditut säännöt 
  • Ennakkojäsentäjien käyttäminen (vrt. Engeströmin orientaatioperusta)
  • Epäonnistumisista opiksi ottaminen
  • Epäsuora opettaminen ympäristön avulla (Dewey, Montessori, Skinner)
  • (100) Epätoivotun käyttäytymisen sammuttaminen (Skinner)
101-200
  • Erehdyksistä oppiminen (Goethe)
  • Eri-ikäisistä koostuvat ryhmät (Petersen)
  • Erikoisharrastusten arvostaminen (Petty)
  • Erilaisten roolien kokeileminen
  • (105) Erillisopetus, pojat-tytöt (Vives)
  • Eristäminen  (luostarit, Francke, Fichte)
  • Eristäminen luonnollisena rangaistuksena (Key, Montessori)
  • Eritasoiset tehtävät (Parkhurst)
  • Eritasoisista lapsista koostuvat ryhmät (Petersen, Köhler)
  • (110) Eritasoiset tehtävät (Parkhurst)
  • Erityisopetus (suojelukasvatus)
  • Eriyttäminen kehitystason mukaan (Erasmus), yksilölliset erot huomioon (Pestalozzi), Säädyn mukaan (Platon, Pestalozzi), sukupuolet erilaisia mies-äly/nainen-tunne (Key), lahjakkuuden mukaan (Parkhurst), temperamentin mukaan (Steiner), nopeuden mukaan, syvyyden mukaan, yhtenäistävä eriyttäminen, ajalla, tavoitteilla, menetelmillä, oppimistyylien mukaan.
  • Erottaminen tovereista /eristäminen  (Key, Voipio, Wichern)
  • Erudutio (kaikki tarpeellinen koottu yheen aineeseen) ( Jesuiitat, Comenius)
  • (115) Esikuva (Seneca)
  • Esikuvat  kirjallisuudesta (mm. Quintilianus, Erasmus, Elyot, Gesner) 
  • Esimerkit , esimerkin voima (roomalaiset, Tuomas Akvinolainen, Comenius, Locke, Francke Herbart)
  • Esineet, todelliset (Basedow, Pestalozzi))
  • Esitelmät (jesuiitat, Gaudig, Neill, Parkhurst) 
  • (120) Esitelmöinti, opettajan - Gaudig vastusti
  • Essee
  • Esteiden raivaaminen oppimisen tieltä (Comenius)
  • Etukäteen teksin lukeminen ja märehtiminen (Comenius, vrt. Flipped classroom)
  • Etäopetus
  • (125) Eurytmia (näkyvä puhe liikkein) (Steiner)
  • Fagging- järjestelmä sisäoppilaitoksissa - Arnold katkaisi
  • Filosofia (Platon)
  • Flipped Classroom" (opettajien tekemät videot katsellaan etukäteen)
  • Fronttaaliopetus el kateederiopetus (Herbart)
  • (130) Fyysinen kurittaminen (luunapit, tukistaminen De la Salle) -vastusti Bentham ja Neill
  • Globaalimetodi (Decroly) 
  • Haastattelu
  • Haitallisten tekijöiden vaikutuksen estäminen (mm. kirkolliset koulut, Ligthart)
  • Hallinta/ulkoinen kuri (Herbart, Lancaster) 
  • (135) Hallintokoneisto, tehokas
  • Hapuileminen (Freinet)
  • Harjoitteleminen/harjoituksia (Comenius, Ramus, Trotzendorf, Thorndike, Washburne, Furman ) - mahdollisimman vähän: Spencer
  • Harkittu kysymystekniikka (Herbart, Ziller)
  • Harrastuksen (pikemminkin kiinnostuksen) sytyttämisen/hyödyttämisen periaate (jesuiitat, Rousseau, Herbart, Dewey) 
  • (140) Hartaustilaisuudet (keskiajan koulut, kirkolliset koulut, Wichern), nykyään päivänavaus
  • Haukkumasanat - Vives vastusti
  • Hauskaksi, huvittavaksi tehty tiedonhankinta (Spencer)
  • Havainnollistaminen/ havainnollistamisvälineiden käyttäminen (Comenius, Ratke, Pestalozzi matematiikassa)
  • Havaintoharjoitukset (Pestalozzi)
  • (145) Havaintojen  järjestäminen  (nähdä ja kokea) siveellisistä avuista (Pestalozzi)
  • Havaintojen tekeminen ja tarkkailu (Bacon, Petty, Rousseau, Ligthart), itse havainnoiminen (Fröbel, Spencer, Vives, Montaigne, Rousseau  - ei käyttänyt Pestalozzi
  • Havainto-opetus verbalismin/sanojen  tilalle (Comenius, Petty, Pestalozzi, W. James, Spencer)  
  • Hengelliset harjoitukset (jesuiitat)
  • Henkinen työ (Gaudig)  
  • (150) Heuristinen metodi (oivaltava oppiminen)
  • Hiekkalaatikot (Kerschensteiner)
  • Hiljaa kuunnellen ja muistellen omaksuminen (Pythagoras)
  • Hiljainen luokka/luokka/koulu (käsimerkit) (De la Salle, Tagore, Montessori, Petersen) - vastusti Ferriére)
  • Hiljaisuusharjoitukset (Montessori)
  • (155) Hiljainen työ (Parkhurst, Petersen)
  • Historian opiskelu (antiikki, humanistit, Petrarca, Vives, Luther, uushumanistit,  Gesner, Ziller, Spencer, Washburne)
  • Hoito ja hoiva  (Spencer, Spock)  
  • Holhous (Spencer)
  • Houkutteleminen (Makarenko)
  • (160) Huhuilta varjelu (Francke)huvitukset (jesuiitat
  • Huippukohta- periaate (keskitetään aines, Augustinus)
  • Huolellinen ennakkosuunnittelu (Herbart)
  • Huolellinen opetuskieli
  • Huolenpitäminen
  • (165) Huonoilta mielikuvilta suojeleminen
  • Huonojen taipumusten ehkäiseminen ja masentaminen (Muderspach)
  • Huonolta seuralta suojelu (Francke, pietistit)
  • Huomauttaminen
  • Huvitukset (jesuiitat)
  • (170) Hyveiden opettaminen
  • Hyveisiin totuttaminen  (Aristoteles)
  • Hyvien taipumusten kehittäminen ja vahvistaminen (Muderspach)
  • Hyvien tottumusten muodostaminen  (Herbart)
  • Hyvä ja terve perhe-elämä (Muderspach)
  • (175) Hyvä kieli (kasvattajien) (Quintilianus)
  • Hyvä teko päivässä (Baden-Powell)
  • Hyväksynnän käyttäminen (ympäristö) (Locke) 
  • Hyvän huolen pitäminen ruumiista (Spencer)
  • Hyödyllisyys kriteerinä  (Spencer)
  • (180) Hyötyjen esiinnostaminen (Furman)
  • Hämmennykseen tilaan ajaminen (Sokrates)
  • Häpeän tunteen herättäminen (Locke, jesuiitat)
  • Häpeäpenkillä istuminen (jesuiitat)
  • Häpäiseminen/häpeärangaistukset  (Lancaster) - vastusti mm. Korczak
  • (185) I hmisessä olevien sydämen, hengen ja käden voimien käyttäminen (Pestalozzi)
  • Ihmisten seura (Luther)
  • Ikävien asioiden poislakaiseminen (Curling)
  • Ikävien(kin) tehtävien teettäminen (Herbart)
  • Ilmakylvyt
  • (190) Ilmapiiri, josta välittyy hyvyys ja rakkaus (Freinet)
  • Ilmapiiristä huolehtiminen
  • Ilmiöiden problematisointi- ei valmiina esittäminen (Freire)
  • Ilmiökeskeinen opetus
  • Iltapesu
  • (195) Iltarukous
  • Iltasadun lukeminen
  • Imartelu - vastusti Francke
  • Immanentti kertaus: uuden käsittelyyn liittyy vanhan  tiedon kertausta (Ligthart)
  • Improvisointi (opettajan)  (Koskenniemi)
  • (200) Indoktrinaatio
201-300
  • Induktiivisesti esimerkein  eteneminen
  • Informaation prosessointi
  • Innostaminen (Herbart) /sytyttäminen/motivointi (Loyolo)/kiinnostavaksi tekeminen (Erasmus, Rousseau, Ratke; Spock)
  • Internaatti eli asuntolakoulu (mm. Vives, Reddie, Neill)
  • (205) Intuitioon turvautuminen (Goethe)
  • Iskulauseet
  • Istumajärjestyksen harkitut muutokset/ Istumajärjestys
  • Istumajärjestys vapaa (protestanttiset koulut)
  • Itsearviointi (oman työn:  (Kerschensteiner)/itsetarkastus (Washburne) 
  • (210) Itsehallinto (Trotzendorf, Foerster, Gill,  Neill, Kerschensteiner,Washburne)
  • Itseilmaisu ( Lane, Steiner)
  • Itsejäljittely (W.James)
  • Itsekasvatus/ Itsekasvatukseen totuttaminen (Soininen, Tuomas Akvinolainen, Schleiermacher, Spencer, Franklin, Ligthart, Hollo)
  • Itsekorjaavat välineet (Montessori) /itsetarkastavat oppimispelit (Washburne) 
  • (215) Itsekseen harjoittelu (Pestalozzi)
  • Itse-Neuvoa-Opetus (INO)  Suomi-innovaatio
  • Itsensäkoettelu (Comenius)
  • Itsenäinen lukeminen etukäteen (Comenius)  
  • Itsenäinen, omin päin ajattelu (de la Salle)
  • (220) Itsenäinen työskentely/itsenäiset tehtävät (Gaudig, Käis, Washburne, Parkhurst, Petersen)
  • Itsenäisen opiskelun materiaalien käyttö (mm. Montessori)
  • Itsenäiset tutkielmat
  • Itseopiskelu (Spencer)
  • Itseoppiminen (Rousseau)
  • (225) Itsetarkkailu (Steiner)
  • Itse tehdyt oppimateriaalit (Steiner)
  • Itse tekemällä oppiminen (aktiivisuus-periaate) (mm. Montessori)
  • Itsetoiminta (Rousseau, Herbart)
  • Itsetuntemus/Itsetutkiskelu (Sokrates)
  • (230) Itsevalitut ongelmat (Petersen)
  • aksottaisen esittämisen periaate (Soininen)
  • Jaksottelu, oppiaineet (Steiner)
  • Jalojen  henkien seura (uushumanistit)
  • Johdettu itseopiskelu (Jacotot)
  • (235) Johdonmukaisuus moraalikasvatuksessa (Spencer)
  • Joukkoselkäsaunat (John Keates)
  • Joustaminen
  • Juhlat (Antiikin Kreikka, Krieck, Petersen, Koskenniemi) 
  • Julkinen vitsominen (Sparta)
  • (240) Julkiset koulut /kasvatusjärjestelmä ( mm. Platon, Fichte, Helvétius, Diesterweg, Krieck) - Spencer koki uhkana
  • Jumalan palvelukseen osallistuminen ( Kaarle Suuri)
  • Jumalan pelko (Melanchton)
  • Juurruuttaminen (Comenius)
  • Jäljittely eli  imitaatio (ikiaikaisesti, Gesner, Sturm, Ratke,  W.James) 
  • (245) Jäljittelyleikit (tekniset)
  • Jännityksen (iloisen) luominen (Spencer)
  • Järjestelmällinen (systemaattinen, suunniteltu) opetus (Herbart,  Skinner) - Spencer, Neill  ei suosinut
  • Järjestys (Makarenko, Petersen, Montessori, Muderspach, Trotzendorf)
  • Järjestäjät (sovellus itsehallinnosta)
  • (250) Järkeily kasvatusasioissa  - Makarenko vastusti
  • Kahden asian tekeminen aina yhtä aikaa (Pestalozzi)
  • Kahdenkesken keskustelut (Wichern, Makarenko)
  • Kaitsijoiden ja ylikaitsijoiden käyttö (Comenius)
  • Kannustaminen (esihistoriallinen kasvatus. Quintilianus, Ascham, Fröbel, Goethe) 
  • (255) Kannustusryhmä  (Ben Furman) 
  • Kansakoulu (Pestalozzi)
  • Kansanopisto (Grundtvig, Rhein)
  • Karaisu (muinaiset persialaiset, antiikki, Sokrates,  Cato,  Locke, Rousseau, Basedow, Makarenko, Krieck) - Spencer vastusti
  • Karsinta ja valikointi  (Platon, Vives, Comenius)
  • (260) Kartat (Francke)
  • Kartokeetit (kirjapaino) ( Freinet) 
  • Kasvattajan itsekasvatus (Key)
  • Kasvattajan luja tahto
  • Kasvattajassa elävä henki (Comenius
  • (265) Kasvattajatahojen tiivis yhteistyö (Makarenko)
  • Kasvattajien yhteisymmärrys (Basedow)
  • Kasvattava arki (Reddie, Dewey)- tietoisesti asetetut tavat
  • Kasvattava elämä - (Makarenko)
  • Kasvattavat esteet (Freinet) 
  • (270) Kasvatuksellisen jännitysytilan luominen ( Petersen)
  • Kasvatus istuttamisena
  • Kasvatus kasvamaan saattamisena (Hollo)
  • Kasvatus luomisena
  • Kasvatuskeskustelut - Makarenko vastusti
  • (275) Kasvatuskoti nuorille rikollisille (de la Salle)
  • Kasvatusopin opettaminen oppilaille (Spencer)
  • Kasvien hoito (Decroly, Suhomlinski)
  • Kasvitarhatyö (Salomon)
  • Kateederin takaa opetuksen johtaminen yksityiskohtia myöten (Ziller) 
  • (280) Katekisaatio (kirkon koulut, Trotzendorf, pietistit, Dinter - Montessori, Salzman  vastusti
  • Katekismus (Luther, Raikes)
  • Katekismuskyselyt (Francke)
  • Katseella hallitseminen (Sailer)
  • Katsominen-näyttäminen/katsellen oppiminen (Pestalozzi, Spencer)
  • (285) Katsomistilanne- vastaanottaminen ( Lichtwark)
  • Katumusharjoitukset (De la Salle, jesuiitat)
  • Kehittävä esitystapa ( Herbart, Soininen)
  • Kehittävä kysymys (opetuskysymys)
  • Kehitystason mukaiset ryhmät (Petersen)
  • (290) Kehotus/kehoituksen pedagogiikka  (Francke) - Spencer vastusti
  • Kehuminen (Ascham)
  • Keinotekoiset rangaistukset - Spencer, Ligthart vastusti
  • Keksiminen/keksimällä oppiminen - vastaanottamisen ja opettelemisen sijaan (Tuomas Akvinolainen; Rousseau; Spencer) 
  • Kellonsoitto - Ferriére vastusti
  • (295) Kerhotoiminta (Dewey, Petersen)
  • Kerronta/kertomukset/kertominen  (Antiikin aikana, Homeros, Cato, Neill, Korczak, SuhomlinskFenelon, Salzman, W.James) - mahdollisimman vähän Spencer, Key-  EI Freire
  • Kertaus/kertaaminen ( jesuiitat, Comenius, Trotzendorf, Sturm,  Ratke, Ligthart, Käis, W.James) /immanettinen kertaus  - ei käyttänyt Pestalozzi
  • Kertova, narratiivinen pedagogiikka (Korczak, Neill)
  • Keskinäinen avustaminen (Dewey) - vanhassa koulussa rikos.
  • (300) Keskinäinen kilpailu - Locke ei
301-400
  • Keskittäminen (Comenius, Herbart)
  • Keskusaineella eheyttäminen (Comenius, Harnisch, jesuiitat, Ziller) 
  • Keskustelu /keskustellen opettaminen  (Sokrates, Tuomas Akvinolainen, Edgeworth, Herbart)/Vapaa keskustelu (Gaudig) 
  • Kesyttäminen (Voipio)
  • (305) Kesävirkistystoiminta
  • Kiellot (Herbart)  - ei suositellut Basedow
  • Kiinteä luokkayhteisö (Steiner)
  • Kiintymys omaan lapseen
  • Kiireettömyyden periaate  (Rousseau, Binet, Steiner)
  • (310) Kiirehtiminen
  • Kiitoslauseet (Comenius)
  • Kiittäminen (Hieronymos, Locke)
  • Kilpajuoksu (Montaigne)
  • Kilpakuulustelut - Neill vastusti
  • (315) Kilpailu (Hieronymos, Vives, jesuiitat, J.S. Mill, W. James, Makarenko) - vastusti (Steiner)
  • Kilpatoveri (jesuiitat, W.James)
  • Kipu (Luther)
  • Kiristys
  • Kirjallinen opiskelusuunnitelma(Parkhurst)
  • (320) Kirjallinen työohje (Käis)
  • Kirjallinen työtupa (Petty)
  • Kirjalliset sopimukset
  • Kirjakoulu - vastusti Kerschensteiner
  • Kirjat/ Kirjallisuus, hyvä (mm. Platon, jesuiitat,  humanistut, Petrarca, uushumanistit, Melanchton, Gesner, Horace Mann)
  • (325) Kirjan jäljentäminen (keskiaika)
  • Kirjasto (Francke)
  • Kirjeet (Rousseau)
  • Kirjeopistot
  • Kirjoittamalla oppiminen  (Korczak, Freinet) 
  • (330) Kirjoitusharjoitukset (Melanchton, katoliset koulut)
  • Kirjoituskilpailut (jesuiitat)
  • Kirvoittava kasvatus (Pestalozzi)
  • Kirjallisuuden lukeminen
  • Kiusaamiseen puuttuminen/ Kiva-koulu-ohjelma
  • (335) Kiusausten - lähenevien- torjumien (Basedow)
  • Klassiset kielet ( humanistit, uushumanistit, Gesner)
  • Kodin ja koulun luottamuksellinen yhteistyö (Dewey, Steiner)
  • Kodin hyvä henki (Muderspach)
  • Kodinomaiset olot (monissa asumakouluissa, Petersen)  ja ilmapiiri (Pestalozzi)
  • (340) Koheesion ylläpitäminen
  • Kokeet (Vives, jesuiitat, Parkhurst) - vastusti Steiner, Key, Montessori ja Ferriére
  • Kokeiden tekeminen (W.James)
  • Kokeileminen (Dewey, Spencer, Freinet, Ligthart) 
  • Kokeilemaan rohkaiseminen
  • (345) Kokeilevan hapuilun avulla oppiminen (Freinet) 
  • Kokeillen oppiminen (Spencer, Freinet)
  • Kokemuksellisuus/Kokemusten hankkiminen/ kokemuksista oppiminen (Locke, Rousseau, Pestalozzi)
  • Kokemusten avartaminen
  • Kokemusten- ei sanojen- avulla opettaminen (mm. Pestalozzi, Ligthart)/ käytännön kokemuksista oppiminen (Dewey, Kerschensteiner)
  • (350) Kokemusten käsitteellistäminen (Ligthart)
  • Kokemusten reflektointi
  • Kokeneeksi tulemisen organisoiminen
  • Kokemusten kerääminen ja jäsentäminen (Bacon)
  • Koko kylä kasvattaa- konsepti
  • (355) Kokoelmat
  • Kokonaisopetus (Dewey, Kilpatrick, Decroly, Ligthart, Salo)
  • Kokonaisvaltainen toiminta
  • Kokoukset (Neill, Makarenko)
  • Kollektiiviskasvatus/ Kollektiivin kasvatuksellinen käyttö (Makarenko)
  • (360) Kolmen ikäluokan ryhmät (Petersen)
  • Komentaminen
  • Kompromissien tekeminen vaatimusten ja oppilaiden edellytysten välillä (Koskenniemi)
  • Koneiden valmistaminen (Rousseau)
  • Konemainen harjoittelu (Washburne)
  • (365) Konemainen lukeminen - vastusti Ligthart
  • Konfliktien käsittely
  • Kontrolli (moraalinen toiminta) (Dewey)
  • Korjaava käsittely
  • Korvakuulolta opettelu
  • (370) Kotieläinten hoito (Decroly)
  • Kotielämän luominen viihtyisäksi (Voipio)
  • Kotikasvatus (antiikin Rooma, Cato, Key)
  • Kotikoulu (Vives, Key)
  • Kotiopettaja eli informatöri  (Elyot, Locke, Montaigne, Vives)
  • (375) Kotiryhmät ("isä ja äiti";  Lane)
  • Kotitehtävät (Ziller)
  • Kotitöiden teettäminen (Voipio)
  • Koulu
  • Kouluasu (jo luostarikouluissa, Basedow)
  • (380) Koulujärjestykset (Melanchton)
  • Koulumaistraatrit (Basedow)
  • Koulu pienoisyhteiskuntana (Dewey)
  • Koulua esittelevä kartta (Ligthart)
  • Koulu-ensyclopedia (Comenius, Basedow)
  • (385) Koulujuhlat (Comenius)
  • Koulukasvatus
  • Koulukirjasto
  • Koulukävely (opettaja teki yhteenvedon taululle, oppilaat vihkoon)  (Freinet)
  • Koululuokan yhteishengen organisoiminen (Foerster)
  • (390) Koulun elämä ja henki Koulun kasvattava elämänpiiri (Koskenniemi)
  • Koulun kenttä (filantropistit)
  • Koulupakko (Luther, Ratke, Preussi)
  • Koulunpito instruktion vastakohtana.
  • Koulupuku (keskiajan koulut, Basedow, Fröbel)
  • (395) Kouluradio-ohjelmat
  • Koulurakennus (huomio siihen) (Francke, Basedow)
  • Koulusaavutuskokeet (Washburne) 
  • Koulutodistukset
  • Koulu-tv-ohjelmat 
  • (400) Kouluvaltio/pienoisvaltio/ koulutasavalta/ koulukaupunki  (mm. Trotzendorf, Arnold, Gill,  Dewey, Foerster, Korczak) 
401-500
  • Kummilapsijärjestelmä (Petersen)
  • Kumppanuus aikuisten ja oppilaitten kesken (filantropistit)
  • Kunniamerkit (Basedow)
  • Kunnianhimon herättäminen (Vittorino da Feltre)
  • (405) Kunnianimet (jesuiitat)
  • Kunniantuntoon/-himoon vetoaminen (jesuiitat, Comenius) -  vastusti Francke
  • Kunniataulut - nimet marmoriin (helleenit, vrt. Makarenko)
  • Kunniavirat (filantropistit)
  • Kuntouttaminen
  • (410) Kuoroluku (keskiaika, Pestalozzi)
  • Kuorossa vastaaminen (W.James)
  • Kuri  eli hallinta (Antiikki, Luther, Comenius, Francke, Lancaster, Herbart. Makarenko, Krieck, Makarenko)  - Pestalozzi vastusti ankaraa kuria,  Dewey. Lanem Neill  
  • Kuri- lempeä (jesuiitat, filantripistit)
  • Kurittaminen (Tuoman Akvinolainen, Luther, Samuel Johnson, Pestalozzi itse)- ei Ratke
  • (415) Kursorinen lukeminen (Gesner)
  • Kurssit opettajille (Fröbel)
  • Kurssiyksiköitten opettelu vapaassa tahdissa  (Washburne) 
  • Kuuliaisuuden laki (Muderspach)
  • Kuulokuvat ja kuunnelmat
  • (420) Kuulomuistiin perustaminen (Pythagoras)
  • Kuulustelutilaisuus (Washburne)
  • Kuunteleminen (Pythagoras, Ratke)  - Dewey vastusti
  • Kuunteleminen (lapsen) (Steiner)
  • Kuvataide, piirtäminen  (Dewey)
  • (425) Kuvien/kuvataulujen  avulla opettelu (Comenius, Basedow, Bell, Lancaster, Ligthart) - vastusti (Decroly)
  • Kuvitettu oppikirja (Comenius) 
  • Kylmyyden osoittaminen (Spencer)
  • Kyselevä opetus (katekisaatio, Herbart) /Opettajan taitavat kysymykset (Ziller) -vastusti Gaudig, Montessori
  • Kysyminen, kun ei ymmärrä (Dewey)
  • (430) Kysyminen oppilailta (Herbart) - ei käyttänyt Pestalozzi
  • Kysymyksiä luetusta (Francke)
  • Kysymysketjut (Comenius)
  • Kysymys- vastaus (Alkuin  Kaarle Suuren hovikoulussa, Herbart)  
  • Kärsimysten tie (Buddha)
  • (435) Käräjät (muinaiset persialaiset)
  • Käsillä käsittäminen /oppiminen / tekeminen/ puuhailu  (Kerschensteiner, Dewey, Ferriére, Lighart)
  • Käsimerkein ohjailu (de la Salle, Petersen)
  • Käsitekartta (Mind Map)
  • Käsitteellinen kokoaminen (Rhein)
  • (440) Käsityö/kädentyöt  (Petty, Kindermann, Salomon, Fröbel, Ligthart, W.James, Decroly, U.Gygnaues, Steiner) - ei kaikille tarpeellista Key
  • Käsityöpajoissa käyminen (Rousseau)
  • Käskeminen (Makaraenko) / Käskyt (Herbart) - lyhyitä ja vähän (Spencer), Locke, Basedow  ei suositellut
  • Kävelyretket (filantropistit,  Salzmann 
  • Käyttäytymismallina oleminen
  • (445) Käytännöllinen ammattitaidon näyte
  • Käytännön harjoitukset (Comenius)
  • Käytännön työt (Pestalozzi)
  • Käyttäytymisohjeet (Muderspach)
  • Laajenevien piirien periaate (spiraali)
  • (450) Laatuaika 
  • Laboratoriot (Gaudig, Lighart) 
  • Lahjat (Comenius)
  • Lahjonta
  • Laiminlyövä  kasvatustyyli (laissez faire, myönteisesti huoleton kasvatus Lighart)
  • (455) Lakien  opettelu (Hammurabi, Lykurgos, Solon, Mooses, roomalaiset, Leibniz)
  • Lapsen elämän järjestelyt (Makarenko)
  • Lapsen kasvuympäristön kehittäminen ja sitä kautta vaikuttaminen (Key)  
  • Lapsen mielen täyttäminen hyvillä ajatuksilla (Muderspach)
  • Lapsenmurha (antiikki, Key)
  • (460) Lapsen oma päätös (Furman)
  • Lapsen synnynnäisten voimavarojen varaan rakentaminen
  • Lapsen tahdon ohjailu/tahtoon vaikuttaminen (Muderpach, Soininen, Voipio)
  • Lapsen tarpeiden tyydyttäminen
  • Lapsi tutkijana ja keksijänä (Kilpatrick)
  • (465) Lapsilta oppiminen (aikuinen) (Jeesus, Fröbel)
  • Lasten keskinäinen vaikutus (Makarenko, Petersen)
  • Lastenkirjallisuus (filantopistit)
  • Lastenkokoukset  (Freinet)
  • Lasten itsesäätelymekanismiin luottaminen (Rousseau, Neill, Ligthart)
  • (470) Lasten omat kysymykset (Dewey)
  • Lasten kanssa eläminen (jesuiittakoulut, Vives, Pestalozzi, Fröbel, Neill)
  • Lasten tarkkailu (Ligthart, Montessori)
  • Lastentarha (Fröbel) -  vastusti Key
  • Laulu (antiikista alkaen, Luther, protestattinen koulu, Fröbel, Wichern,.mm. Washburne)
  • (475) Lauseparsina  opettaminen (Pythagoras)
  • Lausuntakilpailut (jesuiitat)
  • Lehden tekeminen (Freinet, Korczak) 
  • Leikin ohjaaminen (sisäisesti aktiivisesti, ulkoisesti passiivisesti) (Fröbel)
  • Leikinomaisesti opettaminen (Locke, Basedow)
  • (480) Leikin seuraaminen (Voipio)
  • Leikki (Comenius, Vives,  Petty, Basedow, GutsMuths, Pestalozzi, Fröbel,  Montaigne, Francke. Ligthart, Dewey, Washburne, Neill)    - vastusti  Francke, Kerschensteiner, Montessori 
  • Leikkikäräjät (persialaiset)
  • Leikkitehtävät (Fröbel)
  • Leipominen (Petty)
  • (485) Leirikasteet (Baden-Powell)
  • Leirit (Sparta, uusi koulu, Krieck)
  • Lelujen käyttö (Fröbel)
  • Lempeä kuri (Comenius, filantropistit)
  • Lepo ja lepohetket (Spencer)
  • (490) Liikkuminen järjestyksessä (Makarenko) - vastusti Ferriére
  • Lisätehtävät lahjakkaille (Parkhurst)
  • Lions Quest- ohjelma
  • Lisäharjoitukset
  • Lisätehtävät  (Käis, Parkhurst)
  • (495) Lomat (jesuiitat) - vastusti Francke
  • Luenta (Neill)
  • Luento  (Aristoteles, Tuomas Akvinolainen) - vastusti mm. Käis
  • Lukemalla opettelu (Parkhurst, Washburne) 
  • Lukujärjestyksen käyttäminen pedagogisesti (Ziller, Parkhurst,  Washburne)
  • (500) Lukujärjestys ja sen mukaan eteneminen - vastusti Montessor
501-600
  • Lukukirja  (Erasmus, Comenius, von Roschow)
  • Lupaukset / juhlallinen lupaus (ritarikasvatus, luostarikoulu, jesuiitat, Gill, Baden-Powell, Krieck)
  • Luokalle jättäminen - vastusti (Käsi Steiner,Washburne) 
  • Luokan sisäisten ryhmien välinen kilpailu (jesuiitat)
  • (505) Luokan ulkopuolella tapahtuva opetus
  • Luokan yhteishenki kasvatusvoimana (Foerster)
  • Luokassa kiertäminen, liikkuminen (Petersen)
  • Luokasta poistaminen  
  • Luokka-astekohtainen oppimäärä (Sturm, Ziller)
  • (510) Luokka-asteopettaja (Ziller)
  • Luokkahallitus  
  • Luokka-astekohtainen oppikirja (Comenius)
  • Luokka-astejako ja luokkajärjestelmä  (Yhteisen elämän veljet,  Melanchton, Sturm, Comenius)
  • Luokkajako (Sturm) - luopui Parkhurst
  • (515) Luokkajärjestelmästä luopuminen (Francke)
  • Luokkaopetus  - Krupskaja  ja Washburne vastustivat
  • Luokkien välinen kilpailu (jesuiitat)
  • Luokkahuoneen moninaisiin tehtäviin ja toimiin osallistuminen (Decroly)
  • Luonnollinen kuri (Spencer)
  • (520) Luonnollinen opetus (kunkin ajan psykologian mukaan) (Comenius, Montaigne, Chalotais, Rousseau, Pestalozzi, Spencer)
  • Luonnollisen kasvun hyödyntäminen (Rousseau, Spencer, Key)
  • Luonnolliset kokonaisuudet (Petersen)
  • Luonnollisiksi aineiksi aineksen kokoaminen (ilmiöt) (Koskenniemi)
  • Luonnollisten seuraamusten pohdinta (opettaja) (Spencer)
  • (525) Luonnolliset rangaistukset (Rousseau)/seuraamukset (Spencer)
  • "Luonnon kirjan" lukeminen (Bacon, Rousseau)
  • Luonnon tutkiminen (jumalallisuutta)  (Fröbel)
  • Luonnontiedon opiskelu (Washburne)
  • Luonnontieteellinen ajattelutapa ( Bacon,Vives, Locke, Spencer, Key)
  • (530) Luonnontieteelliset kokeet
  • Luonnossa selviäminen (Baden-Powell)
  • Luonnosta huolen pitäminen (Baden-Powell)
  • Luontoretket (Gaudig)
  • Luottamuksen rakentaminen
  • (535) Luova omatoimisuus (Kilpatrick)/ Luova toiminta/työ (Freinet, Neill,Washburne) / Luova opetus
  • Lupauksien antaminen/ niillä houkutteleminen  (Basedow, W.James, Gill)- vastusti Francke
  • Lyhyt koulupäivä (jesuiitat, Comenius)
  • Lyöminen - Spencer vastusti
  • Läksynkuulustelu (kirkon koulut: Ziller) - ei käytetty Washburne
  • (540) Läksyt (kirkon koulut, Comenius) - moni vastusti mm. Tolstoi, Steiner, Käis, Washburne)
  • Lämpimät vaatteet (Spencer)
  • Lyhyt tukka koulussa (Basedow)
  • Lyhytsanaisuus (Sparta, Comenius)
  • Maalaaminen (Washburne)
  • (545) Maantiedon opiskelu (mm. Washburne)
  • Maanviljely (Salzmann)
  • Maaseudulle lähettäminen
  • Mahdollisuuksien seitti (Illich)
  • Majeutiikka (Sokrates)
  • (550) Makeisia palkinnoksi - vastusti Fenelon
  • Malleista oppiminen- Mallioppiminen
  • Manipulaatio - Freire vastusti.
  • Marssiminen ( Makarenko)
  • Matkustelu (keskiajan aateliset ja käsityöläiset,  Montaigne,  Rousseau, Salzmann)
  • (555) Meditaatio ja mietiskely (Jesuiitat, Steiner)
  • Mentorin käyttö (Rousseau)
  • Metodi, yksi oikea (Pestalozzi, Ziller)
  • Metodinen kokonaiskäsittely (Aristoteles, Herbart, Soininen)
  • Metsästys (persialaiset, Montaigne)
  • (560) Merkitykselliset tehtävät (Dewey)
  • Mielenkiinnon herättäminen (Comenius)
  • Mielenkiintoon perustaminen/ sen varaan rakentaminen (Spencer, Lane, Neill)
  • Mielikuvaopetus (sadut, tarinat) (Steiner)
  • Miehuuskoe (esihistoriallinen aika, antiikki)
  • (565) Mielipahan luominen - Spencer vastusti
  • Mieluisan toiminnan tarjoaminen (Spencer)
  • Mietelauseet (roomalaiset)
  • Mietiskelyharjoitukset (Comenius)
  • Mind Map, käsitekartat
  • (570) Minä- ja sinäviestit (Thomas Gordon)
  • Moitteet- kahden kesken (Locke) - vastusti Spencer
  • Monin kriteerein arviointi
  • Monipuolisten menetelmien käyttö (Koskenniemi)
  • Monisteiden avulla eteneminen
  • (575) Monitöörien eli apuopettajien käyttö (Ratke, Comenius, Bell, Lancaster, Pestalozzi)
  • Moraalikasvatus kokemusten perusteella (Spencer)
  • Moraalisaarnat (Arnold) /puhuttelu/ Moralisointi - Spencer, Makarenko, Lane, Neill vastustivat
  • Moraalin opettaminen - mm. Dewey ja Neill vastustivat
  • Motivointi (Ziller) - Neill vastusti
  • (580) Muistiinpanovihko (James) /muistiinpanojen tekeminen (Gaudig)   
  • Muistin käyttö (Erasmus) - Lighart vastusti muistamispakkoa
  • Muistin harjoittaminen lihasten tavoin
  • Muistin kohtuullinen rasittaminen (Comenius)
  • Muistisäännöt (Chrodegang) 
  • (585) Muistitieto - Dewey vastusti
  • Muistuttaminen  sovitulla tavalla (Furman)
  • Mukailut luetusta (Herder)
  • Muksuoppi- menetelmä (Furman)
  • Muodolliset asteet ( Aristoteles, Ziller, Rhein)
  • (590) Muovailu (Fröbel)
  • Museokäynnit  (Key, Lichtwark)
  • Musiikki, laulu, soitto (antiikin aikana) - vastusti Francke
  • Mykkä ohjaus (de la Salle)
  • Myötäoppimisen idea (samanaikaisoppiminen) (Kilpatrick)
  • (595) Määrääminen -Furman vastustaa
  • Naamioidusti ohjaaminen (Montessori
  • Nautinnoilla houkuttelu (Basedow)
  • Negatiivinen kasvatus (Rousseau, Key)
  • Negatiivisten tunteiden hillinnän harjoittelu
  • (600)Neuvominen (Comenius)
601-700
  • Neuvonpito oppilasjohtajien  kanssa (Koskenniemi)
  • Niin eläminen, kuin opettaa (Jeesus) 
  • Nimien kirjaaminen seinätauluihin (palkittujen) (jesuiitat)
  • Nolaaminen
  • (605) Normaalijakautuma oppilasarvostelun tukena
  • Nuhteleminen (Comenius, Pestalozzi)
  • Nukeilla leikkiminen (Petty) - Vives vastusti
  • Nukkuminen - riittävästi  (Locke)
  • Numeroilla arvostelu (mm. jesuiitat)
  • (610) Nuorisojärjestöjen soluja kouluun (Krupskaja)
  • Nuotiotarinat (Baden-Powell)
  • Nurkkaan seisomaan paneminen (Voipio)
  • Näkemiin-seremonia (Steiner)
  • Näytelmät (Washburne) - vastusti Francke 
  • (615) Näyttäminen (Furman)
  • Näyttävä opetus (Soininen)
  • Odotusten esittäminen
  • Oheiskasvattajan idea
  • Ohjaaminen/ohjaus (Herbart. Gaudig ) ; tilan antaminen itsekasvatukselle (Voipio)
  • (620) Ohjaava kasvatustyyli (auktoritatiivisyys)
  • Ohjattu kummiluokkatoiminta
  • Ohjattu havainto-opetus (Pestalozzi) 
  • Ohjattu tukioppilastoiminta
  • Ohjattu opetus
  • (625) Ohjelmoitu opetus (tietokoneavusteinen opiskelu) (Skinner)
  • Oikkujenkin tyydyttäminen
  • Oma ajattelu (Seneca)
  • Oma-aloitteinen toiminta (Ferriére)
  • Omaan tahtiin tehtävä työ (Key, Käis, Parkhurst, Washburne) 
  • (630) Omaantuntoon vetoaminen (Francke)
  • Omakohtaiset kokemukset
  • Omaksumista nopeuttavat, selkeät ohjeet
  • Omalla tasolla eteneminen (Washburne) 
  • Omalla tavalla opiskelu  (Ferriére)
  • (635) Oman järjen käyttäminen (Rousseau)
  • Oman oppimisen esittäminen muille (Decroly)
  • Oman oppimisen ohjailu (Kilpatrick, Dewey)
  • Oman rauhan antaminen (Voipio)
  • Oman tavoitteen esittely muille (Furman)
  • (640) Oman toiminnan ohjaamisen taitojen kehittäminen
  • Omantunnon kuuntelu (Ligthart)
  • Omasta toiminnasta oppiminen (Käis)
  • Omasta opiskelutahdista päättäminen (Parkhurst, Blonsky)
  • Omatoimisuuden periaate (Montaigne, Spencer,  Key)
  • (645) Omatoimisuuteen ja itsenäiseen ajatteluun  opastaminen (Herbart)
  • Omat kysymykset - lasten (Dewey)
  • Omat tutkimukset (Spencer)
  • Omien kokemusten uudelleen organisoiminen
  • Omin aivoin ajattelu (Ramus)
  • (650)  Omin neuvoin opiskelu (Jacotot, Spencer )  
  • Omien tulkintojen tekeminen teksistä.
  • Omituisilla asioilla motivointi (Herbart)
  • Ongelmalähtöisen oppimisen idea (Pbl)/ Ongelmaperustainen oppiminen PBL/ongelmien itse ratkaiseminen (Fröbel,)/ Itse valittujen ongelmien ratkaiseminen (Kilpatrick)/Ongelmaratkaisu-metodi/Ongelmien ratkominen (Fröbel, Dewey, Freinet)  omilla kokemuksilla (Decroly)
  • Ongelmien tunnistamiseen ohjaaminen (Pbl)
  • (660) Ongelmakäyttäytymiseen puuttuminen
  • Onnettomilta olosuhteilta suojelelu (Helvétius)
  • Onnistumisen kokemukset (Spock)
  • Onnistumisen esilläpitäminen (Furman)
  • Opastaminen (Montessori)
  • (665) Opettaja, hyvä, pätevä, esikuvallinen, moraalisesti korkeatasoinen, itseään tarkkaileva
  • Opettajan esitys
  • Opettajan ja oppilaan inhimillinen ei hallinnollinen suhde (Petersen)
  • Opettajan ja oppilaan pitkäaikainen luottamussuhde (Steiner)
  • Opettajan ja oppilaan yhteinen toiminta (Koskenniemi)
  • (670) Opettajakokouksiin mukaan ottaminen palkintona  (filantropistit)
  • Opettajankoulutus (mm. jesuiitat, Ratke, Francke)
  • Opettajan oma opetustapa (Neill)
  • Opettajan  oma suoritus (Soininen)
  • Opettajan  opetuksesta opettelu  - vastusti Jacotot, Franklin, Dewey, Key
  • (675) Opettajanoppaan ohjeiden mukaan eteneminen
  • Opettajan persoonallinen vaikuttaminen/esikuvallisuus- tahdikkuus  (Herbart)
  • Opettajan puhuminen - vastusti Montaigne
  • Opettajaseminaari (Francke)
  • Opettajassa itsessään elävä harrastus (Soininen)
  • (680) Opettaja  taitelijana (James, Steiner)
  • Opettamalla oppii (Seneca, Comenius)
  • Opettaminen/opetus
  • Opettamisen ymmärtäminen hoitamisena ei paranemisena (Kansanen)
  • Opetukseen osallistumisen vapaaehtoisuus (Tolstoi, Neill)
  • (685) Opetuksen eheyttäminen keskusaineen ympärille (Herbart: historia, kirjallisuus; Comenius; Harnisch)
  • Opetuksen hidastaminen
  • Opetuksen jaksottaminen asteittain vaikeutuvien opetustapahtumien sarjaksi  (Erasmus)
  • Opetuksen keskittäminen (aineiden välinen keskitys, kosketuspinnat; Herbart)
  • Opetuksen rakentaminen vastaamaan tiedon omaksumisprosessia (Herbart)
  • (690) Opetuksen rikastaminen (lahjakkaat oppilaat)
  • Opetusdiat ja - rainat
  • Opetuselokuvat  
  • Opetusharjoittelu opettajille (mm. Gesner)
  • Opetuskeskustelu (Sirkkola)
  • (695) Opetus-/oppimateriaalien käyttäminen
  • Opetusmenetelmien tehon tutkiminen (Vives)
  • Opetusmenetelmät - yhdentekeviä Neill
  • Opetustapahtuman rytmittäminen selkeiksi vaiheiksi
  • Opetussuunnitelma (jesuiitat,Melanchton) /Lehrplan /Curriculum (Dewey)
  • (700) Opetussuunnitelmasta ainutkertaisiksi oppimiskokemuksiksi (Koskenniemi)
701-800
  • Opetustilanteiden ohjailu
  • Opetus ulkona  (filantropistit)
  • Opetusvälineiden käyttö 
  • Opintokirja (Parkhurst, Washburne) 
  • (705) Opinto-ohjaus /ammatinvalinnan ohjaus
  • Opintoretket (Ligthart, Decroly)
  • Opiskeluasenteisiin vaikuttaminen
  • Opiskelun siirtäminen luonnollisiin tilanteisiin
  • Opittavan asian pelkistäminen
  • (710) Opittujen käsitteiden käyttäminen uusissa yhteyksissä (soveltaminen) (Herbart)
  • Opitun edelleen levittäminen (Comenius)
  • Opitun ilmaiseminen (Decroly)
  • Opitun soveltaminen (Herbart)
  • Oppiaineiden jaksottaminen /peräkkäisyysperiaate (Platon, Aristoteles, Quintilianus, Francke, Herbart)
  • (715) Oppiaineksen jakaminen kursseiksi ja yksiköiksi (Comenius, Parkhurst, Washburne)
  • Oppikirja/Oppikirjan avulla eteneminen (Comenius, Francke, Pestalozzi, Basedow, Melanchton, Washburne)  - vastusti  (Kerschensteiner,  Gaudig, Steiner, Neill)
  • Oppilaantuntemus (Quintilianus, Francke)
  • Oppilaat kysyvät opettajalta
  • Oppilaat opettavat toisiaan (Francke, Köhler. vrt. apuopettajat, vuoro-opetuskoulu)
  • (720) Oppilaan esitys/Oppilaiden esitys
  • Oppilaiden omista kysymyksistä liikkeelle (Rousseau)
  • Oppilaiden tarkkailu (Montessori)
  • Oppilaiden valitsemat aiheet (Freire)
  • Oppilasarvostelu (mm. jesuiitat) - Pestalozzi vastusti
  • (725) Oppipoika- kisälli- mestari-malli (keskiajan ammattikuntalaitos)
  • Oppitunnin kaava (Aristoteles,  Herbart, Ziller, Dewey)
  • Oppivelvollisuus (Kaarle Suuri)
  • Opintoretket  ja - käynnit (Decroly, Ligthart)
  • Oppilaiden itsehallinto (Trotzebdorf, Neill, Makarenko, Gill...) -omat tuomioistuimet  (Kerschensteiner) lainsäädäntöelimet, virkamiehet.
  • (730) Otollisen hetken odottaminen (Montessori)
  • Oppikirjan käyttäminen yhtenä lähtökohtana
  • Oppikirjan lukeminen (Comenius, Bell) -  vastusti Kerschensteiner
  • Oppikirjan tekstin alleviivaaminen
  • Oppikirjan tekstin kritisointi
  • (735) Oppikirjan tekstin prosessointi (vrt. Koort mariginaalikysymykset)
  • Oppikirjan tekstin selostaminen
  • Oppilaan ajatusmaailman luominen - tyhjä taulu (Herbart)
  • Oppilaan harrastuspiireihin perustaminen (Soininen)
  • Oppilaan tuntemus (Arnauld, Binet, Steiner, Lighart)
  • (740) Oppilaat hankkimaan itse infomaatiota
  • Oppilaiden itse tekemät oppimateriaalit (Steiner)
  • Oppilaiden itsearviointi
  • Oppilaiden kanssa seurustelu oikealla tavalla (Makarenko)
  • Oppilaiden keskinäinen vertaileminen (jesuiitat)
  • (745) Oppilaiden omat kysymykset
  • Oppilaiden osallistaminen päätöksiin 
  • Oppilaiden suoritusten valvominen (Soininen)
  • Oppilaiden tarpeet, harrastukset ja mielenkiinto määräämään opetuskokonaisuudet
  • Oppilaiden toiveiden huomioonottaminen
  • (750) Oppilaiden valikoivan tarkkaavaisuuden säätely
  • Oppilaiden voiman (energian) suuntaaminen tavoitteisiin
  • Oppilashuolto
  • Oppilaslaboratorio (Gaudig)
  • Oppilastuomioistuimet (Gill, Kerschensteiner)
  • (755) Oppimaan houkutteleminen - Lahdes vastusti
  • Oppimaan opettaminen /huomio metakognitioihin
  • Oppiminen ympäristön sulattamisena (Dewey)
  • Oppimisen juhliminen (Furman) 
  • Oppimispäiväkirja
  • (760) Oppimisvaikeuksien voittamisen periaate
  • Oppimisympäristön kautta vaikuttaminen
  • Oppitulosten pohdiskelu
  • Oppitunnin kaava (Aristoteles, Comenius, Ziller)
  • Oppivelvollisuus (Kaarle Suuri, Preussi)
  • (765) Orientaatioperustan käyttäminen (Engeström)
  • Orientaatiotapojen kehittäminen
  • Osallistuminen kodin elämään  (Dewey)
  • Paasto rangaistuksena (Kaarle Suuri)
  • Paheksunnan käyttäminen (ympäristö) (Locke)
  • (770)  Pajat (mm. Kerschensteiner, Neill); luokkahuone työpajaksi (Decroly)- Pajoissa ja verstaissa opetus (mm. Krupskaja, Neill)
  • Pakottaminen (Makarenko)  -  Locke ja Montaigne, Ferriére ja Neill vastusti
  • Palautteen antaminen suorituksista, tuotoksista, prosesseista (mm. Freinet) 
  • Palautejärjestelmien rakentaminen (Skinner) 
  • Palautetaan tajuntaan tutut samaa alaa koskevat mielikuvat kertaamalla (Ziller)
  • (775) Palkinnot (Hieronymos, Sturm,W.James) - vastusti Francke
  • Palkinnot, luonnolliset (Spencer)
  • Palkinnot monitoreille (Lancaster), yleensä (helleenit, Jesuiitat, Makarenko) - vastusti  Francke, Key, Neill ja Montessori
  • Palkintojärjestelmä, laaja (Girard)
  • Palkitetut tunnit (Francke)
  • (780) Palkka työstä (Makarenko)
  • Palkkiot   (Basedow, Skinner)  
  • Pallopelit (Arnold)
  • Paraatit (Baden-Powell)
  • Paradoksaalinen toiminta; kannustetaan esim. tekemään lisää rikkomuksia (Lane) 
  • (785) Parantava kasvatus
  • Pariopettajuus 
  • Parityö
  • Pari valvojana (Jesuiitat)
  • Parviälytekniikka
  • (790) Patukalla rankaiseminen - Vives vastusti
  • Pedagoginen draama
  • Pedagoginen katse
  • Pedagoginen rakkaus/lämmin suhde (jesuiitat)
  • Pedagoginen tahdikkuus (Herbart)
  • (795) Pelit (Comenius, Montessori, Ferriére)
  • Pelko (Samuel Johnson, John Locke)/Pelottelu/uhkailu (Quintilianus, Rousseau) 
  • Penkit luokkaan (jesuiitat)
  • Perhe-elämä (Pestalozzi)
  • Perheen yhteiset huviretket (Muderspach)
  • (800) Perheenomaiset kummit
801-900
  • Perheen tapaan toimiminen (Lane, Freinet, Petersen)
  • Perhekokous
  • Perheryhmät (Wichern. Petersen)
  • Perinpohjin opettaminen (Comenius, Pestalozzi, Herbart, Ziller, Binet, Ligthart) 
  • (805) Persoonaan liittyvä arvovalta
  • Perustavoitteiden idea
  • Peräkkäisyysperiaate (aines harrastuksen mukaan; Platon, Comenius)
  • Perässälausuminen (Pestalozzi)
  • Peukaloon pureminen (spartalaiset)
  • (810) Pienet päivittäiset työtehtävät (Fröbel)
  • Pienissä ryhmissä opettaminen /yksityisopetus ryhmässä (koti- ja kouluopetuksen välimuoto, Erasmus, Arnauld, Key )
  • Piirustus/piirtäminen (Kerschesteiner, Washburne)
  • Pitkäjänteiseen työnsuorittamiseen ohjaaminen
  • Polytekninen koulutus (Blonski, Krupskaja)
  • (815) Ponnistelu (W.James)
  • Porinatuokiot
  • Portfolio
  • Positiivinen vahvistaminen  (Skinner)
  • Posterit
  • (820) Praelectio- luento + selittäminen, keskusteleva luento (Jesuiitat)
  • Prefektijärjestelmä, asuntolakouluissa (Arnold)
  • Probleemametodi (1. ongelma 2, kokemusten kerääminen ja selvittely 3. hypoteesi, kuinka ongelma ratkeaa ja suunnitellaan työ, 4. seurausten pohdiskelu 5. Itse hypoteesin testaaminen käytännön työn avulla)  (Dewey)
  • Projektimetodi (Dewey, Kilpatrick, Köhler)
  • Promootiot (arvomerkit jaettiin keskiajan yliopisto)
  • (825) Prosessikirjoittaminen
  • Puhdas ilman (filantropistit)
  • Puheet (antiikissa)/Puhenäytökset (Roomassa/ Pestalozzi
  • Puhuminen- oppilaat (Montaigne)
  • Puhu opittavista taidoista- älä ongelmista (Ben Furman)
  • (830) Puuhailu (Petty) 
  • Puutarhanhoito/-työt (Locke, Salzmann, Fröbel, GutsMuths, Reddie, Decroly, Kerschensteiner, Ferriére, Petersen) puutarhatilkku (Dewey) 
  • Pyhäkoulu
  • Pyynnöistä välittämättä oleminen (Rousseau)
  • Päivänavaus
  • (835) Pääaineiden idea
  • Päähänpänttääminen (konemainen)- W.James vastusti
  • Päässälasku (Pestalozzi)
  • Pääsykoe (Vives)
  • Raamatun lukeminen (Luther)
  • (840) Rahapalkinnot (Sturm) 
  • Rajat-rakkaus- reviiri- tasapaino
  • Rajojen asettaminen
  • ”Rakennustelineiden käyttö” (Vygotski)
  • Rakentaminen ja rikkominen (Ligthart)
  • (845) Rakkauden evääminen (Spencer)
  • Rakkaus (Jeesus, Ascham, Pestalozzi, Harnisch, Neill)
  • Rangaistukset (ikiaikainen keino, Comenius, Sailer, Makarenko)- moni vastusti mm. Lane, Neill
  • Rangaistusluettelokirja (Francke)
  • Raportit (Gaudig) 
  • (850) Rationaali suunnittelu (Tyler)
  • Ratkaisujen perusteleminen
  • Ratkaisukeskeisyys  (Furman); 
  • Ratkaisujen etsiminen yhdessä
  • Ratsastus (Locke, Montaigne)
  • (855) Rauhan ja hiljaisuuden vaaliminen/vaatiminen (jotta tarkkaavaisuus herää) (de la Salle, Ziller, Steiner, Petersen)
  • Ravitseva ravinto (Spencer)
  • Reaaliaineet (Locke, Campe)
  • Reaktioiden vahvistaminen (Skinner)
  • Reilun pelin hengen rakentaminen
  • (860) Retket (Vittorino da  Feltre, Vives, Krieck,  Rousseau, Gaudig, Francke,  Dewey, Key, Ligthart)  
  • Riitajuttujen ratkaiseminen lasten kesken (persialaiset)
  • Rikas ympäristö (Freinet) 
  • Rikkaiden kytkentöjen rakentaminen tiedonrakenteiden väliin
  • Rinnalla kulkeminen
  • (865) Rinnastaminen (Herbart)
  • Rintatähdet  (filantropistit)
  • Rippi (katolisen kirkon koulut)
  • Rituaalit (esihistoriallinen aika, Makarenko, Steiner, Baden-Powell) 
  • Rivo puhe  - Luther tuomitsi
  • (870) Rohkaiseminen (Goethe)
  • Roolileikit 
  • Roolipelit
  • Rukoileminen, aamu- ja ruokarukoukset (kirkon koulut, Comenius) - halusi vähentää Trapp
  • Runomittaan kirjoitetut oppikirjat (Chrodegang, luostarikoulut) ja niistä opiskelu
  • (875) Runous (mm. humanistit, Petrarca, Gesner)
  • Ruokaruno (Steiner)
  • Ruoskinta (spartalaiset, luostarikoulu)
  • Ruumiillinen työ (Rousseau, Herbart,  Salomon, Muderspach)
  • Ruumiinharjoitukset (Luther , Vives ,Montaigne, Basedow)
  • (880) Ruumiinhoito (Basedow, Campe, Fröbel, Salzmann, Spencer)
  • Ruumiin kurittaminen (Benedictus, Luther, Francke)  - vastusti mm. Locke, Korczak ja Key ja filantropistit
  • Ruumiin varjeleminen (Spencer)
  • Ryhmäopetus (kun koulu syntyy; Quintilianus, Vittorino de Feltre Key, Dewey- vastusti mm. Locke )
  • Ryhmäterapia (Lane) 
  • (885) Ryhmät opettavat toisiaan (Kilpatrick)
  • Ryhmätyö (Gaudig, Dewey, Kilpatrick Petersen, Köhler, Washburne, Koskenniemi) 
  • Ryhmäyttäminen
  • Saarna (Tuomas Akvinolainen; keskiajan yliopiston luento) - (W.James ja Neill  vastustivat)
  • Sadut  (jo Antiikissa, Aristoteles, Fröbel, Steiner) -vastusti (Decroly ja Montessori)
  • (890) Sanan suuri merkitys (Isokrates) - vastusti mm. Comenius, Petty, Ligthart
  • Sananlaskut (Salomon, Roomassa mm. Cato, Franklin) 
  • Sananparret seinille ja mm. mukeihin (Erasmus)
  • Sanatarkka opettelu (Luther)
  • Sanavaraston rajoittaminen (Rousseau)
  • (895) Sanavaraston rikastaminen
  • Sanelu (kirkolliset koulut) - Ferriére vastusti
  • Sankarilaulut (Antiikissa, Kaarle Suuri)
  • Sanoista opettelu /sanatiedon varaan rakentaminen (verbalismi)- vastusti Rousseau
  • Sanomalehtien lukeminen (Francke, Washburne) 
  • (900) Sanomalehtien toimittaminen (Washburne) 
901-1000
  • Seinille kuvia ja yhdinkohtia (Comenius)
  • Seinälehden tekeminen
  • Selittäminen (kaikki yksityskohtaisesti)  (Herbart)
  • Selittämään totuttaminen (Brinsley)
  • (905) Selkeät tehtävät
  • Selkeän terminologian käyttö
  • Selkäsauna (Comenius)
  • Sen selittäminen, miten koulussa opittua voi käyttää hyväkseen (Kilpatrick)
  • Seuraaminen
  • (910) Seuraamukset (tunteiden liittäminen mielihyvä, paha- Locke)  
  • Seurauksilla säätely (Skinner)
  • Seurauspedagogiikka (etukäteen nostetaan esille odotettavissa olevat seuraukset)
  • Sidottu valinnanvapaus (Key)
  • Sielunhoito (jesuiitat, Arnold)
  • (915) Sijaiskasvattaja (mm. ritarikoulutus)
  • Silmien sulkeminen (jesuiitat, Key)/sormien läpi katseleminen
  • Silmän ja korvan avulla (Plinius)
  • Simuloinnit  ja simulaattorit
  • Sisäiseen motivaation varaan rakentaminen
  • (920) Sisältöjen karsiminen
  • Sitkeyden ja kestävyyden vahvistaminen
  • Siveysoppi (Condorcet)
  • Skolastiikka (Tuomas Akvinolainen, katoliset koulut) - vastusti Petrarca 
  • Soitto (Antiikki, Pythargoras, Luther)
  • (925) Sopeutuminen (Aristoteles, Mill, Schleiermacher, Spencer)
  • Sopimus (Furman)
  • Sopivan hetken odottaminen (Fenelon)/oikeaan aikaan opettaminen (Spencer, Montessori)
  • Sopivien tilaisuuksien järjestäminen (Rousseau)
  • Sorvaaminen (Locke)
  • (930) Sosiaalimuodon vaihtelu (Koskenniemi)
  • Sosiaalisen järjestyksen ylläpito
  • Sosiaalisen voimakentän hyväksikäyttäminen (Koskenniemi)
  • Sotatanssi (Sparta)
  • Sotilaalliset käytänteet (Sparta, Makarenko)
  • (935) Sotilasharjoitukset (Sparta, Platon, GutsMuths)
  • Soveltamistehtävät (Herbart)
  • Sovitaan yhdessä lapsen kanssa- ei määrätä (Furman)
  • Spontaani oppiminen/itsestään oppiminen (Ligthart)
  • Standardisoidut koulusaavutuskokeet
  • (940) Strategiapelit
  • Suggestopedia (Lozanov)
  • Sukupuoliasiat - ei kiihoiteta (Rousseau)
  • Sukupuoliherkät työtavat
  • Sunnuntaikoulu (Ratkes)
  • (945) Suojeleminen kevytmieliseltä puheelta, epäsiveellisiltä kuvilta ja väärään suuntaan johtavilta elokuvilta (Muderspach) /  kummitysjutuilta, onnettomuuksien  ja tumeltuneiden tapojen  näkemiseltä sekä rikosuutisten ja roskakirjallisuuden lukemiselta suojeleminen (Voipio)
  • Suojeleminen vahingolliselta eli negatiivinen kasvatus (Helvetius, Comenius, Rousseau, Fröbel, Key)
  • Suojelukasvattus
  • Suora opettaminen  - vastusti Key, Dewey, Montessori
  • Suoritusmerkit (Baden-Powell)
  • (950) Suostuttelu/taivuttelu  (jesuiitat)   - Neill vastusti 
  • Suotuisien, runsasviikkeisten olosuhteiden luominen
  • Suukottelu (Spock)
  • Suullinen opetus kirjojen tilalle (Fröbel, Soininen)
  • Suunnitelmametodi (Kilpatrick)
  • (955) Suunnitelmista joustaminen (Koskenniemi)
  • Synteesi vs. analyysi (Comenius)
  • Synnynnäisen reaktiotavan korvaaminen hankitulla reaktiolla  (W.James)
  • Syventävät kysymykset
  • Säännöt - Locke, Comenius  ei suositellut
  • (960) Sääntöjen ymmärtäminen (Ratke)
  • Tahdikkuus (vaisto ja ymmärrys sanoa ja tehdä juuri sitä, mitä määrättynä hetkenä on sanottava ja tehtävä. Herbart, W.James, Koskenniemi)
  • Tahdon harjoittaminen mm. toistamalla 
  • Tahdon murskaaminen (John Wesley-  W.James vastusti)
  • Tahdon karaiseminen
  • (965) Tahdon taivuttaminen   (Luther, Locke, Francke)
  • Taide/taidekasvatus (Pythagoras, Goethe,  Lichtwark, Ruskin, Ratke, Rhein, Ligthart, Steiner, Ferriére) koettuna ja itsetehtynä  taiteet) - ei  Locke
  • Taiteen yleisöksi kasvatus (Lichtwark)
  • Taipumusten (arvokkaiden) herättely
  • Taitoihin harjoittaminen (Herbart)
  • (970) Taitotavoitteen julkistaminen (Furman)
  • Taivuttaminen siveellisyyteen (Comenius)
  • Takaiskuun etukäteen valmistautuminen (Furman)
  • Tanssi ( Jesuiitat, Ritariakatemiat, Montaigne, GutsMuths, Neill, Steiner)
  • TAO- opetusohjelmien käyttäminen
  • (975) Tapaan taivuttaminen (Roomassa)
  • Tarinat (Steiner, Baden-Powell, Neill)
  • Tarjoumien tarjoaminen 
  • Tarkastajat - nuoremmille opettajille (Francke)
  • Tarkastuskortti (Parkhurst)
  • (980) Tarkistusmonisteet
  • Tarkkaavainen kuuntelu (Pythagoras)
  • Tarkkaavaisuuden harjoitteleminen (W.James)
  • Tarkkaavaisuuden herättäminen  (Herbart)
  • Tarkkaavaisuuden johtaminen muualle (W.James)
  • (985) Tarkkaavaisuuden ylläpito (Comenius, W.James)
  • Tarkkojen käyttäytymistavoitteiden määritteleminen
  • Tarpeiden kanssa liittoutuminen (Koskenniemi)
  • Tarpeiden tyydyttäminen/ruokkiminen (Dewey)
  • Taskurahat  (Salzmann)
  • (990) Tasokurssit
  • Taululle kirjoittaminen/Taululle piirtäminen (W.James)/Taulutyö (suunnitelmallinen)
  • Taukojen antaminen (Jesuiitat, Spencer)
  • Tavoiteoppimisen malli (Washburne, Carroll)
  • Tavoitetason tarkistaminen
  • (995) Tavoitteellinen opiskelu
  • Tavoitteellisuuden herättäminen
  • Tavoitteisiin väliasteiden kautta (Koskenniemi)
  • Tavoitteista liikkeelle lähteminen
  • Tavoitteisuuden periaate
  • (1000) Teatteri/koulunäytelmät ( jesuiitat, Comenius, Mulcaster, Sturm) 
1001-1100
  • Teemapäivä, -viikko.
  • Teemoittain opetus
  • Teennäiset palkinnot ja rangaistikset - vastusti Ligthart
  • Tehdaskoulut (Kindermann, Krupskaja)
  • (1005) Tehtävien itsetarkastus (Washburne)
  • Tehtävien ja tilaisuuksien antaminen lapselle  toteuttaa sitä, minkä tietää oikeaksi (ohjailu) (Voipio)
  • Tehtävien suorittamisen valvonta
  • Tehtävän ilmoitus tunnin alussa- lapsi saadaan odotustilaan (Ziller)
  • Tehtäväkortti (Käis)
  • (1010) Tehtäväorientaatioon ohjaaminen
  • Tekemällä oppiminen (Dewey, Kerschensteiner, Freinet) 
  • Tekojen seurausten kokeminen (Spencer)
  • Teloituksen katsominen (Vegio)
  • Tentit, tenttaamminen (mm. Dalton-plan)
  • (1015) Terapia (Lane, Neill)
  • Terveelliset elämäntavat (Pythagoras, Basedow, Spencer) 
  • Terveellinen ravinto (Pythagoras, Aristoteles, Basedow, filantopistit,  Spencer)
  • Tervehtiminen (Baden-Powell)
  • Terveystiedot (Spencer)
  • (1020) Testaaminen (Petty)
  • Testit (Loyola)  - Neill vastusti
  • Tiedon jakaminen (Soininen)
  • Tiedon konstruointiprosessien ohjaaminen
  • Tiedon synnyttäminen havainnoista (Pestalozzi)
  • (1025) Tiedon paloittelu ja syöttäminen oppilaille (Herbart)
  • Tiedonhankintatapojen harjoitteleminen
  • Tieteet (Ratke)
  • Tietoisen ja aktivisen oppimaan pyrkimisen virittäminen /herättäminen
  • Tietojen outoihin elämäntilanteisiin soveltamisen harjoittaminen (Koskenniemi)
  • (1030) Tietoaukkoja täydentävät lähdetietotunnit (Pbl)
  • Tietoihin tutustuttaminen
  • Tietojen etsiminen  (Ferriére)
  • Tietokilpailut (jesuiitat)
  • Tietokirjoista opiskelu (Kerschensteiner)
  • (1035) Tietokoneavusteinen opetus
  • Tietämisen (oman) rakentaminen
  • Tilaisuuksien järjestämistä  toimintaan, jossa periaatteiden noudattaminen saa harjoitusta (Herbart ,  Soininen)
  • Tilaisuuksien antaminen oppilaille kunnostautua
  • Tilaisuuksien antaminen oppilaille näyttää parhaita puoliaan
  • (1040) Tilaisuuksien antaminen oppilaille saada tunnustusta
  • Tilanteen mukaan muodostetut kokonaisuudet/ vapaa kokonaisopetus (Otto
  • Todistus
  • Toiminnalliset tehtävät
  • Toiminnan puuskat (W.James)
  • (1045) Toiminnassa pitäminen (Herbart)
  • Toiminnassa pitäminen (Soininen)
  • Toisille opettaminen (Furman, vrt. apuopettajat jo keskiajalla)
  • Toisilta oppiminen (Kilpatrick)
  • Toisten lasten kautta vaikuttaminen (Makarenko, Petersen)
  • (1050) Toisto (Montessori) 
  • Toivotun käyttäytymisen vahvistaminen
  • Totuttaminen eli dressyyri  (Sparta, Aristoteles, Cicero, Herbart - Rousseau vastusti)
  • Totuttaminen hyveisiin Aristoteles, Luther)
  • Tovereille alistuminen (Makarenko)
  • (1055) Tovereista erottaminen (Wichern)
  • Toverielämä (Vittorino da Feltre)
  • Tradition välittäminen/säilyttäminen (Kungfutse, Homero, Cato, Krieck)
  • Trumpin systeemi (tiimiopettajuus)
  • Tuen antaminen /tukeminen (Gaudig)
  • (1060) Tuen eri muodot, portaat, asteet
  • Tukiopetus
  • Tunnekasvatus
  • Tunnin/tapahtuman kaava (Aristoteles, Ziller, Dewey) 
  • Tunnin opetuksen tiivistäminen elämänviisaudeksi, sananlaskuksi (Ziller) 
  • (1065) Tunnustuksen antaminen (Pestalozzi)
  • Tunteiden liittäminen tietoon (Herbart. J.S.Mill)  
  • Tunteiden tuottaminen oppimisen tueksi
  • Tuntijako
  • Tuntikehys
  • (1070) Tuotannolliset opintomatkat (Benchmarking; Krupskaja)
  • Tuotosten julkaiseminen (Freinet) 
  • Turvallisuuden vaaliminen (Steiner)
  • Tutkiminen  /tutkielma/tutkimalla oppiminen/Tutkiva oppiminen/tutkijamainen toiminta  (Petty, Spencer, Dewey, Kilpatrick, Käis)
  • Tutkinnot ja tutkintotilaisuudet (Minaisessa Kiinassa, keskiajan yliopistossa, Sturm, Basedow, jesuiitat) - vastusti Key ja Montessori ja Ferriére
  • (1075) Tutor-järjestelmät
  • Tyyppiratkaisujen ja kaavojen käyttö - Koskenniemi vastusti
  • Työ (Benedictus, Petty, Fröbel, Wichern,  Kerschensteiner, Freinet, Krieck) ; myös siveellisen kasvatuksen välineenä (Pestalozzi)
  • Työkasvatus (Petty, Kerschensteiner)
  • Työkirjat (Gaudig, Käis, Washburne)  
  • (1080) Työkortit (Käis)
  • Työkoulu (Locke, Kindermann, Keseschensteiner)
  • Työn tarkastaminen itse (Käis)
  • Työn tarkastaminen opettaja (Käis)Työohjeet  (Bell, Lancaster, Käis, Washburne)
  • Työpajat (James, Neill) ; työnurkkauksia (Freinet) 
  • (1085) Työpistetyöskentely
  • Työrauhaongelmien ratkaiseminen
  • Työtehtävät (Fröbel, Freinet, Kilpatrick)
  • Työtilan ja välineiden kunnosta huolehtiminen
  • Työtunnit (Kindermann)
  • (1090) Työvihkot (Kerschensteiner, Käis)
  • Täysin vapaa toiminta (Käis)
  • Uhkailu (Makarenko, Voipio)
  • Uinti (roomalainen kasvatus, Locke)
  • Ulkoluku/ulkoaopettelu (Antiikissa, Benedictus,  Sturm)  - moni vastusti mm. Spencer, Ligthart, Ferriére)
  • (1095) Ulkoa konemaisesti oppiminen - vastusti Montaigne ja Ratke, Rousseau
  • Ulkomaan matkat (ritarit) (Leibniz)
  • Ulkona liikkuminen (Spencer)
  • Ulko-oppilaiden ottaminen (katoliset koulut)
  • Ulkopuolinen rankaisija (jesuiitat)
  • (1100) Univormut ( Baden-Powell, Makarenko)
1101-1200
  • Urakka (Parkhurst, Washburne) 
  • Uravaiheet lapsella (Baden-Powell)
  • Urheilu (Basedow)
  • Urheilukisat (Antiikki)
  • (1105) Usean lapsen ohjaaminen yhtäaikaa
  • Useiden aistien käyttäminen (Comenius,W.James)
  • Uskon (onnistumiseen) vahvistaminen (Furman)
  • Uskonnon opetus (ikiaikaisesti, Trotzendorf) - ei Pestalozzi, Key, Spencer, Neill vastusti  
  • Uuden asian esittäminen esimerkkien avulla ja kiteyttäminen käsitteiksi ja säännöiksi. (Ziller)
  • (1110) Uuden asian/ läksyn valmistus (mm. Herbart, Ziller, Rhein) - ei käytetty Washburne
  • Uusien havaintojen liittäminen vanhoihin (Herbart)
  • Uusiin harrastuksiin ohjaaminen
  • Vaatiminen (Makarenko) - vastusti  Lane, Neill
  • Vaatimustason säätely
  • (1115) Vaativien kysymysten käyttö
  • Vahingollisilta vaikutteilta varjeleminen (katoliset koulut, pietistikoulut, Rousseau)
  • Vahingon korvaaminen osana moraalikasvatusta (Spencer)
  • Vahvistaminen (Skinner)
  • Vaiheittain eteneminen helposta vaikeaan (Comenius), tutusta tuntemattomaan, konkreetista abstraktiin
  • (1120) Vaihtelun periaate (Fleury, Sturm, W.James, Käis)
  • Vaikeat tehtävät (Rousseau)
  • Vaikutteille altistaminen
  • Vainajille pidetyt muistopuheet (Roomassa)
  • Vaistojen hyödyntäminen
  • (1125) Vakinaiset opettajanpaikat (Melanchton)
  • Vakuuttelu  - Makarenko vastusti
  • Vala
  • Valaistus sopiva (filantropistit)
  • Valinkointi/heikkojen seulonta/lahjakkaiden seulonta (Platon, Vives, Comenius, Binet) - Steiner ei 
  • (1130) Valinnan mahdollisuuksien antaminen (oppiainessakin 11-vuotiaana- Key),( Montessori) (Freinet, Käis) 
  • Valmiiksi jäsennelty ja jaoteltu aines
  • Valmiit opetuspaketit
  • Valmistava keskustelu (Soininen)
  • Valtion avun sitominen tuloksiin (Englannissa 1800-luvulla)
  • (1135) Valvonta ja vartiointi  (jesuiitat, Ascham, Francke, Voipio, Herbart) 
  • Valvonta- ja vakoilujärjestelmät (jesuiitat)
  • Vanhat kielet (humanistit, uushumanistit)
  • Vanhemmaksi kasvatus (Spencer, Key)
  • Vanhemmista vierottaminen (jesuiitat)
  • (1140) Vanhempien kunnioitukseen ja arvostukseen vetoaminen
  • Vanhojen ja uusien tietorakenteiden yhdistäminen
  • Vapaa aika - vastusti Francke
  • Vapaa askartelu (Neill)
  • Vapaaehtoiset koulutyöt loman aikana (Gedike)
  • (1145) Vapaa itseilmaisu (Freinet)
  • Vapaa kasvatus (Tolstoi, Neill, Key, Spock)
  • Vapaa leikki  (Spencer, Aristoteles, Quintilianus, Fenelon, Spock)  - vastusti  Kerschensteiner, Montessori , Vives
  • Vapaa opettajan ja oppilaan välinen keskustelu (Gaudig)
  • Vapaa tiedonhankinta (Francke)
  • (1150) Vapaaehtoinen kuri (Foerster)
  • Vapaaehtoiset oppitunnit (Neill)
  • Vapaaehtoisia sisältöjä (Vives)
  • Vapaapäivät (jesuiitat)
  • Vapaat kirjoitukset (itseilmaisu) (Freinet) 
  • (1155) Vapauden periaate (Tolstoi, Neill)
  • Vapautta rajoittava ryhmän laki (Petersen)
  • Varjelu/suojelu (mm. Platon, Helvetius)    
  • Varoittaminen (Quintilianus)
  • Vastavuoroisen opettamisen mallin käyttö
  • (1160) Vastuu oppimisesta- periaate
  • Vastuksien kestämiseen ja voittamiseen 
  • Veisto ( Locke, Salomon,Cygnaeus) - vastusti Lighart.
  • Verkko-opetus
  • Vertauksilla opettaminen (Jeesus, Tuomas Akvinolainen)
  • (1165) Vertaisilta oppiminen /Vertaisoppiminen
  • Vertaisarviointi
  • Vertaissovittelu
  • Vertaisvaikutus (positiivinen) (Makarenko)
  • Vetoaminen kunnioitukseen ja rakkauteen (Voipio)
  • (1170) Vetoaminen mm. kunnianhimoon (Quintilianus) ja uskonnolliseen tunteeseen (Foerster) ja mielen vapauden sankariin ja harastukseen (jesuiitat)
  • Vierailut työpaikoilla (Krupskaja)
  • Viestintää helpottavat tilaratkaisut
  • Vihkimys
  • Vihkot ja vihkotyö (Bell)
  • (1175) Viisaan vanhemman metodi (Gordon)/Viisaan opettaja  metodi (Gordon)
  • Virheiden oikaiseminen - vastusti Montessori
  • Virheistä oppiminen (mm. Basedow)
  • Virikkeellisen oppimisympäristön rakentaminen (luokkahuone)
  • Virikkeiden antaminen/ Virikkeiden tarjoaminen /mielteiden tarjomista (Herbartt)
  • (1180) Virka-alennukset (jesuiitat)
  • Virkistys/virkistyspäivät (keskiajan koulut, jesuiitat. Comenius, Francke)
  • Vitsa (Samuel Johnson)
  • Voimaeläin (Furman)
  • Voimien mittely vapaissa leikeissä (Spencer)
  • (1185) Voimistelu  (Spartassa, Luther, Locke, Rousseau, Salzmann, Ling, Gus Muths) - vastusti Spencer, Key
  • Voimistelutelineet (Guts Muths) apuna - Spencer vastusti voimistelua keinotekoisena.
  • VSOP-eteneminen (Parkhurst)
  • Vuoro-opetus/ vuoro-opetuskoulu  (Pestalozzi, Girard, Bell, J.Mill, J.S. Mill, Lancaster, Bentham) 
  • Vuoropuhelu (Comenius)
  • (1190) Vuorotellen lukeminen
  • Vuorovaikutus, interaktio
  • Vuorovaikutus lasten kesken (Fröbel, Dewey, Petersen, Makarenko)
  • Vuosiluokkatutkinnot (Sturm)
  • Vuosiluokkiin sitomaton opetus (Parkhurst, Washburne)
  • (1195) Väittely  (keskiajalla, Abélard, jesuiitat) 
  • Välillisesti (epäsuorasti) kasvattaminen
  • Välitavoitteet (Trapp) 
  • Välittämisen välittäminen (Ojakangas)
  • Välitunnit ja tauot (jesuiitat, Brinsley)
  • (1200)Välitön korjaava opetus
1201-1300
  • Vääristä tiedoista ja  harhaluuloista vapauttaminen
  • Yhden opettajan järjestelmä (Comenius)
  • Yhdessä eläminen (asuminen, ruuan laitto, ateriointi, arki, juhla, askareet)  (Pythagoras, Platon,Vives, Reddie, Neill)
  • Yhdessä harrastaminen 
  • (1205) Yhdessä olo
  • Yhdessä sovitut säännöt (mm. Makarenko)
  • Yhdessä tekemällä oppiminen (mm. Dewey, Kilpatrick, Decroly, Petersen) /Yhteinen työ  (Kerschensteiner)
  • Yhdistä mielenkiinnottomaan mielenkiintoista ( W.James)
  • Yhdistäminen (uuden vanhaan) (Herbart, Ziller, Rhein)
  • (1210) Yhdysluokka (vuoro- ja rinnakkaiskussit)
  • Yhteen tahtiin tekeminen
  • Yhteen ääneen lukeminen/kuoroluku (Pestalozzi)
  • Yhteinen keskustelu
  • Yhteinen luokkahuone usealle luokalle (Melanchton)
  • (1215) Yhteinen (oppilaille ja opettajille)  ruokailu
  • Yhteinen tarina (Gaudig) 
  • Yhteinen uurastus/ yhteistyö (Decroly)
  • Yhteinen  vastuu työstä (Makarenko)
  • Yhteisarviointi
  • (1220) Yhteiskokous (Neill, Makarenko)
  • Yhteiskoulu (mm. Rhein)
      • Yhtenäiskoulu  (Rhein)
      • Yhteiskunnan paineen kokeminen (Herbart)
      • Yhteiskuntaopin opettaminen (Dewey, Spencer)
      • (1225) Yhteisopetus (Yhdysvalloissa,  Lane, Neill, Key) - vastusti Vives
      • Yhteisrangaistukset
      • Yhteissuunnittelu, yhteisvastuullisesti  (Freinet)
      • Yhteisten sääntöjen kunnioittaminen
      • Yhteistoiminnallinen oppiminen (Koskenniemi)
      • (1230) Yhteisökasvatus (Kaipio)
      • Yhteisöllisyyden tunne (Petersen)
      • Yhteisön käyttäminen kasvatusvälineenä (Gill, Dewey, Kerschensteiner, Petersen)
      • Yksi oppiaine kerrallaan (Comenius)
      • Yksiläksyinen jäjestelmä
      • (1235) Yksilöllinen opiskelu
      • Yksilöllisesti asetettu työ (Käis)
      • Yksilöterapia (Neill)  
      • Yksin vastaaminen (W.James)
      • Yksityisopetus 
      • (1240) Yksityiskoulut (Spencer)
      • Yleisoppikirja (jesuiitat, Comenius)  
      • Yleissivistyksen idea  (mm. Herbart)
      • Ylioppimisen idea
      • Ymmärtämisen korostaminen (Comenius,  Francke, Ligthart)
      • (1245) Ymmärtäminen - oppilaas  (Lane)
      • Ympäristön muovaaminen toimintaan houkuttelevaksi (Montessori)
      • Ympäristön palautteen kautta/vahvistaminen (Skinner)  
      • Ympäristön vaihtaminen (Voipio)
      • Ympäristön sääteleminen (Rousseau, Key)
      • (1250) Yrittämällä ja erehtymällä
      • Yrittämään kannustaminen
      • Ystävälliset suhteet  (Quintilianus, Francke, Loyola, Pestalozzi, Goethe)
      • Ystävällisten suhteiden edistäminen
      • Äidiksi kasvatus (naisten asevelvollisuus) (Key)
      • (1255) Äidinkielellä puhuminen - kielsi Trotzendorf
      • Äidinkieli opetuskielenä (mm. Groote, Luther, Comenius,  Ratke, Arnauld, Vives)
      • Äidin koulu (Comenius, Pestalozzi)
      • Älykkyystestit/-kokeet (Binet, Ferriére, Washburne) 
      • Älyllinen ponnistelu (Goethe)
      • (1260) Ärsykkeiden säätely 
      • Ääneen lausuttu lupaus (James)
      • Ääneen lukeminen  
      • Ääneti lukeminen (Augustinus)
      NYT siis 1263  tapaa!