Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, lokakuuta 31, 2012

Joulun Luokanopettaja-lehti painoon

Luokanopettaja 4/12:n sisällysluettelo on näyttävä!
LUOKAN-OPETTAJA- LIITTO julkaisee Luokan-opettaja-lehteä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Vuoden viimeinen numero ilmestyy marraskuun puolivälissä.

TULOSSA on oikein jäntevä joulu-
lehti. Mukana on niin koulutus-
politiikkaa kuin järjestö-
asiaa. Matti Sippola on tehnyt reportaasin Peruskoulu 40-
vuotta- juhlasta.

Lehden keynote-
juttu on opetus
hallituksen pää-johtajan Aulis Pitkälän haastattelu. Saamme tuoreita tietoja Salon opettajien lomautuksista. Alan kiinnostavia kirjoja esitellään

Luemme parikin juttua uusista tavoista järjestää kemian, fysiikan ja teknologian opetusta- sekä opettajien täydennyskoulutusta.

Luvassa on myös ihan käytännön vinkkejä:  mm. joulunäytelmän käsikirjoitus, askarteluohjeita ja ideoita vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.  Ja kaupan päälle tietysti vakavia ja kevyitä kolumneja tutuilta kirjoittajilta.  Lehden pääkirjoituksessa vaaditaan työaikaa alkavalle ops-työlle.

Inger Sundblad jää eläkkeelle - myös Luokanopettaja-lehdestä

TÄHÄN numeroon päättyy myös Inger Sundbladinl pitkäaikainen pesti lehden toimitussihteerinä.  Lehden toiseksi viimeisellä sivulla on Ingen 52. (ja siis viimeinen) kolumni sarjassa "Vaikeneminen hopeaa".  Inger tarttui tehtävään nuorena opettajana 1970-ja 80-lukujen taitteessa ja liittyi legendaarisen päätoimittajan Pekka Varismäen toimitukseen.  90-luvun puoliväliin saakka hän itse myös "saksitaittoi" lehden. Oi niitä aikoja!

 KAUNIS  kiitos vuosikymmenien työstä luokanopettajien hyväksi. Inger on luvannut jatkaa vielä tovin  Luokanopettajan päiväkirjan työryhmässä. Lähes koko päiväkirjan yli 20-vuotisen historian ajan Inge on vastannut mm. päiväkirjan kuvituksesta. Ingen käsialaa on myös päiväkirjan paljon kiitosta saanut kannen kuvio.

ELI samalla tiedoksi myös se, että lehdessä avautuu vuoden vaihteessa kiinnostava posti: toimitussihteerin tehtävä.  Kiinnostuneet ottakaa yhteyttä.

tiistaina, lokakuuta 30, 2012

Henkilökuntamme asetti omat ehdokkaansa johtokuntaan

Auroran koulun johtokunnan jäseniä vuonna 2009. Tuolloin johtokunnassa
henkilökuntaa edustivat  Anu Kiesvaara (kolmas vasemmalta) ja Tuomo
Kälviä
(oikealla). 
AURORAN koulun henkilökunta asetti maanantai-aamuna omat ehdokkaansa koulun johtokuntaan vuosiksi 2013-2016. Paikkoja oli kaksi; toisen kiintiöimme opettajille, toisen muulle henkilökunnalle. Toisen piti olla mies, toisen nainen.

OPETTAJAJÄSENEKSI esitämme luokanopettaja Osmo Huplia ja hänen varahen-kilökseen luokanopettaja Timo Takkoa.

TOISEKSI HENKILÖ-KUNNAN edustajajäseneksi esitämme koulunkäyntiavustaja Pirjo Liljaa ja hänen varahenkilökseen koulusihteeri Riitta Enqvistiä.

REHTORI on johtokunnan kokouksissa esittelijänä.

maanantaina, lokakuuta 29, 2012

Valtuustoehdokas 609 kiittää nöyrästi!


HYVÄT tämän blogin ystävät! Olen pyrkinyt pitämään poliittisen Martin kaapissa erillisessä politiikka-blogissa ja politiikasta kiinnostuneiden fb-ryhmissä. Puolueasiat kun usein erottavat enemmän kuin yhdistävät.

Teen kuitenkin tämän kerran poikkeuksen: Kiitän lämpimästi kaikkia minua äänestäneitä ja muutoin vaali-iloa kanssani jakaneita. Ja ihan erikseen haluan kiittää  niitä, joiden refereitä sain käyttää flyereissä: Liisa Ilomäkeä, Pertti Kansasta, Jukka Kuittista,  Merja Mantilaa, Jukka Sarpilaa, Elisen Tarvaista, Tapio Toivasta, Kari Uusikylää ja Pauli Wihuria.

About 367 (yksi ääni tuli tarkistuslaskennassa lisää) ääntä on kova määrä, muillekin kuin ensikertalaiselle.  Ja yksin Lippajärveltä 125! Ne ovat tulleet suurella todennäköisyydellä Auroran koulun oppilaitten - entisten ja nykyisten-  vanhemmilta. Upeaa!

Teen kaikkeni, että olen tämän luottamuksen arvoinen. Kiitos.

JA nyt poliittinen Martti palaa kaappiin :-)

sunnuntaina, lokakuuta 28, 2012

Rakennushankkeestamme: Ideoita Saunalahdesta


video

SAUNALAHDEN  yhtenäinen peruskoulu on  Espoon uusin koulurakennus.  Ylläolevaan diasarjaan on koottu kuvia koulun tilaratkaisuista, joita rehtori  Hanna  Sarakorpi  esitteli suunnitteluryhmälle.

Diaesitys on tehty iPhoto-ohjelmalla. Orkesterina  diojen taustalla on Hurriganes. Kappaleen nimi on "Just for You".

Rakennushankkeestamme: Ideoita Vanttilan koululta

video

VANTTILAN yhtenäinen peruskoulu on yksi uusimpia koulurakennuksia Espoossa.  Ylläolevaan diasarjaan on koottu kuvia koulun tilaratkaisuista, joita rehtori Olli Poutiainen meille ystävällisesti esitteli.

Diaesitys on tehty iPhoto-ohjelmalla. Pianistina diojen taustalla on Elvis Presley. Kappaleen nimi on "You never walk  alone".


Rakennushankkeestamme: tontille sijoittuminen

video

YLLÄ parissakymmenessä sekunnissa kuvia ensimmäisistä alustavista hahmotelmista siitä, kuinka Auroran koulun päiväkodin ja neuvolan tarvitsemat rakennusneliöt voisivat sijoittua tontille. Niissä kaikissa rakennus valuu nykyisen asuntolan suuntaan. Oleellista on pohtia sekä talon sisäinen että ulkoinen logistiikka huolella. 

lauantaina, lokakuuta 27, 2012

Viikon 44 ohjelma

Sunnuntaiaamuna saa nukkua tunnin
pitempään! Toivotaan, että koulunkin
kellot näyttävät maanantaina oikeaa
aikaa.
PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 43

Lunta tuli ja kylmää tupaan!  Varjoja: Eräillä oppilailla vapaa-ajalla kurjia touhuja, joita täytyy ryhtyä selvittelemään alkavalla viikolla.   Valoa: Kaupunginjohtajan budjettiesityksessä on paljon hyvää! Huoltajat ovat asettaneet ehdokkaansa johtokuntaan.

ALKAVA  VIIKKO nro 44

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla   maanantaista keskiviikkoon.   Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina ja perjantaina. Risto  ICT- opintomatkalla Ruotsissa ma-ke.

Maanantai 29.10.
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9. (1. Henkilökunta asetaa ehdokkaat kohtokuntaan. 2. Auroran alueen kasvattajaverkon tapaaminen. 3 Marraskuun must-tehtävät 4. Rakennushankeasiaa) Rehtorilla ja oppilashuollon henkilöstöllä oppilaspalavereita klo 9-13.  OHR kello 13.30-15 (Sini- ja skidimix-ryhmät). Työryhmät koolla.  Sari pois ainakin osan päivää (ei ela-tunteja).

Tiistai 30.10
Viikon toinen OHR klo 13.30-15. Sovitaan maanantaina, mikä luokka.  Klo 15 Lumikin suunnittelukokous. Paikka auki.

Keskiviikko 31.10
Avustajien palaveri klo 10.  TS-Katri meillä.

Torstai 1.11
TS-Nina meillä. Johtoryhmän kokous klo 12-12.30 (jatkamme pelisääntöjen koontaa). Tulevaisuuden koulu -koulutustapahtumaan Soukkaan  rakennushankkeen opettajajäseniä klo 14-16.45.

Perjantai 2.11.
Normipäivä. Auroran uuden päiväkodin suunnittelijoita kylässä meillä klo 13.

torstaina, lokakuuta 25, 2012

Huoltajilla tänään tärkeä kokous klo 18

Päivitetty klo 19.55.

Hyvät Auroran koulun oppilaitten huoltajat!

OLEN juuri lähettänyt huoltajille muistutuskutsun tämän illan huoltajien kokouksesta.Huoltajat on kutsuttu koolle asettamaan ehdokkaat Auroran koulun johtokuntaan vuosiksi 2013-2016.  Kokous alkaa klo 18.00  kouluravintolassa.

Sydämellisesti tervetuloa

Martti Hellström
rehtori.

Huoltajien esitys


AURORAN huoltajien kokous päätti esittää, että vuosina 2013-2016: 
- Auroran johtokunnassa on neljä huoltajien edustaja (vaihteluväli oli 3-5)
- Johtokuntaa esitettiin seuraavia huoltajia (vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta) ja heille seuraavia  varajäseniä: Anu Arvonen (varajäsen: Tea Arosilta, Risto Valli (varajäsen Antti Rajakaski), Susanna Korpi-Jaakkola-Öhman (varajäsen Anne Westerholm), Tony Öhman (varajäsen Timo Arvonen).
- Puheenjohtajaksi esitettiin Anu Arvosta
- Varapuheenjohtajaksi  Susanna Korpi-Jaakkola-Öhmania.

EHDOKKAITA pyydetään vielä täyttämään  suostumuslomakkeet. Ja kun pöytäkirja on tarkistettu, esitys lähtee eteenpäin Sukoon. Päätös tullee helmikuussa 2013. 


Kaupunginjohtajan budjettiesitys


KAUPUNGINJOHTAJA Jukka Mäkelä avasi henkilökunnalle tarkoitetun tiedotustilaisuuden vuoden 2013 budjettiesityksestä tasan klo 9. Tilaisuus päättyi klo 10.20.

Saliväki  kuuli hyviä uutisia. Espoo on kasvukunta, joka on antanut palvelulupauksia, ja se aikoo myös  pitää niistä kiinni.  Espooseen muuttaa joka vuosi  4000 uutta asukasta. Muuttajista suuri osa on vanhoja ihmisiä ja lapsiperheitä.  Heille järjestettävät palvelut edellyttävät ennätysinvestointeja, joiden hinta on 500 miljoonaa euroa.  Niihin kuuluu mm. länsimetro, Suurpellon alue, T3-alue. Espoo kehittää viittä aluekeskustaan- joissa kussakin on noin 50 000 asukusta niin, että ne ovat vahvoja  asuin,  työpaikka-  ja asioimisalueita.

Kunnan tuloista verotuloja on 69 % - valtionapujen osuus on vain 2 %. Vero% pidetään ehdotuksessa  nykyisenä (17,75), mutta seuraavalla valtuustokaudella se voi nousta.  Yksi vero% vastaa 63,2 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan  44,8  milj.

Kaupunnginjohtajan mukaan on väärä kuva, että Espoo olisi rikas. Espoolla on lainaa 8500 euroa/asukas- ja se on   paljon.
- Kasvaminen on kallista, hän totesi.

Espoon menot ovat esityksessä noin 1,6 miljardia. Toimintamenot kasvavat 4,1 %.Henkilöstömäärä kasvaa 150:lla. Täyttökupamenettely jatkuu.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN osuus budjetista on 703,8 miljoonaa euroa (eli 2705 euroa/asukas). Espoo alkaa rakentaa uutta sairaalaa. Terveysasemalle pääsyä on parannettava. Syrjäytymisen estämiseen kehitellään uusia keinoja.
- Kaikilla on kaksi työtä: Oma työ ja oman työn kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa, Juha Metso totesi.

SIVISTYSTOIMENJOHTAJA Sampo Suihko aloitti oman osuutensa laulamalla mollissa, mutta itse esitys oli ihan duurissa.  Siton budjetti on tasapainossa. Palvelut pidetään pääosin nykyisellä tasolla.  Fokus on hyvinvoinnin tukemisessa. Palvelurakenteita uusitaan niin, että yhä enemmän mukana on  kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat. Uusia avauksia otetaan  yli hallinto- ja kuntarajojen. Laaditaan oma kesu. Kehitellään uusia palveluita  erityistä tukea tarvitseville. Lasten ja nuorten päivää halutaan monimuotoistaa. TVT:aan satsataan.  Kaivetaan esiin käynnissä olleiden hankkeiden hyöty
Työväenopisto suuntaa kursseja  tukemaan perheiden arkea. Tiivistetään yhteistyötä tukipalveluita tuottavien liikelaitosten kanssa. Hankitaan kilpailutusosaamista.   Työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä  ei ole tingitty.

Siton osuus menoista on 675 miljoonaa.  Vuosina 2013 - 2017 peruskorjataan ja laajennettan 6 koulua, ja rakennetaan kaksi kokonaan uutta. Vuonna 2013 aletaan rakentaa Suurpellon koulua ja korjata Tapiolan koulua. Sukon osuus on  277 , 3 milj

OLAVI LOUKO kertoi Espoon rakennushankkeista.
- Nyt rakennetaan enemmän kuin koskaan- kuten jo 12 vuotta, hän totesi. Metro on valmis 2015, ja  ennen vuotta 2020 se on  Kivenlahdessa. Muu rakentaminen tapahtuu sen ympärille. Tilojen käytön tehostaminen on iso haaste.
- Nyt kannattaa investoida, se on halpaa!

keskiviikkona, lokakuuta 24, 2012

Torstaina kuullaan tärkeitä asioita!

Kyllä espoolaiskoulululaisten oppimisympäristöissä on megaluokan erot,
Lippulaiva on tällä hetkellä Espoon uusin koulu: Saunalahti.
HUOMENNA torstaina kuullaan tärkeitä, isoja asioita. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittelee silloin heti aamusta oman  esityksensä Espoon talousarvioksi vuodelle 2013. Kouluihmisiä jännittää kovasti, onko kaupunginjohtaja ottanut huomioon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan vaatimuksen täyttää  kaupungin liikelaitoksille ulkoistettujen palveluiden hinnannoususta (vuokrat, siivous, kouluruoka) aiheutunut aukko koulutoimeen budjetissa. Sukon osalta kyse on noin viidesta miljoonasta eurosta.

AURORALAISIA kiinnostaa erityisesti myös talousarvion yhteydessä annettava usean vuoden päähän ulottuva investointiohjelma. Onko kaupunginjohtaja ottanut huomioon lautakunnan  esityksen pitää Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan rakennushanke valtuuston viime syksynä  hyväksymässä aikataululussa- vai lykätäänkö sitä jälleen kerran?

VARAA lykkäykseen ei olisi. Liian moni lapsi ja aikuinen  on altistunut sisäilmaongelmille- vaikkei varsinaista syytä ole löytynytkään. Yhteisymmäryksessä  kehittämispäällikön kanssa olen eilen  soittanut Espoon ja lähialueiden sisäilmaongelmia tutkivalle viranomaistaholle: Ympäristöterveyteen.  Jo aiemmin kouluterveydenhoitajamme oli tehnyt sinne ilmoituksen. Virasto  odottavat kaupungilta mittaustuloksia, ja tulee sitten paikan päälle.  Tällä viranomaisella on oikeus esim. sulkea tiettyjä tiloja terveysriskien vuoksi.

JOS viranomaiset toteavat, että  jokin luokka tms.  ei ole turvallinen, edessä on siirtyminen väistötiloihin. Usein osa koulustavoi jäädä vanhoihin tiloihin (meidän tapauksessamme parakkiin). Yleensä toimitaan niin, että vanhimmat oppilaat lähtevät kauemmaksi. Missään lähialueen koulussa ei kuitenkaan ole  vapaita tiloja usealle luokalle, joten väistö toteutettaisiin todennäköisesti niin, että luokkia sijoitettaisiin eri kouluihin.

Tilapäisen parakin rakentaminen vie lupineen jne.  9 kuukautta. Sellainen rakennettaisiin sitten jonkin lähialueen koulun pihaan. Mutta asioiden edelle ei ole aihetta mennä. Toistaiseksi tilanne on sellainen, että mitään terveydelle vaarallista ei ole löydetty, tehtävissä olevat korjaustoimet on tehty ja luokkien ilmaa puhdistavat nyt tehokkaat koneet.

SEURAAVIEN viikkojen aikana  puolueet käyvät sitten  neuvotteluja kaupunginjohtajan esitykseen tehtävistä muutoksista. Kun koko budjetti on noin 1,5 miljardia, niin muutokset ovat yleensä 3-4 miljoonaa- siis promilleluokkaa. Mutta tärkeitä. Investointiohjelmassa muutokset tehtäneen niin, että jos jotain  hanketta aiennetaan, jotain muuta vastaavasti myöhennetään.

KUNTATASON isojen asioiden lisäksi torstai on tärkeä myös oman koulumme tasolla. Illaksi huoltajat on kutsuttu koolle asettamaan ehdokkaat Auroran koulun johtokuntaan vuoksiksi 2013-2016. Huoltajien kokouksen jälkeen kokoontuu Koti ja Koulu ry. Minut on pyydetty mukaan kertomaan tuoreet tiedot kaupunginjohtajan esityksistä. 

maanantaina, lokakuuta 22, 2012

Pöhinää riitti :-)

SYYSLOMA oli tehnyt meille kaikille hyvää. Maanantain ohjelmaan mahtui monenlaista pöhinää. Kävimme heti aamulla  läpi yhdeksän jäljellä olevan kouluviikon tärkeitä asioita ja syöksyimme päivittämään yhteisiä pelisääntöjä. Päivitys jatkui iltapäivällä tiimeissä.

KLO 10 koululle saapui 33 opettajaksi opiskelevaa nuorta eri puolilta maapalloa. He tulivat mm. Espanjasta, Italiasta, Itävallasta, Japanista, Ranskasta, Saksasta ja Virosta.

Esittelimme heille meidän tapaamme pitää koulua. Kierroksen rasteja olivat mm. TS-luokka (Nina), TN-luokka (Hannu), matematiikka (Sirpa) ja joustava  ryhmämme (Uma).  Kai joukkoineen oli loihtunut upean maukasta kalkkunaruokaa, joka  maistui vieraille. Siestalla  piipahdettiin seuraamassa kerhotoimintaa: Bändit (Risto),  salibandy (Raija) ja ATK (Johanna).  Nuoret olivat hyvin innoissaan myös "Kiinailmiö-luokasta" (Julia ja Ulla).

Vanttilan koulun rehtori Olli Poutainen.
KLO 12.45 jouduin häätämään vieraat, koska  "karkasin koululta". Auroran rakennushankkeen suunnitteluryhmä kävi nimittäin tutustumassa kahteen uuteen espoolaiskouluun: Vanttillaan ja  Saunalahteen.

MOLEMMISSA  kouluissa rehtorit esittelivät meille sekä niitä ratkaisuja, joista olivat ylpeitä, että niitä ratkaisuja, joissa on tehty isoja virheitä. Parin viikon kuluttua käymme tutustumassa vielä kahteen espoolaiskouluun sama metku mielessä.

TÄSSÄ  aakkosjärjestyksessä joitain  asioita, jotka meidän on hyvä pitää mielessä:

Hallintotilojen pitäisi  olla "keskellä kaikkea" * Hiljaiset tuolit * Hyvä idea; isot ikkunat ja ovet suoraan toisiin luokkiin * Hälytys voitava tehdä useasta paikasta * IP-toiminta tarvitsee omia tiloja * Lattiamateriaalit ovat tosi tärkeitä * Luokkahuoneisiin tarvitaan tarpeeksi tilaa (56 m2 ei riitä). Opettajat tarvitseva työtiloja * Oppilashuollon tilat yhteen ja "keskelle" * Pitää olla jokin tila, johon kaikki  aikuiset mahtuvat * "Piazoilla" saadaan joustavuutta tiloihin * Portaikoissa pitää olla esteet ylikiipeämisille * Riittävästi ilmoitustauluja * Ruokailutila, joka on riittävän suuri, vapautuu opiskeluun klo 8-10.30 ja 12.30- *
Saunalahden koulun rehtori Hanna Sarakorpi. 
Sisäinen tiedotus scriinien avulla - mahdollista miltä tahansa päätteeltä * Sisäinen verkko vaatii about 100 tukiasemaa, jotta se toimii energiatiiviissä taloissa * Tiloja tarvitaan vanhempien tapaamiseen * Tiimeille omat  kokoontumistilat * Tilojen monikäyttöisyys  *  TN-varastotilat riittävän suuret * Ulkokengätön talo. Jne.

KUMMASSAKAAN koulussa ei   oltu rakennettu päiväkodin ja koulun toiminnalle tiloja siten yhteiseen käyttöön  kuin omassa hankkeessaamme on toivottu. Päiväkoti ja koulu toimivat pääosin eri kerroksisssa.

TÄMÄN viikon torstai on tosi tärkeä päivä. Silloin kuulemme, millaista aikataulua kaupunginjohtaja esittää Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan yhteishankkeelle.


sunnuntaina, lokakuuta 21, 2012

Kutsu huoltajien kokoukseen to 25.10. klo 18

Hyvät vanhemmat!

ESPOOSSA  kouluilla on omat johtokunnat. Auroran nykyisen johtokunnan toimikausi päättyy tänä vuonna. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta nimittää koulujen johtokunnat kaudeksi 2013-2016 saamiensa esitysten pohjalta. Johtokunnassa on kaksi henkilökunnan edustajaa ja 3-5 huoltajien edustajaa. Rehtori on johtokunnassa esittelijänä.

Uudella johtokunnalla tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen kausi. Sen toimikauden aikana pitäisi valmistua uusi koulurakennus sekä laaditaan ja hyväksyttään uusi opetussuunnitelma.

Kutsun viran puolesta Auroran oppilaitten huoltajat koolle alkavan viikon torstaina 25.10. klo 18 kokoukseen, jossa huoltajat asettavat omat ehdokkaansa johtokuntaan. Kokous on sijoitettu samalle päivälle, jolloin Auroran Koti ja Koulu ry:llä on kokous klo 18.30.

Kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja siitten päätetään:
- kuinka monta huoltajaedustajaa jatkossa Auroran johtokunnassa on (3-5)?
- keitä esitetään johtokuntaan huoltajien edustajiksi. Ehdotetulla tulee olla lapsi Auroran koulussa. Tasa-arvosäädösten vuoksi johtokunnassa on oltava kumpaakin sukupuolta vähintäin 40 %.

Kutsu on lähetetty Wilman kautta kaikille huoltajille. Jokaiseen kotiin lähetetään maanantaina vielä virallinen kutsu kokoukseen.

Sydämellisesti tervetuloa kokoukseen

Espoossa 21.10.2012
Martti Hellström
rehtori 

Pikakyselyn tulokset ops-uudistuksen tavoitteista

NOIN viikko sitten  tässä blogissa oli mahdollisuus ottaa kantaa vasta käynnistyneen opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteisiin. Opetushallituksen on saata ops-perusteet valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä.  Aivan tosi karkeasti yksinkertaistaen tavoite on  vahvistaa  annettavan opetussuunnitelman (ja toki myös opetuksen)  tavotteellisuutta ja arvolähtöisyyttä. Lahtökohtana on tulevaisuuden sivistys ja taidot. Kasvatustehtävä korostuu. Oppilaan oman identiteetin tukeminen korostuu. Oppiaineita eheytetään, ja sisältöjä karsitaan. Oma tiedonrakentaminen korostuu. Oppimisen mielekkyyttä  ja opetksen kiieettömyyttä halutaan lisätä.  Ks. tarkemmin.

MILTÄ suunta maistuu, kysyttiin.  Ovatko tavoitteet oikean suuntaiset? 23 ihmistä äänesti. Tässä tulokset:


  • Kyllä, täysin 3 (13%)
  •  Melko hyvin 13 (56%)
  • Vain osin 6 (26%)
  • Ne ovat aivan vääränsuuntaiset 1 (4%)
  •  En osaa sanoa 0 (0%).
Peräti  16/23 (79 %) vastaajista piti suuntaa oikeana. 




torstaina, lokakuuta 18, 2012

Viikon 43 ohjelma

Syysloman aikana on uudistettu keittiön ilmanvaihto-
laitteita. Oli aikakin. Ajoittain lämpötila on noussut yli
30 °C:een.
PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 42

Päätyvään viikkoon mahtuu kaksi koulu- ja kolme lomapäivää. Ja päälle viikonloppu   Varjoja :  Rakennushankkeemme suunnittelu jatkuu lykätyn aikataulun mukaisesti.    Valoa : Loma tuli tosi oikeaan aikaan.   Lähes kaikkiin pääkoulun luokkiin on saatu vuokrailmanpuhdistajat. Laitteiden vuosivuokra on 50 000 euroa!



ALKAVA  VIIKKO nro 43


Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla   keskiviikon ja torstain  Uusi koulupsykologimme Heidi  on meillä maanantain. Oman Tuula-siivoojamme pitäisi palata töihin. Tällä viikolla luokissa tehdään kiusauskysely.

Maanantai 22.10.
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9. (Mm.kertaamme yhteiset pelisäännöt. Lumikki-projektin suunnittelukokous. Koulun tuunaus kuntavaaleja varten. Auroran alueen kasvattajaverkon tapaaminen. Kokoukset, joissa asetetaan ehdokkaat uuteen johtokuntaan. Luokat, joissa voi vierailla tänään).  Rehtorilla kansainvälisiä  opiskelijavieraita klo 10-12.45.  OHR kello 13.30-15 (Katri, Leila ja Anni-Kaisa) Ulla tuuraa Marttia. Rehtori rakennushankkeen kokouksessa klo 13-16. Samaan aikaan tiimit. TS-Nina, koulukuraattori ja -psykologi paikalla.  

Tiistai 23.10
Kouluterveydenhoitaja ei ole paikalla. Rehtori virastossa klo 8.30-10: ensi vuoden alustavat oppilasmäärät. Viikon toinen OHR klo 13.30-15. Sovitaan maanantaina, mikä luokka. Alkuopetusluokkien opettajat on määrätty PLC-koulutukseen klo 12-14. Tästä syystä näiden luokkien kaikilla oppilailla päivä päättyy klo 12.45. Oppilaiden tuntimäärä ei vähene, koska kaikki 1-2-luokkalaiset tulevat vastaavasti kouluun jo klo 8.15. Iltapäivätoiminta toimii normaalisti.  

Keskiviikko 24.10
Avustajien palaveri klo 10. Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä.

Torstai 25.10
Kaupunginjohtaja julistaa oman budjettinsa henkilöstölle klo 9. Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Nina meillä. Johtoryhmän kokous klo 12-12.30.  Koti ja KOulu ry:n kokous klo 18.30. Sitä ennen klo 18 kokous, jossa huoltajat asettavat ehdokkaat Auroran koulun johtokuntaan  kaudeksi 2013-2016.

Perjantai 26.10
Islaminopettaja poissa (islaminuskoisilla vapaapäivä). Koulukuraattori paikkalla.

Sunnuntai 28.10
Koululla kuntavaalit.

tiistaina, lokakuuta 16, 2012

Syyloma alkoi!

AURORAN syysloma on siis alkanut. Päivä sujui reippaasti mm. Unicef-kävelyn  merkeissä. Mukava tiistai. Saatiin paljon aikaan, myös ikävien asioiden saralla.

NYT rexillä on kolme päivää aikaa tehdä taas kaikki se, mikä on jäänyt rästiin. On sitä taas kertynytkin puolikas Ikea-kassillinen.  Ja kunnianhimoisin niistä on siivota konttori turhista papereista ja  kansioista. Työ, joka jäi kesällä kesken.

JA eipä aikaakaan, kun ollaan taas maanantaissa ja lomalaiset palaavat koululle. Hyvää lomaa kaikille!

maanantaina, lokakuuta 15, 2012

Aamulla oli kaksi päivää syyslomaan

SE ei ole uutinen, että juuri nyt kouluissa eletään opettajien työhyvinvoinnin  kannalta stressaavinta aikaa. Asia on tieteellisesti todistettu jo vuosia sitten. Tuolloin esitettiin, että olisi ehdottoman järkevää sijoittaa lokakuulle viikon mittainen syysloma.

Monesta syystä niin pitkää lomaa ei ole ehdotuksista huolimatta saatu aikaan. Mutta meillä Aurorassa alkaa huomenna viimeistään klo 14.15 syysloma. 3+2-loma  tulee tosi tarpeeseen.

TÄNÄÄN rehtorin  työlistalla tärkeimmäksi asiaksi nousi  huoli niistä muutamasta oppilaasta, joilla on tosi isoja jopa vakavia vaikeuksia koulunkäynnissä. Joukossa on isoja  ja ihan pieniä lapsia.  Koulu on monen  näiden huolen osalta ihan kädetön.  Esim. tänään  omassa     -kauppassamme sattuneeseen  näpistystapaukseen koululla ei ole edes toimivaltaa puuttua.  Vaikka mieli kuinka tekisi.

OLIN suorastaan järkyttynyt lukiessani aamulla Hesarista, kuinka totaalin ulkona monet asiantuntijat ja jopa opetusministerimme ovat toistuvasti väkivaltaisesti käyttäytyvien oppilaiden tilanteesta.  Meillä on kamalia kokemuksia näistä asioista. Väkivallalle on saatava ehdoton nollatoleranssi koulussa. Toistuvasti väkivaltaa käyttävä oppilas ja hänen perheensä tarvitsevat moniammatillista apua- ja heti.

NOIDEN huolien rinnalla on pikkuasia, että Tilakeskus jatkaa Auroran koulun uudisrakennuksen suunnittelua aikataululla, jossa koulu olisi valmis vasta syksyllä 2016. Esitin kuitenkin suunnittelukokouksessa syvän paheksuntani asiasta.

ONNEKSI huomenna on uusi päivä.  Varmaankin parempi.
  

sunnuntaina, lokakuuta 14, 2012

Syyslukukausi 2012- puolivälin pohdintaa

Koulun kiipeilytelineet uusittiin syksyn alussa. Hyvä. Myös puusiiven
sisäosissa on tehty korjaustöitä. Keittiön ilmanvaihtoa tullaan paranta-
maan koulun lomien aikana.
ENSI viikolla espoolaiskouluissa on syysloma. Se jakaa syyslukukauden kahteen osaan.  Nyt päättyvässä osassa kouluviikkoja  ehtii olla vajaa 10. Jouluun päättyvässä jaksossa yhdeksän. On siis ihan hyvä hetki pohtia, missä mennään. Mitä on saatu aikaan? Mitä on jäänyt kesken?

Monta hyvää asiaa

KOULU alkoi ihan hyvissä merkeissä. Se saattoi kiukuttaa, että kesä oli varsin viileä:-)

Koulun kone saatiin käyntiin "pytty" kerrallaan.  Tyhy-risteily Tallinnaan tiivisti yhteishenkeä. Vaihtotunnit. Lukujärjestykset. Työryhmät. Kerhotarjottimet. Tuen järjestelyt ja kirjaaminen Wilmaan alkaa sujua.  Johtokunnan kokous.  Vastuualueiden jako.  Koulukuvaukset onnistuivat. Oppilasparlamentin kokoontuminen. Turvallisuusasiakirjat tehtiin asiallisesti ja poistumista harjoiteltiin, kuten käsky kuuluu.

Monen toiminnan osalta olemme etuajassa liikkeellä, mm. Lumikin. Uudet opettajat ovat löytäneet nopeasti paikan yhteisössä. Kerhotoiminta on käynnistynyt tosi laajana. Tukeen on varattu hyvin resursseja. Suomi2- opetusjärjestelyt toimivat paremmin kuin aikaisemmin. Kouluruoka on hyvää- eikä se ole meillä loppunut. Erilaisesta koko koulun vanhempainillasta saatiin tosi hyvää palautetta.

Takaiskuja

KAIKKI ei kuitenkaan ole mennyt kuin elokuvissa. Pieniä mokia on tietysti paljon. Taksit myöhästelivät pitkään. Olimme pitkään Ilman sekä kouluterveydenhoitaja- että koulupsykologipalveluita. Kummankin osalta on edelleen vajetta. Niinikään olemme menettäneet molemmat laitoshuoltajamme sisäilmaongelmien vuoksi. Siivousta on hoidettu tilapäisratkaisuilla, ja se ei helpota ongelmiamme. Oppilashuollollista tukea tarvitsevia oppilaita on paljon, ja eräiden haasteet ovat tosi vaikeita. Avustajapalvelumme eivät riitä tarpeeseen- vaikka olemme palkanneet omilla rahoillamme kaksi lisäihmistä. Kaupungin uudet koulujen nettisivut ovat osoittautuneet tosi hankaliksi käyttää. Tiedotusta on hoidettu rexin blogin ja Wilman kautta.

Isompi huoli liittyy koulun määrärahatilanteeseen. Järjestelmä on sellainen, että vasta marraskuun alussa oikeasti näkee, kuinka leikkaukset, joihin oli pakko ryhtyä, ovat toimineet. Kevään aikana palkkabudjettiin oli syntynyt noin 24 000 euron ylitys, jota nyt kurotaan umpeen.

Saimme todella vääntää, että koulun ATK-laitteet ja erityisesti tulostus saatiin toimimaan. Edelleen erään oppilaan henkilökohtainen tietokoneasia on vaiheessa.

Vielä enemmän vääntöä liittyy koulun sisäilmaongelmiin.  Oireet ovat kiistattomia, mutta niiden lähdettä ei löydetä. Olemme joutuneet todistelemaan, että Auroran rakennushanketta ei saa siirtää. Sekä oirehtivien aikuisten että oppilaitten  vanhempien mitta alkaa olla täynnä.

Tärkeitä, seuraavaksi hoidettavia asioita

LOKAKUUN lopun asioita on (1) opettajien kouluttautuminen uuteen Fonter-järjestelmää. (2) Auroran alueen kasvattajaverkoston kutsutaan koolle. (3) Jännitetään,  kuinka kuntavaaleissa käy. Kuinka suureksi muodostuu eri puolueiden sisällä "koulupuolue"? (4) Koulurakennushankkeen suunnittelu jatkuu jo maanantaina.

MARRASKUUN aikana on hoidettava tosi tärkeitä asioita: (1) Uuden johtokunnan jäsenistä tehdään  ehdotukset. (2) Wilman kautta lähetetään huoltajakysely. (3) Tehdään hankintalista valmiiksi siltä varalta, että rahaa jää käyttöön. (4) Meidän pitää löytää ratkaisu koulun nettisivuiksi.

lauantaina, lokakuuta 13, 2012

Terveiset Orimattilasta ja muutama ajatus työrauhasta

Päivitetty 14.10.2012

JOS lastun kuvan mies on vähän väsähtäneen näköinen, niin niin se on.  Minut oli pyydetty puhumaan työrauha-teemasta ja erityisesti ns. Vaikuttavan opettajan mallista Orimattilaan. About tiesin, missä tämä kunta ja koulu, jossa luennnot piti pitää, on. Mutta navigaattori tiesi paremmin, ja vei ihan muualle. Noloa. Noloa. Puoli tuntia myöhässä.

NO pidin siis yhden 1 t ja 15 minuutin ja yhden 1t ja 45 minuutin keskustelevan luennon tuosta teemasta. Orimattilan opettajat olivat mukavaa porukkaa, ja palaute oli kuulema ok, vaikka navigaattoripelleille varmaan naurellaankin.

TYÖRAUHA on yksi kasvatuksen kiehtovia käsitteitä. Se näyttää niin simppeliltä asialta, ja on kuitenkin erittäin vaativa teema.

Työrauha- mitä se on miten se luodaan?

Tiivistän seuraavassa omat (toki paljolti muilta opitut) ajatukset työrauhasta 44 teesiin:

KURI
(1) Työrauha käsitteen on suomalaiseen pedagogiikaan tuonut Matti Koskenniemi. Aikaisemmin puhuttiin kurista.
(2) Kurikäsitteen juuret voidaan palauttaa uskonnolliseen ihmiskäsitykseen, erityisesti Paavalin korostamaan perisyntiin. Työrauha taas liittyy enemmän oppimisympäristöön.
(3) Vanhaan aikaan työrauha oli siis kuria. Kurilla pyriittiin aluksi oppilaan syntisen lihan (ruumiin)  murskaamiseen.
(4) Hieman myöhemmin  ajateltiin, että oppilaan oma tahto oli paha. Se oli murskattava, koske  sekin  oli perua perisynnistä.
(5) Kuri ja järjestys olivat tuolloin päämäärä, keskeinen kasvatustavoite.
(6)  Liha ja oma tahto murskattiin  hakkaamalla ja nöyrryyttämällä.
(7) 1800-luvulla J.V. Snellman nosti voimakkaasti esiin itsekasvatuksen ja  itsekurin käsitteet. Nyt oma tahto oli myönteunen. Ihmisen oli omalla tahdolla hallittava eläimellisyyttään, synnynnäistä itsekkyyttään.  Kuri olikin vapautta (eläimellsiyydestä). Kunnes siihen pystyi, tarvittiin ulkoista kuria. Snellman itse käytti mm. ruumiillista rangaistusta.
(8) Kurittomuus ymmärrettiin siis pitkään syntinä, ja maallisemmin eläimellisyytenä. Kuri oli keino sivistää ihminen.

KURI PÄÄMÄÄRÄSTÄ KEINOKSI
(9) Jo Comenius kirjoitti: "Kuriton koulu on kuin vedetön mylly"
(10) F.J: Herbartin ajoista alkaen kuri alkoi muuttua päämäärästä myös  välineeksi. Päämäärä se oli siksi, että lapsesta haluttiin kasvattaa ehdottomasti (esivallalle, aikuisille, jumalalle ) kuuliainen.
(11) Kuuliaiseksi tultiin totuttamalla järjestykseen. Luokka toimi kuin sotilasosasto. Vasta kun  lapsi oli kurissa, hän oli valmis vastaanottamaan tietoaa.
(12) Kuri tarvittiin, koska oppiminen  ymmärrettiin  vastaanottamiseksi. Oppimisen uskottiin olevan apperseptiota. Opettajan taitavasti esittämät kysymykset ja  oppilaiden vastaukset sulautuivat automaattisesti aivoissa vanhoihin tietoihin.  Tarkkaavaisuus oli tärkeää. Vielä minun kansakoulutodistuksessani annetiin arvosana "huolellisuus ja tarkkaavaisuus".
(13) Kurilla eli hallinnalla oli  myös hyvä tarkoitus: suojella lasta ja estää vahingollisia vaikutuksia.
(14) Tänään kurin käsitteen lasta suojeleva merkitys on korostunut.  Alun perin sana kuri on Mika Ojankankaan mukaan tarkoittanut polkua, jota pitkin lehmät on ajettu laitumelle. Tämä merkitys korostaa kurin lasta suojelevaa merkitystä. Kuri suojelee lasta liian aikaiselta kosketukselta kovan maailman kanssa, jolloin myös kurin käsitteeseen liittyy myönteinen lapsesta välittämisen sävy.

TYÖRAUHA
(15) Työrauhäkäsite korvasi kuria Koskenniemen kirjoittamassa Kansakoulun opetusopissa.
(16) Se on  ainakin kaksikerroksinen käsite: Toisaalta se on ulkoisesti ainakin jossain määrin yleisesti havaittava tila luokassa: luokka tekee sitä, mitä pitääkin. Työ sujuu häiriöttä.  Luokka ei tee muuta.
(17) Toisaalta kyse on mielentilasta, jota ei näe: Onko oppilaalla rauha tehdä työtä? Voiko opettaja keskittyä.
(18) Työrauhan käsitteessä on jotain samaa kuin terveyden käsitteessä. Terveys määrittyy arkikielessä sairauksien puuttumiseksi. Työrauhakin kuvaa tilannetta, jossa työtä saa tehdä rauhassa häiriöiltä.
(19 ) Työrauhaan ja työrauhaongelmiin liittyy monia tunteita: häpeää,  iloa, pelkoa, uhkaa...Erityisesti pelko estää oppimista.
(20) Työrauha liittyy oppimisen mielentilan käsitteeseen. Kun oppilas putoaa oppimisen tilasta ja opiskelun tilasta ei opiskelun tilaan, hän vajoaa joko omiin ajatuksiinsa tai alkaa alkaa tehdä muuta, joka usein häiritsee toisia.
(21) Työrauhan rakentaminen on siten aina myös opiskelutilaan palauttamista-
(22) Työrauha on  väline. Se ei ole (enää) päämäärä. Työrauha on välttämätön edellytys sille, että oppilas voi päästä/pysyä opiskeluntilaan. Mutta se(kään) ei takaa sitä.

TYÖRAUHATEEMA NOUSEE AIKA AJOIN ESIIN
(23) Julkisen koulun historiassa merkittävä käännekohta oli oppivelvollisuuden säätäminen. Vuoteen 1921 saakka koulunkäynti oli ollut vapaaehtoista. Kun oppivelvollisuuslaki astui voimaan. ei  niskuroivia oppilaita voitu enää erottaa.  Heitä ei saanut myöskään  hakata vuoden 1915 jälkeen.
(24)  Kansakoulun ohjesäännössä määrättiin kuitenkin  tuolloin, että kansakoulussa tulee vallita ankara ja tarkka järjestys. Oppitunnilla lasten piti yleensä olla hiirenhiljaa, päätään kääntämättä ja kädet ristissä pöydällä, paitsi silloin kun opettaja kehotti puhumaan tai tekemään jotakin. Taustalla oli myös käsitys siitä, että kansalaissota oli seurausta rahvaan kurittomuudesta.
(25) Rangaistukset olivat tärkeä keino pitää yllä kuria: jälki-istunto, seisottaminen, kotimuistutus.
(26) Seuraava aika, jolloin kuri ja järjestys olivat tärkeitä arvoja, oli  sotavuodet ja sotien jälkeiset ajat. (27) Kurista puhuttiin paljon myös 1970-luvulla peruskouluun siirtymisvaiheessa, jolloin varsinkin pääkaupunkiseudulla oltiin huolestuneita työrauhaongelmista.
(28) Kurinpitoon suhtauduttiin varauksellisesti, jopa avoimen kielteisesti 1960- ja 1980-luvuilla. Nyt 2010-luvulla kuri on jälleen noussut tärkeäksi keskusteluteemaksi. Nykyään kurin sijaista tosin puhutaan työ- ja opiskelurauhasta ja laadukkaasta oppimisympäristöstä.
(29 Kysymys työrauhasta on alati ajankohtainen myös siksi, että oppilaat, vanhemmat ja opettajakollegat arvostavat opettajaa, joka "osaa pitää kuria". Opettaja, joka ei osaa, leimataan huonoksi.

TYÖRAUHAHÄIRIÖT
(30) Työrauhahäiröiksi koetut ilmiöt ovat muuttuneet. Vielä 1970-luvulla opettajia kuormittivat mm. seuraava seikat: toisten oppilaiden kanssa jutteleminen, kuiskailu, kääntyileminen tuolilla, puhuminen luvatta, keikkuminen tuolilla, tavaroiden kerääminen ennen tunnin loppua, purukumin tai karamellin syöminen tunnilla, piirtely kirjoihin tai muihin koulutavaroihin, huolimattomuus ja tirskunta.  Tänään puhumme mm. väkivallasta, huorittelusta, tavaroiden tuhoamisesta, tappouhkauksista  jne.
(31) Häiriöt ovat viime vuosina raaistuneet niin, että alkaa olla aihe puhua niiden osalta työrauhan sijasta turvallisuusuhkista.

KEINOJA RAKENTAA, YLLÄPITÄÄ JA PALAUTTAA TYÖRAUHAA
(32)Työrauhaongelmia voidaan ehkäsitä ennalta ja työrauhaa voidaan tietoisesti rakentaa.
(33) Työrauhan (ja kurin) ylläpitämisen keinovalikko on muuttunut paljon vuosien varrella. Wanhoja keinoja olivat mm. järjestykseen sopeutumattomien ja hankalien oppilaiden erottaminen *  kurittaminen (ruumiillinen kuritus oli kielletty kouluissa vuonna 1915)*  Liikkumisen rajoittaminen *Luokan pitäminen työtouhussa* Pakottaminen* Rangaistukset
(34) Modenimpia keinoja ovat olleet  mm. demokratia (yhteissuunnittelu, luokkahallitus, yhteisarviointi), joustaminen (lisäajan antaminen, vaihtoehtojen tarjoaminen),  monipuoliset menetelmät, luottamuksen rakentaminen, selittäminen, sovittelu, valmennus, vertaistuli, tukiryhmät...
(35)  Työrauha pitää  rakentaa  joka päivä. Keinot voidaan jakaa kahteen pääryhmään:  vuorovaikutuksellisiin ja rakenteellisiin.
(36) Vuorovaikutukselliset keinot tarkoittavat tapaa, jolla opettaja kohtaa oppilaat, kuinka hän puhuu heille, kuinka vaikeat asiat käsitellään. Keskeinen tekijä on vuorovaikutuksen myönteisyys: syntyykö oppilaalle kokemus, että opettaja on hänen puolellaan, välittää hänestä.
(37) Opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksen haastava käsite on tahdikkuus: kyky oivaltaa, mikä ratkaisu sopii juuri tälle lapselle.
(38) Rakenteelliset keinot liittyvät selkeisiin sääntöihin, ja niiden noudattamiseen liittyviin seuraamuksiin. Rakenteellisia keinoja ovat myös turvallisuutta tuovat rutiinit.
(39) Työrauhaa voidaan ylläpitää ratkaisemalla eteen nousevia ongelmia yhdessä oppilaitten kanssa. Mikä nyt mättää? Työrauhan kestoa voidaan mitata (Time on Task) ja seurata.
(40) Työrauha voi myös kriisiytyä. Silloin tarvitaan erityisiä työrauhan palauttamisohjelmia (esim. Aurorassa meillä on ollut erityisiä luokan  koulukuntoon palauttamisohjelmia.
(41) Avaintaito on saada oppilaat kokemaan, että opettaja aidosti välittää heistä ja huolehtii heistä. Tähän keskeinen keino on  myönteiset, kahdenkeskiset kohtaamiset.
(42 ) Opettaja on tärkein tekijä, joka luo luokkaan henkeä ja ilmapiiriä. Ilmapiiri saisi olla kevyt mutta samalla turvallinen ilman liiallista ankaruutta.
(42) Väitän, että oppimisen tulee olla hauskaa.
(44)  Hiljaisuuden ja liikkumattomuuden vaatiminen on luonnotonta.
(45)  Työrauhaongelmia(kin) ratkoessasi oli oppilaan puolella.
(46) Muista:  Jotta voit  opettaa, on kasvatettava. Jotta voi kasvataa on oltava pedagoginen suhde.
(47) Opettajan on oltava aikuinen, assertiivinen.
(48) Älä vain toimi, vaan puhuta luokkaa siitä, miten toimitaan.

MIKSI TYÖRAUHA HÄIRIINTYY?
(49) Työrauhaongelmiin voi olla monta "syyllistä", erikseen tai yhtä aikaa.
(50)   Opettaja voi  itse aiheuttaa ongelmia, jos hän on huono (ei osaa opettaa) tai paha (ei välitä). Tehtävät voivat olla liian helppoja tai vaikeita. Opetus voi olla kuivaa yksinpuhelua. Sen tulisi olla hauskaa, innostavaa. Opettaja on voinut suunnitella tunnit huonosti. Opettajan voi olla komenteleva tai epäreilu. Opettaja voi olla kylmä, epäoikeudenmukainen, arvaamaton. Hänellä ei ole taitoa rakentaa sosiaalista järjestystä. Hän ei ole oikea johtaja. Hänellä ei ole taitoa johtaa luokkaa.
(51) Clarke puhui aikanaan erityisestä taidosta luoda sosiaalista järjestystä. Kaikilla ei ole sitä. Korkeimmalla tasolla taitoa luoda sosiaalinen järjestys kuvattiin seuraavasti: ”Järjestää oppimistilanteet omaperäisesti niin, että häiriötilanteita ei pääse syntymään (ennaltaehkäisy) sekä hallitsee kriittiset tilanteet joustavasti myönteisin toimenpitein. Saa syntymään yhteisvastuuta oppimisyhteisön työrauhasta.
(52) Opettajan on  2010-luvulla rakennettava oma auktoriteettinsa. Se ei enää tule automaattisesti. Avainsana on tahdikkuus. Lapsi tottelee aikuista, joka on hänen puolelaan. Joka on hänelle hyvä.
(53) Oppilas voi aiheuttaa työrauhaongelmia. Hän voi olla hankala, kapinallinen. Ehkä hänellä ei ole luokassa hänelle sopivaa roolia? Ehkä koti ei ollut tyydyttänyt hänen perustarpeitaan? Ehkä häntä on kohdeltu kaltoin? Eikä unohdeta murrosiästä johtuvaa aivotoiminnan tason laskua.
(54) Syyllinen voi olla myös luokka, joka ei ole hitsaantunut yhteen.
(55) Syyllinen voi olla myös aines, jota opetetaan. Onko se lapselle relevanttia? Onko se sopivan vaikeaa? Onko sitä sopivasti?
(56) Ja lopulta syyllinen voi olla myös koko julkisen koulun idea. Koulu on monessa suhteessa pakkolaitos. "Koulun ja vapaan itseilmaisun välillä vallitsee peruuttamaton, luonnollinen vastakohta". Willard Waller: 
(57) Työrauhaa ei synny, jos opettaja tai oppilaat tai heidän muodostamansa luokkayhteisö ei ole terveessä työtilassa. Tuolloin energiaa ei käytetä koulutyöhön, vaan sitä kuluu joihinkin muihin toimitoihin.

ERITYISIÄ TYÖRAUHAA TUKEVIA MALLEJA
(58) Opettajien avuksi on syntynyt iso joukko ohjeita, kuinka työrauha syntyy.
(59) Yksi nokkelimmista  on Timo Saloviidan kolmen ohjeen sääntö, jota noudattamalla opettaja pystyy rajaamaan työrauhaongelmat kohtuullisiksi: a)  toimivat säännöt ja rutiinit, b) hyvä suhde oppilaisiin ja c) hyvä opetus. Saloviidan mukaan riittää, että opettaja hoitaa oman osuutensa sopimuksesta. Sopimuksen mukaan oppilaat noudattavat opettajan ohjeita, kunhan opettaja antaa heille hyvää opetusta.
(60) Työrauhaa tukemaan on ideoitu myös toimintamalleja. Yksi tällainen on 1970-luvulla syntynyt "Vaikuttavan opettajan malli", josta tässä blogissa on erillinen lastu.  Siinä työrauhaa tuetaan yhteisillä palkkioilla ja häiritsevään oppilaaseen kohdistuvalla rangaistuksella (sijoitusluokka).
(61) Kokeilemisen arvoinen on myös Ben Furmanin kehittelemä Muksuoppi (ja ns. tuplatähti-malli).  Niissä ideana on, että ei kaivella epäonnistumisia vaan ajatellaan, että lapsella ei ole jotain taitoa. ja sitten aletaan opetella sitä.
(62) Oleellisinta on, että opettaja harkitsee  mitä menetelmää käyttää. Menetelmä tulisi valita niin, että se ä aina kunnioittaa oppilasta. Ja että se on tehokas.

perjantaina, lokakuuta 12, 2012

Viikon 42 ohjelma


PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 41

Tutkimusten mukaan elämme juuri nyt koulun lukuvuoden stressaavinta aikaa.   Varjoa :   Sisäilmaongelmien vuoksi edelleen oirehditaan edelleen.   Valoa : Loma tulee tosi oikeaan aikaan.



ENSI VIIKKO nro 42

Kouluterveydenhoitaja on meillä tällä kouluviikolla vain maanantain. Uusi koulupsykologimme ilmoittaa työpäivänsä.

Maanantai 15.10.
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9. (Mm. Uman ja Kaijan yhteisöllisyys-alustus).  Koulu päättyy oppiaille klo 12.45.  Opettajilla Fronter-koulutus klo 12-15.  EI  OHR- kokousta. TS-Nina paikalla.  

Tiistai 16.10
Unicef-kävelypäivä.  Ei kaikkia vaihtotunteja. Koulu päättyy viimeistään klo 14.15. OHR koolla klo 13.30- 14.15. Kouluterveydenhoitaja ei paikalla.

Keskiviikko 17.10
Auroran oma syyslomapäivä (vastaava työpäivä la 15.12). Rehtori ja koulusihteeri töissä. 

Torstai 18.10
Syyslomapäivä kaikissa Espoon peruskouluissa.Rehtori ja koulusihteeri töissä. 

Perjantai 19.10
Syyslomapäivä kaikissa Espoon peruskouluissa. Rehtori   töissä. 

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2012

Ensi viikolla on syysloma!

Auroran koulun syysloma on viikon 42 ke-pe 17.-19.10. 2012. 
WILMASSA on lähetty kaikille huoltajille tällainen tiedote:

VIIKKO 42 on Espoossa syyslomaviikko. Aurorassa koulua käydään vain maanantai ja tiistai. Keskiviikko, torstai ja perjantai ovat meillä lomapäiviä. Keskiviikko on koulukohtainen vapaapäivä, koska lauantai 15.12. on meillä vastaavasti työpäivä.

MAANANTAINA 15.10 koulu päättyy kaikilla oppilailla jo klo 12.45 (normaalisti klo 13.30) kaikkien opettajien FRONTER- koulutuksen vuoksi. Iltapäiväkerho aloittaa toimintansa klo 12.45.

TIISTAI  16.10 on ns. luokanopetuspäivä. Päivän ohjelmaan kuuluu Unicef-kävely. Koulu päättyy työjärjestyksen mukaan, kuitenkin viimeistään klo 14.15.

Lapsen kohtaaminen rexin päivän kohokohta

DEMOKRAATTI-lehti (omaa sukuaan Demari)  haastatteli toissapäivänä minua rehtorin työn arjesta. Tämän aamun lehdessä jutulle on varattu kuvineen kokonainen aukema. Siinä puhutaan koulujen turvallisuudesta, (liian) resursseihin nähden liian monista tehtävistä, kurin kiristämisestä, avustajista, lasten ja perheiden tarvitsemasta muusta tuesta ja mm.  oppilaiden kohtaamisen tärkeydestä.

KOULUMME omista pedagogisista ratkaisuista: siestasta, kerhoista ja skidi- ja sinikarhuista (nykyään käytämme näistä ryhmistä mix-nimikettä) on oma "kainalojuttunsa."

NOSTAN jutussa myös esiin espoolaiskoulujen sisäilmaongelmat. Niistä kärsii jo 50 koulun oppilaat ja henkilökunta. Aurorasta  sisäilmaongelmien vuoksi on joutunut siirtymään toisiin kouluihin niin henkilökuntaa kuin oppilaitakin. Pidetään kaikki peukkuja, että olemme marraskuussa investointiohjelmassa oikealla paikalla.  

maanantaina, lokakuuta 08, 2012

Ops-perustetyö hyvässä vauhdissa


MINULLA oli tänään ilo ajella työpäivän päätteeksi Siikarantaan, missä Opetushallituksen Irmeli Halinen tapasi joukon opetussuunnitelman teosta kiinnostuneita  ihmisiä.

Kuulimme, että Opetushallitus on käynnistänyt valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten. Ne valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien perusteiden mukaisesti laaditut paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta lukien.

PERUSTEIDEN laadintaprosessi on tällä kertaa hyvin avoin.  Opetushallitus julkaisee OPS 2016 -verkkosivuilla tietoa perusteiden laadinnan etenemisestä sekä myöhemmin tukiaineistoa paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön valmistautumiseen ja työn toteuttamiseen. Ensimmäinen tärkeä poiju on marraskuussa, jolloin opsin yleisen osan sen hetkistä versiota kaikki halukkaat saavat kommentoida. Opetuksen järjestäjiltä (siis kunnilta) pyydetään lisäksi omat palautteet.

OPH:n sivuilla on esitetty uudistuksen tavoitteet, jotka ops-ohjausryhmä on asettanut.  Käänsin ne omalle kielelleni seuraavasti:

1. Kuinka opetusuunnitelman  tulisi muuttua?

  • Koulun kasvatustyölle tulee luoda paremmat edellytykset.
  • Määrittellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet  aikaisempaa selkeämmin.
  • Pidetään lähtökohtana oppilaiden monipuolisen kasvun tukemista ja identiteetin vahvistamista sekä vuorovaikutteista, toisia kunnioittavaa ja kestävää kehitystä edistäväa toimintatapaa.
  • Määrittellään  tavoitteet niin, että  lähtökohtana ovat  tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen
  • Korostetaan taitojen merkitystä
  • Vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä (aihekokonaisuuksien sijaan eheytys tulee jo oppiainesisältöihin).
  • Syventään oppimiskäsitystä (uuden oppimista koskevan tiedon pohjalta)
  • Vahvistetaan edellytyksiä  oppimiseen, jossa luodaan tietoa , muodostetaan sitä yhteisöllisesti ja niin, että huomioon otetaan oppilaiden tarpeet.
  • Monipuolistetaan oppimisympäristöjä.
  • Vahvistetaan  kasvun ja oppimisen jatkumoa. 
  • Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä. 
  • Luodaan lisää tilaa ja annetaan enemmän tukea paikalliselle pedagogiselle kehittämiselle.
  • Kannustaan opetuksen järjestäjiä liittämään opetussuunnitelmatyö opetuksen ja koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen strategiseen kehittämiseen.
  • Rakennetaan ja sähköistetään opetussuunnitelman perusteet siten, että saadaan joustava opetussuunnitelmatyökalu opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön.
  • Opetussuunnitelman perusteiden tulee tukea aikaisempaa vahvemmin koulun kehittämistä kasvuyhteisöinä ja oppimisympäristöin.

2. Kuinka opetuksen tulisi muuttua?
  • Kaikkien oppilaiden oppimisen tulee tulla  mielekkäämmäksi
  • Kestävän  tulevaisuuden idea korostuu
  • Otetaan paremmin huomioon oppijan kehitysvaihe (ikäkausipedagogiikka)
  • Lisätään kiireettömyyttä
  • Keskitytään olennaiseen
  • Syvennetään oppimista 
3. Muita uudistuksen periaatteita
  • Rakennetaan uusi toiminta  esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen nykyisille vahvuuksille.
  • Kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin.

MILTÄ suunta maistuu? Äänestä.

sunnuntaina, lokakuuta 07, 2012

AY-terveisiä Tukholmasta!


TERVEISIÄ Tukholmasta. Takana kaksi Itämeren ylitystä sopivassa tuulessa isolla laivalla ja yksi oikein kaunis päivä entisen kotimaamme pääkaupungissa hyväntyylisen edunvalvoja - päättäjä -virkamiesjoukon kanssa. Yhteensä meitä oli 111. Viime vuonna väkeä oli 10 enemmän. Laivan merkkikin oli vaihtunut, mutta hyvin kulki tämä sinivalkonenkin.

PERJANTAIN ohjelma alkoi klo 16 ja päättyi klo 19.30. Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi aloitti kertomalla  ajankohtaisia kuulumisia opetustoimen budjetista.

Marika Niemi
Niemi nosti esiin ensi vuoden budjettiin liittyvät haasteet. Erityisesti tilavuokrat ovat nousseet, ja jollei lisärahaa  lautakunnan käsittelemään versioon verrattuna tule, edessä olisi jopa  4-9 %:n leikkaukset. Mutta lautakunta tekee kaikkensa, että sitä tulee.

Kaisu  Toivonen
Sen jälkeen kuulimme  puoleen tuntiin tiivistetyt  opetustoimenjohtaja  Kaisu Toivosen unelmat espoolaiskoulujen tulevaisuudesta. Mukaan lähteneet arvostivat kovasti, että Kaisu oli raivannut kalenteristaan tilaa tälle matkalle. Hallintopällikkö Tapio Erma  jatkoi Kaisun jälkeen ja esitteli ajankohtaisia  henkilöstöasioita. Työturvallisuusasioista väkeä muistuttivat työsuojeluvaltuutetut Jari Nummela ja Pekka Pikkarainen.
Jari Nummela ja Pekka Pikkarainen

Jokaisella puoluella oli oma piste. Demarien pistettä johti
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markku Sistonen.
Salista kuului syvä huokaus, kun he kertoivat, että peräti 50:ssa espoolaiskoulussa on sisäilmaongelmia. Nykyinen korjaustahti on kaksi koulua vuodessa!

Rehtori Jukka Sarpila veti sitten mainiosti pitkään ohjelmistossa olleen päättäjätapaamiseen.  Pitkin  Siljan auditorion tiloja oli  sijoitettu kymmenkunta pistettä, joissa työstettiin SWOT-analyysia Espoon tilanteesta. Ankkureina olivat eri puolueet, virasto, OAJ jne. Yhteysopettajat kiersivät kaikki kolmessa pisteessä.

KOONTA tapahtui akvaariotyötavan mukaisesti. Jokainen piste esitteli SWOTIN pohjalta tekemänsä yhteenvedon.
Oikein tiivistäen näin asia nähtiin:

S = Osaava ja motivoitunut henkilökunta, oppilaat sekä kaikkien  asianosaistahojen koulumyönteisyys.
W= Sisäilmaongelmat, tilojen eriarvoisuus, jopa johtamisen eriarvoisuus, tilakeskuksen nousevat vuokrat.
O= Osaava ja motivoitunut henkilökunta, oppilaat sekä kaikkien  asianosaistahojen koulumyönteisyys.
Yhteenvedon aika. Minä ja Hannu Suntio esittelimme SDP:n
pisteen  tuotokset. Kuvassa vuorossa Kokoomus.

T = Resurssin riittämättömyys.

PITKÄ perjantaipäivä päättyi Buffet- päivälliseen. Osalla myöhemmin. Tai aikaisemmin :-)

Petri Lindroos
LAUANTAIAAMU oli vapaa.  Virallinen ohjelma alkoi kahvien jälkeen klo 16.  OAJ:n  järjestöjohtaja Petri Lindroos oli lentänyt Pietarista Tukholmaan, ja nousi siellä laivaamme. Saimme kuulla  rautaisannoksen  ajankohtaista järjestötietoa.

Klo 17 jatkoi suuri osa porukkaa luottamus-miespisteissä, ja pienempi osa  siirtyi ns. päättäjätapaaamiseen. Tuossa tapaamisessa olivat läsnä matkalle lähteneet poliitikot ja virkamiehet sekä OAJ:n ja EKOAY:n iskujoukko. Minä olin mukana tässä jälkimmäisessä.

EKOAY:n varapuheenjohtaja Mervi Mattila esitteli päättäjille kolmiportai-
seen tukeen liittyviä haasteita.
Keskusteluteemoja oli kolme: (1) kolmiportaisen tuen aiheuttama lisätyö, (2) koulujen kokonaisbudjetti ja (3) ensi vuoden budjetti.
Keskustelu oli aktiivista, rakentavaa  ja rehellistä.

Saimme myös päättäjiltä oppia  perusasioista budjettineuvotteluista. Espoon budjetti on noin 1,5 miljardia. Käytännössä poliitikot ovat tehneet kaupungin-johtajan esitykseen (joka annetaan tänä vuonna kolme päivää ennen vaaleja) vuosittain VAIN  3-4 miljoonan euron edestä muutoksia. Niin käynee tänäkin vuonna. Koulupuolella on 5,1 miljoonan euron aukko. Mutta aukkoja on muillakin toimialoilla.

Pitkään keskusteltiin tilavuokrista. Jos niitä halutaan alas, on tyydyttävä vaatimattomampiin arkkitehtonisiin ratkaisuihin.

Sisko, Paavo, Martti ja Tapio teatterissa. Kuvan otti Jukka.
LAUANTAIAAMUUN jäi siis sopivasti muutama tunti aikaa ajaa metrolla keskustaan perinteiseen tapaan soppateatteriin. Jukka Kuittinen oli ystävällisesti hankkinut viisikollemme  liput jämäkkään pienoisnäytelmään “Kenkäkauppa”. Soppana oli erinomaista kanttarellikkeittoa. Aurinko paistoi, ja kaupunki oli vierailleen ystävällinen.

Lauantai-illan päivällinen syötiin alacarte-ravintolassa klo 21 alkaen. Tarjolla oli peuraa. Otavan Timo Rantalainen tarjosi sitten kahvin kanssa congnacit.

NYT sitä ollaan sunnuntai-aamussa, ja kohta taas jalat tukevasti kotimaan kamaralla.  Hyvä reissu.  Seura oli hauskaa ja fiksua. Satakunta opettajaa on taas saanut hyvää ruumiin ja sielun ravintoa. Näillä jaksetaan valvoa etua.

perjantaina, lokakuuta 05, 2012

Hyvää opettajien päivää!


Viikon 41 ohjelma



PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 40

Ollaan jo lokakuussa. Yksi kokonainen kouluviikko- ja syysloma.   Varjoa :   Sisäilmaongelmien vuoksi edelleen oirehditaan.   Valoa :    Lautakunta päätti esittää, ettei Auroran rakennushanketta lykättäisi. Opettajat pääsevät nyt tulostamaan luokkien tietokoneilta.

ENSI VIIKKO nro  41

Kouluterveydenhoitaja on meillä  tiistain ja keskiviikon.  Uusi koulupsykologimme ilmoittaa työpäivänsä.

Maanantai 8.10.
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9. (Mm. Irina: Tuen asiakirjoista, terveiset päättäjäristeilyltä).  Iltapäivällä työyhmät  klo 13.30-14.30.  OHR jatkaa klo 15:een. Mukana  koulupsykologi. TS-Nina paikalla.  

Tiistai 9.10
Normipäivä. 

Keskiviikko 10.10
Aamunavaus Aleksis Kivestä (3. luokat). Avustajien info klo 10-10.10 (mm. syyslomajärjestelyt) TS-Katri paikalla 1-4-tunnit.  

Torstai 11.10
Aamulla sisäilma-asioihin liittyvä palaveru. Postipalaveri klo 9.50.  Johtoryhmä klo 12. TS-Nina paikalla 1-4 tunnit. 

Perjantai 12.10
Normipäivä. Ensi viikolla syysloma ke-pe.

torstaina, lokakuuta 04, 2012

Tilakeskus haluaa siirtää Auroran rakennushanketta

Päivitetty klo 18.37

KESKIVIIKON Länsiväylän vaaliareenalla vastaa kuntavaaliehdokas ja Tilakeskuksen johtokunnan jäsen Ulla Palomäki Auroran koulun oppilaan isän päättäjille lähettämään kirjeeseen. Tuossa kirjeessä isä kertoo syvän huolensa koulurakennuksemme tilasta.  Palomäki kiittää yhteydenotosta ja seisoo hankkeen siirtämispäätöksen takana.  Tilakeskus esittää, että purkutyöt alkaisivat vuonna 2015 ja uusi rakennus otettaisiin käyttöön vuonna 2016.

RAKENNUSHANKKEEN kohtalo ratkeaa Espoon kaupunginvaltuustossa marraskuussa, kun siellä hyväksytään seuraavien vuosien investointiohjelma. Parhaillaan lautakunnat antavat lausuntoja ohjelmasta. Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan kanta Auroran tilanteeseen selviää, kunhan nettisivuille tulee luettavaksi lautakunnan viimeviikkoisen kokouksen pöytäkirja. HUOM! Sain tänään tiedon pöytäkirjan tarkastajalta, että lautakunta asettui virkamiesesityksen taakse siis vastusti hankkeen lykkäämistä. Tämän jälkeen jännitetään, muuttaako kaupunginjohtaja tilakeskuksen esitystä. Jollei muuta, hankkeen pitäminen valtuuston aikaisemmin hyväksymässä aikataulussa (2014-2015) edellyttää poliitikkojen vahvaa halua. 

keskiviikkona, lokakuuta 03, 2012

Lumikki tulee - oletko valmis?

Lumikin ensimmäisessä versiossa sain itse näytellä nahjusmaista Lumikin
isää. Kauniina mutta kylmänä kuningattarena ja Lumikin äitipuolena oli
silloinen erityisopettajamme Teresia Volotinen. Teresia on nykyään töissä
naapurikoulussamme Karamzinissa. Vuoden 1998 versiossa kuningattarena
oli Sirpa Wass. Vuoden 2006 versiossa oli vain lapsinäyttelijöitä.
HUH! Mikä päivä! Aloitin paperityöt klo 5.30  ja edessä on yhä noin tunnin verran hommia. Ja välissä 100 pikku asiaa: sisäilmaongelmiin liittyviä puheluita, tulostusongelmiin liittyviä neuvotteluja, avustajapalaveri, toimituskirjoja - jopa opiskelua.

KUN on kovilla, täytyy olla unelmia. Minulle yksi sellainen on jokavuotinen joulunäytelmämme.   Teemme jouluksi iki-ihanan Lumikin. Lastun kuva on ensimmäisestä versioista vuonna 1990. Kuvassa kuningas ja kuningatar. Lumikki on esitetty myös vuosina 1998  ja 2006. Tämän joulun versio tulee olemaan neljäs. Nyt meitä ohjaajia on kolme: minä, Jukka ja Anni-Kaisa.

Tiistaina meillä oli ekat harjoitukset ja perjantaina on seuraavat.  Jos intoa riittää, teemme taas neljä miehitystä. Yes. Wirtaa.