keskiviikkona, elokuuta 31, 2011

Valtuustoporukka etsi arvoja...


video

PÖTKÖLLÄÄN kotona. Mukavaa. Saldo ensimmäisestä neuvottelupäivästä positiivinen. Sen kunniaksi pieni clipsi yllä. Minähän nautin käsitteiden määrittelystä, joten arvopohdinta  maistui. 

Lisäys aamulla 1.9.

HUOMASIN vielä aamullakin pohtivani näitä arvojuttuja. Tulin siihen päätelmään, että jokainen arvo  täytyy paitsi määritellä itsenään, myös suhteessa toisiinsa. Jokaisen mukaan otettavan arvon tulee olla kohottava. Lisäksi Arvojulistukseen ei kannata ottaa arvoja, jotka eivät eivät seivästi  tuo uutta lisäarvoa, uutta näkäkulmaa.  Tällöin julistus ikäänkuin saavuttaa kyllästyspisteensa. Päätin kokella.

1. Tasa-arvo
Tasa-arvo on minulle sitä, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla.  Ruoka jaetaan.  Kukaan ei saa vähempää, siksi, että on jossain suhteessa erilainen.  (Ja suhteessa listan myöhempiin arvoihin: kaikki saavat avoimesti tietoa; he kaikki kokevat tulevat kohdelluiksi oikeudenmukaisesti).

2. Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuus vahvistaa tasa-arvoa, mutta myös rajaa sitä. Oikeudenmukaisuus on oikean tekemistä, vääryyden poistumista. Oikeudenmukaisuus liittyy klassiseen hyvän ja pahan- arvoon. Oikea ja väärä ovat yleviä vain, kun ne tunnistetaan yhdessä.  Oikeudenmukainen  tasa-arvo on esim. sitä, että joku tarvitsee enemmän saadakseen yhtä paljon. Kun tasa-arvo on kärjistäen tasan jakamista, oikeudenmukaisuus oikeuttaa erilaisen kohtelun.

Tasa-arvo on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta keino.

3. Avoimuus
Avoimuuden vastakohtana on salailu ja valehtelu. Avoimuus liittyy näin klassiseen totuuden- arvoon.
Pääsääntö on, että avoimuus tukee tasa-arvoa ja se tuntuu oikealta (on oikeudenmukaista). 

Avoimuus on siten  keino edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Kun avoimuutta rajataan, on ajauksessa oltava oikeudenmukainen. Oikeudenmukaisuus voi antaa perusteen ohittaa tietyissä tilanteissa tasa-arvon.

4. Eettisyys (suvaitsevaisuus)
Esityksessä eettisyys ja suvaitsevaisuus on yhdistetty. Tarkastelen niitä vielä erikseen.

Eettisyys
Minulle eettisyys tarkoittaa sitoutumista oikeaan ja hyvään. Eettistä on, että ketään ei käytetä välineenä hänen  omaa etuaan vastaan. Kasvatuksessa eettisyys on lapsen edun ensisijaisuutta. Järjestötoiminnaassa se voisi olla sitoutumista kestävään kehitykseen, osakkeiden omistuksessa sen varmistamista, ettei tueta aseteollisuutta jne.

Eettisyys ja oikeudenmukaisuus leikkaavat toisiaan. Epäoikeudenmukaisuus ei ole koskaan eettistä. Tasa-arvo on eettinen arvo. Eettisyys on periatee, jota on noudatettava, kun rajataan avoimuutta tasa-arvoa. Eettisyys on minusta enemmän kuin oikudenmukaisuutta. Se on laajemmin arvokkaiden asioiden edistämistä ja arvottomien vähentämistä. Siis perusteltu lisäys.

Suvaitsevaisuus
Minulle suvaitsevaisuus on tilan antamista toiselle ja hänen erilaisuudelleen. Suvaitsevaisuus edistää tasa-arvoa. Suvaitsevaisuuteen liittyy oikedenmukaisen epätasa-arvon hyväksyminen.   Sitä, että kaikilta ei vaadita samaa. Että joku saa enemmän. Suvaitsevaisuus on avoimuutta toiselle, se on myös toiseen rauhaan jättämistä.  Suvaitsevaisuus ei vielä tarkoita aktiivista toimintaa erilaisuuden kanssa. Suvaitsevaisuus ja avoimuus leikkaavat toisiaan niin, että suvaitsevaisuus ei ulotu  erilaisuuteen liittyvien epäkohtien hyväksymiseem. Suvaitsevaisuus on arvokasta niinkauan kuin se on eettistä, kun suvaitsevaisuus ei johda jonkun toisen oikeuksien loukkaamiseen (esim. suvaitsevaisuus väkivaltaa kohtaan).

En laittaisi näitä käsitteitä yhteen. 

5. Vastuullisuus.
Vastuu on syvästi eettinen ja moraalinen käsite. Vastuullinen on vastuullinen aina jostakin  ja  joillekin. Vastuullisuus on omien vastuiden kantamista; itselle annetun vallan käyttöä eettisesti ja oikeudenmukaisesti. Se on haltuun uskotun omaisuuden vaalimista. Oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimista. Vastuuttomuus taas on  tehtävien laiminlyömistä, etujen kahmimista, salailua, harkitsemattomuutta, kohtuuttomien seurausten aiheuttamista. Klassisista käsitteitä vastuu liittyy tahtoon.

Avoimuus on vastuullisuutta.  Avoimuudessa on oltava vastuullinen. Organisaatioissa valta  ei jakaudu tasan "tasa-arvoisesti", siksi vallan epätasa-arvon oikeutuksena on vastuullisuus. Vastuu ei jakaudu tasan vaan vallan mukaan, siksi vastuullisuus on oikeudenmukaisuutta.  Suvaitsevaisuus on vastuullisen kansalaisen ominaisuus. Vastuullisuus antaa oikeuden rajata suvaitsevaisuutta. 


Summa Summarum
Pitäisin nämä kuusi. Ja  pohdin, olisiko kuitenkin lisättävä seitsemänneksi tähdeksi tehokkuus/vaikuttavuus.

Ja sitten vielä olisi kysyttävä, ovatko kaikki toimintaa ohjaavat arvot tässä. Piilosta toimintaa ohjaavat arvot olisivat piiloarvoja,


Auroran Koti ja koulu ry:n vuosikokous ma 12.9. klo 18.30


KOKOUKSESSA käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätös, toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja talousarvio) ja valitaan yhdistykselle uusi johtokunta puheenjohtajineen.

Tule mukaan
- keskustelemaan ja saamaan tietoa koulusta ja sen toiminnasta
- vaikuttamaan ja tuomaan esille vanhempien näkökulma
- päättämään yhdistyksen tukikohteista
- tutustumaan muihin samanhenkisiin vanhempiin.

Kaikki uudet ja vanhat vanhemmat ovat lämpimästi tervetulleita!

Lisätietoja yhdistyksestä näet nettisivuiltamme:
http://www.aurorankotijakoulu.kotisivukone.com/

Täällä Pasila...

 Sokos Hotel Pasila Helsingissä. Kuva lainassa Hotellin
omilta sivuilta.
TOVI, ja sitten kohti Pasilaa OAJ:n valtuuston neuvottelupäiville. Raportteja luvassa päivän mittaan.

RAPORTTI 1. Aamukahvit klo 9.30-10.00.

Taksilla perille kun klo oli neljää vaille alku, Kahvi oli lämmintä, lohileivät olivat loppuneet, joten skarppaus onnistuu hyvin. Sali täynnä hyväntuulisia valtuutettuja. Puheenjohtaja aloitti juuri tunnin ajankohtaiskatsauksensa.


Vakavia uutisia taloudesta. Usvaa. Usvaa.
RAPORTTI 2.  Aamupäivän osuus. Luvassa noin klo 13.

Kuulimme, kuinka talousasiat ovat usvaantuneet jo viikossa.  Talous hidastuu Suomessa. Ostovoima on laskussa Inflaatio about 2-3 % siis korkeampi kuin tehdyt sopimukset. Kun halliuksen toimet syövät 0,85%, niin korotusten pitäisi olla tasoa.3,5 %. Hallitus on ehdottanut palkkaverojen alennusta, jos tehdään maltillinen sopimus. 1% veroasteen lasku  vastaa 3.5%:n palkankorotusta. Neuvotteluissa nyt esillä myös 
tekstikysymyksiä. Ratkaisevaa, millainen sopimus syntyy teknologiateollisuudessa syyskuussa.


Hallitusohjelmassa hyviä asioita mutta myös huolenaiheita. Kesusta on tulossa hallitusohjelman toteuttamissuunnitelma. OAJ ajaa sinne mm. opettajien nimikesuojaa.  Arviointi menee uusiksi: yhdistetaan eri arviointilaitokset. OPH.n rooli muuttuu. Kesu tulee lausunnoille syyskuun aikana.

Neuvottelupäiväläiset olivat huolissaan a)omautuksista  ja  b) II- ja III-asteen opettajien  tilanteesta. Ammattikorkeakouluihin kohdistuva leikkaus vastaa 20 000 opiskelijan opettajien palkkoja.v 


Luukkainen esitteli vielä arvokyselyn tulokset. Iltapäivällä näitä määritellään  ryhmissä.
1. Tasa-arvo
2. Oikeudenmukaisuus
3. Avoimuus
4. Eettisyys (suvaitsevaisuus)
5. Vastuullisuus.

Järjestöjohtaja Petri Lindroos esittelee sääntömuutos-
asioita.

AAMUPÄIVÄN toinen sessio käsitteli hallituksen valmistelemia uusia OAJ:n sääntöjä. Niitä työstetään torstai-iltapäivänä. Keskeisimmät muutokset ovat:
- Valtuuston koko  pienenee 150:sta 100:aan
- Toimikaudet (esim. puheenjohtaja) alkavat  heti kevätkokouksen jälkeen  (samalla muutetaan kokoustapoja
- Etäosallistuminen mahdollistetaa ylimääräisessä  kokouksessa
- Vahvistetaan puheenjohtajiston asemaa.


Seppo Kinkki käytti hyvi harkitun puheenvuoron, jossa pohdittiin,  mihin  valtuuston ryhmäkoon pieneneminen johtaa vallan kannalta (pohjoisesta etelään, pieniltä isoille).


tiistaina, elokuuta 30, 2011

Aurora seminaari nro:21

Johtokunnan varapuheenjohtaa Anu Arvola (oik) ja Koti ja
Koulury:n puheenjohtaja Eija Kaarto avasiva seminaarin 
Aurora-kappelilla.
KODIN ja koulun yhteistyöseminaari järjestettiin siis 21. kerran. Tuttuun tapaan aloitimme kahvilla  ja suola/makeapalalla.

Konkreettina tavoitteena oli tällä kertaa laatia  yhteistyösuunnitelma  lukuvuodelle 2011-12.  Sytykkeeksi  tarjottiin infopaketti ops-uudistuksesta ja oppilashuollosta. Auroran opsin kodin ja koulun yhteistyötä koskevasta osuudesta  sekä  Suomen Vanhempainliiton puheenjohtajan Tuomas Kurttilan mainiosta esseestä, jonka meille luki Jukka Jokiranta. Tässä linkki esseeseen.

TILAISUUS päätettiin  hyvällä mielellä klo 20.30. Tällaisia ideoita keksimme ideariihityyppisesti  ryhmissä: 
(1) Avoimien ovien pävän eri variaatiot;  (2) Lapsen sitouttaminen koulutyöhön- lapsi mukaan vartteihin; (3) Ops-tekstiin tehtiin korjausehdotus (ongelmien ratkaisemisesta hienotunteisesti); (4) Kauniisti puhuminen pitäisi ulottaa myös vanhempien tapaan puhua toisista vanhemmista; (5)  Ekaluokkalaisten vanhemmille ehdotettiin kummivanhempia yläluokilta, jotka ohjaisivat "kuinka täällä ollaan";  (6) Ekaluokan opettajille tarvittaisiin aikaa vanhempien kohtaamiseen, koska luottamus rakennetaan siellä; (7) Opettajista olisi mukava tietää, mitä heistä puhutaan; (8)  Paljon odotuksia kohdistuu lupaamaamme koululaisten taidot- kuvaukseen; (9) Vanhempia tulisi myös opastaa toimimaan niin, ettei tahattomasti loukata erilaisista kulttuureista tulevia perheitä;  (10) Luokkin voitaisiin tuoda kartat, mistä minun sukuni on kotoisin; (11) Wilman käyttöä kannattaisi tehostaa. Järvenperän koululla Wilmassa on monia vanhempia palvelevia ratkaisuja (kuten lukujärjestykset); (12) Edelleen kaivataan aktivointi-ideoita luokkatoimikuntatyöhön; (13)  Voitaisiinko Auroran päivän lisäksi järjestää toinenkin  touhutapahtuma. Esim. Iltapesis. (12) Lapsi pitäisi ottaa aktiivisesti osalliseksi sekä negatiivisen että positiivisen  palautteen prosesseihin ; (14) Opettajien ja vanhempien tulisi kunnioittaa molemminpuolisesti.  Muistetaan: kummallakin osapuolella on hyvä tarkoitus. Jos tulee vaikeita asioita- annetaan aikaa; (15) Yhteistyötä tulisi tehdä jo ennen ongelmaa. Kaikki perustuu luottamukseen;  (16)  Oppilashuolto tulisi tehdä  tutuksi.  Se helpottaa vaikeissa tilanteissa. "Ei lapsen turvallinen koulutie pääty siihen, että lapsen asiaa  käsitellään OHR:ssa".

(17) Koteihin tieto, mitä OHR tekee, ja kuka on luokan erityisopettaja. (18) Vanhempainiltoihin toivotaan  uusia malleja: teemavanhempainillat, vanhempien illat toiminnallisemmaksi.  Koulutehtäviä, ryhmätöitä, lasten ja vanhempien yhteinen ilta. (18) Toive  kauniisti  keskustelusta ja hyvistä tavoista näkyviin myös www-sivuille; (19) Vanhempanvarttien pohjaksi voitaisiin laatia yhteinen lomake, jonka täyttää oppilas, huoltaja ja  opettaja: (20) Opettajilta toivotaan joustoa vartteihin- myös ilta-aikoja. (21) Puhelinaika opettajille; (21) Kuinka saada isät mukaan? Isille pappaparkki? (22) Auroran päivään vanhemmille suunnattua toimintaa;  (22)  Jokaisella vanhemmalla ”pakko” tulla kouluun. Yksi kerrallaan. Ei rasittanut lasten työskentelyä: (23) Elat jo eskarien vanhempainiltaan; (24) Nettiin lisää tietoa vanhemmulle mm. oppilashuollon henkilöstöstä; (25) Opsin teemalista vanhempainiltoihin on hyvä. Tuen malleista hyvä myös kertoa; (26) Jokainen luokanopettaja laittaa kotiin tiedotteen, josta näkyy lukujärjestys ja mm. ketkä opettajat luokkaa opettavat.

OAJ:n valtuusto neuvottelee

OAJ:n korkein päättävä elin: valtuusto on kutsuttu koolle neuvottelupäiville alueittain. Pääkaupunkiseudun valtuutetut osallistuvat tapahtumaan ensimmäisessä aallossa 31.8.-1.9.2011. Aurorasta sinne menee meitä kaksi: minä ja Sari Karjalainen.

Tapahtumapaikkana on Sokos Hotel Pasila Helsingissä, joten pitkälle ei pääse matkustamaan. Tilaisuus alkaa keskiviikkona klo 9.30 aamukahveilla ja päättyy torstaina klo 15 iltapäiväkahveihin. Siinä välissä pohditaan arvoja, kuullaan paria luentoa a) toimihenkilöliikkeen nykytilasta ja lähitulevaisuudesta ja b) yhdistyskentän muutoksista sekä perehdytään sääntöuudistukseen; kuumin peruna lienee kysymys valtuuston koon pienentämisestä.

Pidän blogin lukijoita ajantasalla.

maanantaina, elokuuta 29, 2011

Näkemiin kesä. Kolmas kouluviikko on jo syksyä

Viimeinen kesäinen viikonloppu? Oittaalla oli lauantaina
kaunis hellepäivä.
KRÄÄK. Maassa  oli jo keltaisia lehtiä, kun hain laatikolta sanomalehteä. On kai pakko sanoa haikeat hyvästit kesälle.

Asioilla on puolensa. Auroran päärakennuksen luokissa on ollut tosi kuumaa, nyt opinnointi sujuu paremmin.

KOLMAS kouluviikko siis alkamassa.

Tänään  testataan ensimmäisen kerran uutta matriisiorganisaatiomme. Ns. YT-tehtäviä (koulun yhteisiä asioita) hoidetaan joka toinen viikko astetiimeissä ja joka toinen viikko viidessä työryhmässä: (1) Liikunta, (2) Kulttuuri, (3) TVT, (4) Arki ja (5) Pedagogiikka-hyvinvointi.  Aamun YT:ssä käydään  ideaa läpi. Lisäksi meillä on tuttuun tapaan riittävästi muitakin aiheita.

Tänään iltapäivällä työryhmät kokoontuvat  ensimmäisen kerran. Jakamalla töitä pyrimme saamaan yhä suuremman osan opettajien työtehtävistä työajan piiriin. Olen koonnut  viikonlopun aikana kullekin ryhmälle nipun tehtäviä. Pääosin ne ovat valmistelutyyppisiä. Ts. ryhmä tuottaa  erilaisia vaihtoisia ratkaisuja annettun ongelmaan.

KOULUN jälkeen ajan Helsinkiin OKL:lle ja saan sukeltaa taas kasvatuksen klassikoiden maailmaan.

sunnuntaina, elokuuta 28, 2011

Opetussuunnitelmat päivitettiin. Mikä muuttuu?

video

ESPOO pani viime lukuvuonna töpinäksi, ja kaikki koulut päivittivät opetussuunnitelmansa mm. hyvän perusopetuksen tuen eri muotojen osalta.  Koulut kirjoittivat opetussuunnitelmansa Wilmaan, ja ne avataan syksyn aikana myös vanhemien luettavaksi. Kouluja tuettiin  erillisillä ops-seminaareilla.

Tänä lukuvuonna ops-tekstit jalkautetaan koulujen toimintakulttuuriin. Meillä opettajilla on paljon uutta opittavaa mm. tuen eri muotojen virallisista lomakkeista. Onneksi opettajilla on tarjolla runsaasti koulutusta asiasta. Niinikään on tärkeää tiedottaa opetussuunnitelman muutoksista vanhemmille.  Käymme muutoksia läpi huomenna henkilökunnan kanssa YT-istunnossa, ja  tiistaina vanhempien edustajien kanssa Aurora-seminaarissa. Tein noihin tarkoituksiin ppt-esityksen, joka on tässä lastussa movie-muodossa. Leffan voi pysäyttää kiinnostavan dian kohdalla vasemman reunan nappulasta. Kuvan saa suuremmaksi oikean reunan nappulasta.

Kaikki kommentit ja korjausehdotukset otetaan mielihyvin vastaan.

lauantaina, elokuuta 27, 2011

Viikko 35 tulee...


KOLMAS kouluviikko alkaa. Nyt sitten mennään uusien, oikeitten lukujärjestysten mukaan. Jaa-a;  elokuu taittuu syyskuuksi. Aika jättää Haikeat hyvästit kesälle.

Maanantai 29.8.

YT klo 8-9. Asialista lähetetään henkilökunnalle emailina.
Koulu alkaa oppilailla klo 9. Tuntien jälkeen kokoontuvat opettajien työryhmät  klo 13.30-14.30.

Tiistai 30.8.

OHR kokoontuu klo 13.30-14.30.
Illalla Aurora-seminaarin klo 18-20.30 Auroran kappelilla.


Keskiviikko 31.8.

Koulu alkaa kaikilla klo 9. Rehtori OAJ:ssa keskiviikon ja torstain. Apulaisrehtori hoitaa rehtorin tehtäviä, ja hänen estyneenä ollessaan vararehtorit. 6a-luokka on leirikoulussa ke-to-pe.

Torstai 1.9

Rehtori OAJ:ssa torstain.Joryn kokous klo 12-12.30 tarvittaessa. Puheenjohtajana apulaisrehtori.

Perjantai 2.9.

Koulunkäyntiavustajien info klo 10.-10.30.

Kahden ensimmäisen kouluviikon saldoa

Neuvonpitoa pihalla: Hanna, rexi ja Uma. KUVA: Eeva-
Liisa Bonet
KUTEN kirjoitin, rytmi vaihtuu. Hallintomies ei kävele, vaan juoksee. Koulukone on käynnistetty, ja moottori käy kierroksilla. Kaikki ei kuitenkaan toimi. Monen luokan ATK-laitteet ovat jumissa, eikä korjaajaa ole kuulunut. Lähetin kiukkuiset muikkarit.

Perjantaina alkoi katsomusaineiden opetus.  Moni pieni tarvitsi apua löytääkseen oman tilansa.

Kokosimme myös oppilailta alustavat ilmoittautumiset kerhoihin. Kyllä kerhoille olisi kysyntää; kunpa saisimme lisäresurssia? Aktiivisimmat oppilaat haluaisivat osallistua peräti seitsemään kerhoon viikon aikana.

Kyselyn pohjalta laaditaan sitten lopullinen kerhotarjotin, joka lähetetään ensi viikonlopulla koteihin. Liikunta- , bändi- ja kuorokerhot näyttävät tässä vaiheessa olevan  ylivoimaisia suosikkeja.

SAAN muuten rehtorina olla oikein ylpeä TeamAurorasta. Meillä on oikea DreamTeam.  Itsenäisesti ajattelevia, työnsä kehittämisestä kiinnostuneita isoja persoonia. Asiat sujuvat. Uusia asioita ideoidaan yhdessä. Henki on kiva. Uudet rakenteet: perehdytys, infovihkot ja työryhmät  on nekin otettu myönteisesti vastaan.

Ja bonuksena: Erään aktiivisen isän avulla pääsimme purkamaan  joukkokiusausjutun, josta  konnille on nyt luvassa ihan tuntuvat rapsut. Kiitos isälle avusta!

ENSI viikolla nähdään sitten, toimivatko lukujärjestykset. Erityisellä mielenkiinnolla seuraamme uutta liikuntasysteemiä, jossa liikuntaa on 3.-6.-luokilla kaksi tuntia joka viikko peräkkäin.

Aurora-seminaari

ENSI viikon tärkein tapahtuma on tiistaina Auroran kappelilla pidettävä Aurora-seminaari.  Seminaari kuuluu  "ikiaikaisiin" kodin ja koulun yhteistyöperinteisiimme. Ensimmäinen tällainen seminaari järjestettiin syksyllä 1990. Vain kerran ilta on jäänyt väliin, joten vuorossa on nyt 21. seminaari.

Seminaariin on kutsuttu  koulun johtokunta varajäsenineen, Koti & Koulu ry:n hallitus aktiivijäsenineen ja koulun henkilökunta. Seminaarissa perehdytään tällä kertaa erityisesti opetussuunnitelma-uudistuksen tuomiin muutoksiin mm. oppilasta koskevan tiedonsiirron osalta.  Seminaarin ohjelma on seuraava:

18.00 Avaus. Johtokunnan ja Koti & Koulu ry:n edustajat
18.15 "Vanhan öljytankkeri Ms. Auroran 55. purjehduskausi". Opettajatiimien pomot  esittelevät tiiminsä ja kertovat lukuvuoden alun tunnelmista. Huoltajat esittäytyvät.
18.45 Opetussuunnitelmat on nyt päivitetty. Mikä muuttuu? Rehtori alustaa. Keskustelua
19.30  Kodin ja koulun yhteistyön haasteita. Ryhmäporinat Suomen Vanhempainliiton puheenjohtajan Tuomas Kurttilaan esseen pohjalta.
Porinoiden purku ja tiivistys.
20.30  Seminaarin päätös. Rehtori.


perjantaina, elokuuta 26, 2011

Luokanopettaja 2011/4: Opetushallituksen pääjohtajan haastattelu

video

LUOKANOPETTAJA-lehti palvelee lukijoitaan  pari kertaa vuodessa tavallista paremmin: Haastattelemme opetustoimen merkittävimpiä vaikuttajia päätoimittaja-puheenjohtaja parivaljakolla. Viime syksynä joimme kahvit OAJ:n silloin uunituoreen puheenjohtajan Olli Luukkaisen toimistossa.

Eilen Matti Sippolalla ja minulla oli ilo vaihtaa tunnin verran ajatuksia Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen kanssa. Kuulimme viisaan ja kokeneen hallintomiehen näkemyksiä ajankohtaisista teemoista.

  • Miten  suomalainen koulu voi? 
  • Miksi ja miten sitä tulee kehittää? 
  • Millaisia uhkia peruskoululle on näkyvissä? 
  • Millaisia palautetta opetussuunnitelman päivityksestä on saatu? 
  • Millaisella otteella tulevaa opetussuunnitelmaa olisi fiksua lähteä kehittämään? 
  • Miten opetuksen rahoitusta tulisi jatkossa kehittää? 
  • Onko ongelma, etteivät kaikki kunnat hae hankerahoja? 
  • Ja mm. mistä teknisestä vempaimesta Lankinen oli vallan innostunut?

Juttu   julkaistaan Luokanopettajassa 2011/4.  Luokanopettaja-lehden voi tilata; edullisimmin sen saa liittymällä liiton jäseneksi. Tässä linkki liiton sivuille.

torstaina, elokuuta 25, 2011

Ylenaikaisessa kurittomuudesta ja tottelemisesta

KESKIVIIKKO jää mieleen kauniina kesäpäivänä, sopivan lämpimänä. Toki muutenkin. Piipahdin Ylenaikaisen lähetyksessä toimittaja Tiina von Martensin haastateltava ajankohtaisesta kurittomat  lapset- teemasta.

Pasilan Radiotalo on minulle tuttu pitkältä ajalta. Äitini oli siellä töissä. Kyllä studiot, tekniikka ja toimittajan työ ovat muuttuneet. Martens hoiti täysin yksin sekä sisällön että tekniikan. Ihallen seurasin. Haastateltava sai jutun juoneksi teemalistan, ja  sitä mentiin niin pitkälle, kuin aikaa riitti.

Messageni oli, että sanat- kuten kuri- ovat tärkeitä ja vaikeita.  Niillä on eri ihmisille eri merkitys. Minulle kuri ei ole alistamista ja nöyrryytämistä vaan oman tahdon hallintaa. Se on taito, jonka oppimiseen tarvitaan aluksi apua opettajilta.
- Ovatko oppilaat kurittomia, toimittaja kysyi. -Vai olemmeko kaikki, kiersin. Kurittomuus on välinpitämättänyyttä toisten hyvästä. Sen arvoa ei opettamatta opita. Tottelemisen haaste koskee meitä joka päivä kaikkia.

Studioon oli tullut myös kysymys metelöivistä ekaluokkalaisista. - Siitä se alkaa. Ei sairaalaankaan tulla terveenä. Kouluun tullaan oppimaan arvokkaita asioita. Kaikilla tämän päivän lapsilla ei ole vielä kykyä ottaa toisia huomioon, tinkiä omasta tahdostaan. Sitä täytyy harjoitella. Koulussa on ihan pakko, koska toisin kuin vapaa-ajalla, isossa ryhmässä edetään toisten kirjoittaman ohjelman,  ei oman mielenkiinnon mukaan.

Meidän täytyy raivata kouluun aikaa ja luoda rakenteita oman tahdon hallinnan taidon kasvatukselle. Kerroin omasta ideastamme, jossa sope-opettaja, jolla ei ole   luokkaa, valmentaa opettajan tukena oppilaita, jotka meistä tarvitsevat erityisesti tukea oman tahdon ohjaamisen- siis tottelemisen-  taidossa. Keskeinen keino on puhututtaminen. Antaa lapselle sanoja, tunnistaa oman tahdon nousu, kiukku ja opettaa huomaamaan valinnan  hetki. Omaa tahtoa ei tarvitse tukahduttaa, usein on kyse vain ajoituksesta.

Kolmas yleisökysymys koski tilannetta, jossa sama luokka käyttäytyy aivan erilailla  eri opettajien kanssa.  Eikö kuriongelmat johdu silloin opettajasta?  Niinkin, mutta kurin on muututtava itsekuriksi. Se ei voi jäädä ulkoiseksi, opettajasta riippuvaksi. Lapsen on opittava tottelemaan ihan tavallista opettajaa, ei vain superopettajaa.  Toki opettajalla on väliä. Hyvän työrauhan salaisuuden on Timo Saloviita paljastanut: selkeät rutiinit, mielenkiintoinen opetus ja oppilailla tunne, että opettaja välittää heistä. Koulu aikuisten  on toimittava  näissä asioissa yhteisönä. Ketään opettajaa ei saa jättää yksin tällaisten ongelmien kanssa.

Toimittaja kysyi lopuksi vielä saksalaisprofessorin väitteisiin perustuen, että kerjäävätkö opettajatkin kiintymystä oppilailta  eivät käsiksi uskalla vaatia. Miksei? Varmasti 60-luvun vapaan kasvatuksen kulttuuri on vaikuttanut moniin opettajiinkin. Toisaalta on muistettava, että kasvattaa voi vain sellainen, johon lapsi on kiintynyt.  Kiintymys on siis rakennettava. Kun lapsi tottelee, hän haluaa hyvää sellaiselle, joka on ollut hänelle hyvä. Hyvä ei tarkoita aina kivaa.

ILTAPÄIVÄLLÄ ajoin vielä opettajankoulutuslaitokselle emeritus-professori Kansasta tapaamaan. Kahvikupin äärillä kuuntelin viisaita ajatuksia menneiden aikojen  kasvattajista. Työ sadan suuren kasvattajan käsikirjoituksen parissa jatkuu.

keskiviikkona, elokuuta 24, 2011

Perusopetukseen uudet opetussuunnitelmat käyttöön 2016


OPETUSMINISTERIÖN tiedotteen mukaan  perusopetuksen opetussuunnitelmia ja niiden pohjana olevaa tuntijakoa  uudistetaan varsin ripeällä aikataululla.

Perusopetuksen uusi tuntijako  (siis se, kuinka monta tuntia mitäkin ainetta opetetaan) päätetään valtioneuvostossa (hallituksessa)  jo ensi keväänä, ja itse opetussuunnitelmat hyväksytään kunnissakin vuoden 2016 elokuun alkuun  mennessä. Vauhti on hurja. Kuten ennakoitiin, nyt ei ole luvassa valinnaisuuden lisäämistä. Tavoitteena on vahvistaa  tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

OPETUSMINISTERI  Jukka Gustafsson on asettanut työryhmän valmistelemaan perusopetuksen tuntijaon uudistamista. Työryhmä laatii esityksen valtioneuvoston asetukseksi, jolla säädetään perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Virkamiestyöryhmän puheenjohtajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Eeva-Riitta Pirhonen. Kappas vain, opetushallituksen puheenjohtaja ei saanutkaan yrittää toista kertaa. (Hänen työryhmänsä esityksen torjui ennen muuta Kepu).

Näin tiedotteessa: "Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta, arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaa kieliohjelmia." 

Työryhmän ehdotuksen tulee erityisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta opetuksessa koko maan alueella. Työryhmän tulee kuulla eri sidosryhmiä. Homma siis aloitetaan alusta.

Kun valtioneuvosto on päättänyt opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta, päätetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Uudistetut opetussuunnitelman perusteet valmistellaan 31.12.2014 mennessä. Sekin vauhti on hurja.

Asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien.

Tiedote löytyy tästä linkistä.

Antoisa päivä ja haasteellinen luokka

3.-4.-luokilla oli tiistaina liikenne-teemapäivä. Tässä tarkis-
tetaan  oppilaitten pyöriä. KUVA: Eeva-Liisa
Bonet.
TIISTAI oli oikein antoisa päivä. Lukkarien versio 1.2 jaettiin, ja jollei virheitä enää löydy, sillä mennään. Lounaaksi oli maistuvaa kalakeittoa. OHR-lomakkeemme toimivat. Yes. Saimme konttorille Risto Nikkarilta komean lukittavan kaapin. Päivään mahtui myös oppimiskeskusten tapaaminen, jossa suunniteltiin syyskuun alun Ops-seminaareja.

Haastava opetusryhmä?

OPETTAJIEN palkkaukseen on  siis tullut työnvaativuuserä. Alakouluissa rehtorin tulee jakaa erillinen lisäraha niille luokanopettajille, joilla on haastava opetusryhmä. Ilkeämielisesti sanottuna kyseessä on siis eräänlainen "likaisen työn lisä".

Opettajat eivät oikein ole innostuneita tästä ideasta, ainakaan meillä päin. Haastavuuden kokemus on aina subjektiivista. Ohjaako raha meitä ajattelemaan oppilaita väärin?

Nyt kun raha on kuitenkin jaettava, olisi tärkeää, että se tapahtuu niin oikeudenmukaisesti ja perusteiltaan avoimesti kuin mahdollista. Siksi  teemasta on aihetta keskustella niin kauan, että kaikki kokevat tulleensa asiassa  kuulluiksi.

Seuraavanlaisia ratkaisuehdotuksia olen koonnut keskusteluistamme ja mm. naamakirjasta. Otan edelleen mielelläni vastaan ehdotuksia ja kommentteja.

(1) Kriteerinä työmäärä (esim. paljon vanhempainvartteja työajan ulkopuolella- koskisi muitakin kuin ekaluokkia)
(2) Oppilashuollollisen työn määrä (paljon oppilaita, joiden hyvinvoinnin eteen joudutaan pitämään paljon neuvotteluja kouluajan ulkopuolella jne.)
(3) "Hankala luokka", jonka määrittelisi oppilashuoltoryhmä (Opetuspäällikkö on kieltänyt tämän mallin)
(4) Jaetaankin vuorotellen kaikille. (Ymmärrän pointin. Rehtori on tässä asiassa työnantajan edustaja, ja  herrallakin on herransa. Perusteen on oltava kestävä myös siksi, että siitä voidaan joutua  antamaan selvitys.)
(5) Annetaankin raha opettajalle joka saa myos sellaiset oppilaat, joilla on hankaluuksia muiden oppilaiden kanssa sosiaalistettua koulun kayntiin. On aika iso ero semanttisesti, saako palkanlisan ongelmista vai ratkaisuista. (Tosi tärkeää, ja tuo on erinomainen kriteeri, kun jaetaan lisiä henkilökohtaisen taitavuuden perusteella- niitäkin jaetaan, vaikkei juuri nyt. Tämän erän kriteerinä on todellakin työn kuormittavuus, joka johtuu opetusryhmän haastavuudesta).
(6) Opettajat saavat valita kriteerit kriteerijoukosta (luokkakoko, yhdysluokka, niiden oppilaiden määrä, joiden tukeminen vaatii paljon paperityötä, oppilaat, jotka eivät osaa kunnolla suomea...)
(7) Alkuopetusluokille, perusteena kunnan määräys kaksinkertaisesta määrästä vanhempainvartteja verrattuna muihin luokanopettajiin.
(8) Kuudennen luokan opettajat, ikäkausipedagogiset perusteet, murrosiän tuomat haasteet...
(9) Eräässä koulussa on pohdittu matemaattista kaavaa, jolla laskettaisiin haastavuudelle numeroarvo. Kaavassa arvoa nostaisi: oppilaiden lukumäärä, tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä (lomakerumba: arviot, selvitykset, oppimissuunnitelmat, HOJKS-työ ja opetuksen eriyttäminen), yhdysluokka  ja S2- oppilaiden (siis vielä heikosti suomea puhuvien) määrä - ja miksei samalla voisi ottaa huomioon myös luokkatilan puutteiden tuomaa kuormaa.  Numeroarvoa taas laskisi jakotuntien määrä ja avustajaresurssi.

REHTORINA teen ratkaisun ensi viikon johtoryhmän kokouksen jälkeen.

tiistaina, elokuuta 23, 2011

Perusopetusasetus pedagogisena tekstinä

ILTAA. Kuumeinen kiilto silmissä päätin jatkaa pykälien lukemista. Millainen kuva opetuksesta piirtyy perusopetuslakia täsementävästä asetuksesta (1998)? Asetuksessa on 27 pykälää.  Suuri pettymys. Pedagogisesti - näin väitän- asetus on erinomaisen ohut.

(1) Opetuksesta vastaa opettaja, ja hänen ohjauksessaan opetusharjoittelija (22§). Siinä kaikki opettajasta! Höh!

(2) Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin (3§). Päivän pituus määritellään (5-7 tuntia). Oleellista on vain tuntien määrä!

(3) Oppilaista ei juurikaan puhuta.  Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain (2§). Opetusryhmän koko on säännelty vain, jos oppilaat saavat erityistä tukea tai kun joukossa on oppilas, jolla on pidennetty oppivelvollisuus.


(4) Päivän rakenteeseen kuuluu päivänavaus (6§).

(5) Oppilaan koulutyö nähdään opintojen suorituksena (tiedoissa ja taidossa) joka joko  hylätään tai hyväksytään. Oppimäärä suoritetaan (12 §).

Surullista.

Millaisen kuvan opetuksesta perusopetuslaki antaa?

OLEN usein pohtinut koulutuspoliittisen ohjauksen gappeja, kuiluja. Eräs kuilu saattaa olla  juristisen lainsäädäänön ja pedagogisen opetussuunitelmatekstin välillä. Onko meillä yhtenäinen käsitys siitä, mitä hyvä opetus on? Aamupalaksi avasin Finlexin ja lähdin lukemaan kuin muukalainen lakitekstiä. Millainen kuva  opetuksesta piirtyy eduskunnan  hyväksymistä pykälistä?

Velvollisuusajattelu

Jo pykälässä 1 nousee esiin "oppivelvollisuus". Oppilaasta puhutaan oppivelvollisena (samoin 4§:ssä)  Mielenkiintoinen avaus. Oppivelvollisuudesta on vielä kokonaan oma pykälä 25 ja sen suorittamisesta pykälä 26. "Oppivelvollisen on suoritettava... tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot."  Pedagogisessa puheessa velvollisuuksista ei yleensä näin puhuta.  Huomiota kiinnttää myös se: ovatko vain tiedot ovat tärkeitä?

Samassa pykälässä määrätään opetuksen järjestäjä seuraamaan oppilaiden poissaoloja ja muistutetaan huoltajan velvollisuudesta valvoa oppivelvollisen edistymistä. "Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon" (45§). Tällainen oppilaaseen ja kotiin kohdistuva konktrollin ilmasto  ei  siirry pedagogisiin teksteihin.

Oppilaan velvollisuuksista on oma pykälä 35. Sen mukaan "oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti."

Pykälässä 31 nostetaan esiin kurinpitorangaistukset.  Pykälässä 36 käsitellään rangaistuksia. "Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon ...  " Mielenkiintoista.  Kohtuuton häiritsevä käytös oikeuttaa siihen, että oppilaalta evätään oikeus osallistua opetukseen, ja luokasta poistamiseen saadaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja.

Uutta ja vanhaa pedagogiikka pykälissä

Pykälän kaksi tavoitteet ovat luonnollisesti samat kuin opsissa.  Pykälä kolmessa korostuu  koulun velvollisuus ottaa oppilaat yksilöinä huomioon ja olla yhteistyössä kotien kanssa. Pykälä 15 käsittelee opetussuunnitelman laadintaa: siinä ei ole mainintaa kotien asemasta prosessissa.

Pykälässä 11 kuvataan opetuksen sisältöjä. Laki on kiinnostunut oppiaineista ja oppilaan ohjauksesta. Pedagogiset tekstit eheyttämisestä, aineita yhdistävistä teemoista. Pykälässä 14 puhutaan kuinka opetukseen varattu aika tulee jakaa; oppiaineiden ja aineryhmien kesken.

Pykälässä 16 määrätään oppilaalle oikeus saada tukiopetusta, erityisopetusta sekä tehostettua tukea. Tuen asiakirjojen laadintaan on otettava oppilas ja kodit mukaan. 17 §:ssa määrätään oikeus erityiseen tukeen.

Nyt siis  pykälät puhuvat oppilaasta oppilaana.  Pykälässä 22 kuvataan oppilaan arviointia.
"Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin." Kannustavuus tuo lakiin lämpöä.

Pykälässä 24 puhutaan oppilaan työmäärästä. "Perusopetuksessa oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin." Kotitehtävät ovat siis lainsuojaamia. Lapsen odotetaankin käyttävän aikaa niihin. " Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään"(36§).Varsinaisissa pedagogisissa teksteissä ei juuri pohdita enää läksyjä.

Opetuksen laatu?

Entä millaista laatua opetukselta vaaditaan lakitekstissä? Tavoitteilla on ilman muuta kriteerin funktio. Pykälässä 29 korostuu  oppimisympäristön turvallisuus ( jatkuu pedagogisissa teksteissä). Samassa pykälässä nostetaan järjestyssäännöt keinoksi pitää yllä järjestystä.  Pykälään 30 on kirjattu, että "opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä."  Oikeuksiin kuuluu myös oppilashuolto (31§).

Laatua on opetuksen opetussuunnitelman mukaisuus  ja riittävä tuki.  Jäänne menneiltä ajoilta lienee ajatus siitä, että opetusta saadaan. Pedagogisissa teksteissä opetus ei ole 50 vuoteen ollut antamista ja saamista, se on irtiottamista. Tekstin taustalla on ajatus oppilaasta objektina ei subjektina. Laatua on se, että opetusryhmät ovat sen kokoiset, että tavoitteet voidaan saavuttaa.  Laatua on ohjattu koululounas (31§). Laatua on arkaluonteisten asioiden salassapito  oppilashuoltotyössä.

Pykälässä 31 määrätään oppikirjat maksuttomiksi. Oppikirjoilla on siis lainsuoja. Pedagogisissa teksteissä niistä halutaan usein eroon.

Yhteenvetoa

LYHYT ekskursio perusopetuslakiin pakottaa käymään samalla lailla perusopetusasetuksen kimppuun.  Juristinen kuva perusopetuksesta kantaa minusta jäänteitä aivan toisenlaisesta pedagogisesta ajattelusta, kuin  millaisena 2000-luku opetuksen näkee. Punaisena lankana kulkee velvollisuus, sen täyttäminen ja täyttämisen laiminlyömisen sanktiot.

Oppilas on juristisessa tekstissä objekti. Opetus on antamista ja saamista. Opiskelu on tehtävien tekemistä. Opetus perustuu oppiaineisiin. Oppikirjoilla on lainsuoja. Oleellista on suorittaa oppimäärä. Oppilaat ovat oppivelvollisia. Heidän on osallistuttava opetukseen ja tehtävä tehtävät. Tehtäviä tulee myös kotiin. Oppilaiden on noudatettava järjestystä. Sekä tehtävien että järjestyksen rikkominen on sanktioitua. Lakitekstissä puhutaan kurista, kurinpitorangaistuksista. Jopa voimakeinoja saadaan käyttää.

maanantaina, elokuuta 22, 2011

Toinen kouluviikko startattu

OLIPA tiivis päivä. Mutta kaikki siihen kuitenkin mahtui, mitä pitikin: YT-istunto satoine tiedotteineen, lukkarien tsekkaukset, neuvottelut tuntien luovutuksista, virallisten lausuntojen kirjoittaminen, koulurauhanjulistusjuhla ja välituntivalvontakin:-) Opettajabändi soi komeasti, ja laulu raikui.

Kävimme pitkään tiimeissä keskustelua opettajille jaettavasta "haastavan opetusryhmän" palkanlisästä. Mistä haastavuuden tunnistaa  objektiivisesti? Jatkamme keskustelua, sillä raha on jaettava ja mielellään niin, että kaikki kokevat tulleensa kuulluiksi.

Monistuskoneemme kenkkuilee. Laite taitaa olla koulun aivan tärkein vekotin. Korjaajaa on odoteltu jo aika kauan. Ei kiva.

YLEN aikaisen toimittaja haluaa tehdä keskiviikkona haastattelun, enkä osannut sanoa ei.  Kun vielä torstaina pääsee itse haastattelemaan Timo Lankista, sitähän tuntee itsensä ihan tärkeäksi.






sunnuntaina, elokuuta 21, 2011

Toisen kouluviikon ohjelma

Vuonna 2007 Kolurauhajulistuksen lukivat silloiset 6.-
luokkalaiset 
VIELÄ nyt alkavan toisen kouluviikon ajan luokanopettajat vastaavat omien luokkiensa opetuksesta. Aineopetus (mm. vaihtotunnit) alkaa asteittain. Taksikyytijärjestelyjen vuoksi kahdella ensimmäisellä viikolla noudatetaan samaa lukujärjestystä, joka vaihtuu kolmanneksi kouluviikoksi "oikeaksi". Osa luokista tekee retken Espoo Cineen.

Maanantai 22.8.
YT klo 8-9. Asialista tulee henkilökunnalle emailina.
Koulua klo 9-13.30 (5-6 ei siis klo 14.15:een)
Koulurauhan julistus salissa klo 10.00
Tiimit klo 13.30-14.30

Tiistai 23.8.
Koulua 1-2 lk klo 9 - 13.30/3-6- lk 9- 14.15
OHR kokoontuu klo 13.30-14.30. Rehtori Oppimiskeskusten kokouksessa klo 14-16.

3-4-luokilla LIIKENNEPÄIVÄ klo 9.00-14.15. Pääasiassa keskitymme turvalliseen pyöräilyyn: kentällä taitoajo, Hannu tarkistaa pyörien kunnon, pyöräretki luokittain Laaksolahteen. Tarvitsemme tapahtumaan aineopettajien apua.

Ekaluokkien vanhempainilta klo 18.

Keskiviikko 24.8.
Koulua 1-2 lk klo 9 - 13.30/3-6- lk 9- 14.15
Koulunkäyntiavustajilla rehtorininfo klo 10 - 10.30.
Takseille uudet aikataulut
Kaikilla TS-opettajilla palaveri  klo 14.15 alkaen

Torstai 25.8.
Koulua 1-4 lk klo 9 - 13.30/5-6- lk 9- 14.15 (3-4 kouluun klo 8.15)
Joryn kokous klo 12-12.30
Martti käymässä Opetushallituksessa klo 12.30
To 25.8. 3-4-luokilla retki Tapiolaan Espoo-Cine-tapahtumaan. Matkat kahdella tilausbussilla, hinta 520€(luokkien retkirahoista). Lähdemme koululta klo 8.40 ja palaamme siestan alkuun mennessä. Ruokailemme koululla. Lapset tulevat kouluun torstaina klo 8.15.

Perjantai 26.8.
Koulua 1-4 lk klo 9-13.30/5-6-lk 9- 14. 15
Katsomusaineet alkavat (myös ET, Ui (neuvottelutila), Uo (kirjastotila), Uka (En-luokka))

lauantaina, elokuuta 20, 2011

Luokanopettaja 3/11 taitettu ja oikoluettu

LAUANTAIPÄIVÄN harrastusosastooni kuului syksyn  Luokanopettaja-lehden taiton tsekkaus ja  tekstien oikolukeminen.  Luokanopettajaliiton hallitus päätti toukokuussa syytää lehteen rahaa niin, että siinä voi olla 36 sivua. Hienoa, näin mukaan mahtuu monenlaisia juttuja, kuten makasiinityppisiin lehtiin kuuluukin.

Niin se aika menee. Olen pyörinyt tämän lehden toimituskunnassa jo 22 vuotta. (Hyvin) Pian pitäisi jo osata antaa tilaa ja siirtää upea, haastava tehtävä jollekin toiselle.

Syksyn numeron jutuista voi olla ihan ylpeä. Monet jutut ovat hyvin ajassa kiinni, osa kurkottaa eteenpäin, mutta mukana on oikein perinteistäkin, kristillistäkin.  Virikkeitä ja vinkkejä on luvassa oman maan rajojen ulkopuoleltakin. Tarkemmin ei kannata kertoa, etteivät  vihollislehdet nappaa meidän skuuppejamme.  Kirjoittajien ikähaitarikin ulottuu opettajaksi opiskelevasta juuri eläkkeelle lähtevään.

SEURAAVAKSI taittaja tekee korjaukset, ja lehti lähtee painoon. Syyskuun alussa saamme sitten ns. "sinikopiot", ja kun ne on tsekattu, koneet saavat luvan painaa  lehden. Postiin lehdet lähtevät 15.9., ja  ne ovat muutamassa päivässä lehden tilanneiden postilaatikossa.


Koulutuspolitiikka käännekohdassa?

SUOMALAISEN koulutuspolitiikan pikäikäinen trendi on ollut pyrkimys kohti kaikille yhteistä, tasa-arvoista koulutusjärjestelmää. 1800-luvun lopulta saakka pieni ja köyhä valtio on satsannut yhä enemmän lastensa kasvatukseen ja sivistykseen. Olemme luoneet Suomeen koulupolun, joka on yliopistotasollakin lähes ilmainen. Vuorollaan eri poliittiset puolueet ovat olleet sitä edistämässä, ja vuorollaan ehkä myös kyseenalaistamassa, eri aikoina eri syistä.

MEILLÄ on nyt uusi hallitus, ja siinä uusi opetusministeri Jukka Gustafsson. Neljän vuoden tauon jälkeen sivistystä johtaa demariministeri. Vaikka Kokoomus on pääministeripuolue, veikkaan koulutuspolitiikkaan uusia sävyjä, ainakin lievää käännettä. Eroja voi nähdä jo hallitusohjelmista.

Viikon alussa Hesarin Marjukka Liiteen vertaili minusta mainiosti edellisen ja nykyisen hallituksen ohjelmia.  Linja jatkuu siinä, että perusopetukseen panostetaan ja että ryhmäkokoja halutaan edelleen pienentää. Hyvä niin. Tieto- ja viestintätekniikassa on otettava tiikerinloikka.

Seuraavan opetussuunnitelman valmistelussa saattaa näkyä myös muutoksia. Taito- ja taideaineita (muitakin kuin liikuntaa) halutaan vahvistaa, mutta nyt kai ihan tunneissa. Draama saattaa jälleen unohtua. Kun vihreät ovat hallituksessa, halutaan myös vahvistaa ympäristökasvatusta, kun ruotsalaiset niin kieliä ja kun siellä ovat myös kristilliset, niin arvokasvatusta. Pikkuoppilaat saattavat saada jonkin viikkotunnin lisää opetusta (nythän minimi on 19 tuntia) kuntien edunvalvojien vastustuksesta huolimatta.

Suurin muutos taitaa koskea Kokoomukselle luontevaa valinnaisuuden kasvattamista. Se ei maistu demareille. Esiopetuksesta halutaan pakollista,   Kokoomusministerin aikana satsattiin opettajien vetämiin kerhotunteihin; nyt kuuluu huhuja, että demariministeri haluaisi eheyttää koulupäivää (Auroran  TIPin  suuntaan).

NUO suunnanmuutokset ovat kuitenkin pieniä sen rinnalla, mitä on edessä, jos nyt näkyvissä olevat globaalit talousongelmat eivät helpota. Hallitus on jo päättänyt leikata mm. lukioiden ja ammattikoulujen määrärahoja. Leikkaukset kiihdyttävät myös kuntien yhdistämistä, peruskoulujen lakkauttamista ja koulujen koon kasvua (yhtenäisen peruskoulun malliin).

Vaikka Espoo ei olekaan riippuvainen valtionavuista,  mahdollinen lama iskisi lujasti paitsi kuntalaisilta kerättäviin veroihin, myös mm. yhdessä omistamiimme osakkeisiin, jotka ovat voineet tähän saakka toimia jonkinlaisena puskurina.  Lokakuussa lautakunnan käsittelyyn tuleva kouluverkkoasia voi sekin tuoda viileitä tuulia.

Olemme saaneet Espoossa pitää koulua pitkään  asiallisin resurssein. Se on etuoikeus. Ehkä on hyvä henkisesti valmistautua myös siihen, että edessä voi olla  tiukemmat ajat, joilla on vaikutusta myös alakoulujen opetukseen.  Ehkä meillä ei ole jatkossa samanlaisia upeita mahdollisuuksia antaa oppilaille tukea kuin Aurorassa tänä syksynä on: Meillä on 3.5 ela-opettajaa ja tukiopetusta tarjolla. Yksi lukuvuoden haasteitamme onkin saada kaikki oppilaat panostamaan enemmän koulutyöhönsä mm. hoitamalla läksyt niinkuin ennen vanhaan tehtiin.

Jos talous kiristyy, kannattaa muistaa edellisen laman yhteydessä lausuttu viisaus: "Voi olla, että on ollut parempia aikoja. Mutta tämä aika on meidän."

perjantaina, elokuuta 19, 2011

Tohtori Orff kylässä - ja muutenkin mukava kesätyöpäivä

5b-luokka opiskeli torstaina jumppasalissa matikkaa 
piirtämällä ryhmissä.
KALENTERIN mukaan ollaan jo perjantaissa. Ensimmäinen kouluviikko on  päättymässä rexin näkökulmasta mitä mainioimmin. Tunnelma talossa on ollut oikein iloinen ja reipas.  Parkkipaikan työt jatkuvat. Ruoka on ollut hyvää ja sitä on ollut riittävästi.  Hannu- opettaja on hionut TN-luokassa pulpetit upeaan kuntoon. Erityisopettajamme ovat olleet iso ilon aihe. He ovat olleet viikon ekaluokissa apuna. Työtä on jaettu niin, että koulun kaikilla luokilla on  oma nimikkoerityisopettaja. Tuntuu toisi hyvältä. Opettajien jako työryhmiin alkaa olla sekin pian valmis. Odotan tältäkin idealta paljon.

KANSLIASSA sihteerillä riittää vipinää. Kirjatilauksissa on sotkuja, ja niiden selvittely on hiukka mutkikasta.

Olen saanut lukkareista  muutosehdotukset, ja korjaukset tehdään maanantaiksi. Sittenkin on vielä pari päivää aikaa hioa niitä, jos on tarvis. Rahatilannetta täytyy vielä tutkailla. Kuulin upean uutisen: Opetushallituksen POP-rahoja anoneet koulut saavat Espoossa - jos hyvin käy-  täksi syksyksi vielä ylimääräisen potin kerhotunteja.

EILEN torstaina kokoontui tämän lukuvuoden johtoryhmämme. Siihen kuuluvat rehtori, tiimipomot ja koulusihteeri. Jämäköitämme kokousotettamme.

Kehittelimme Posti-infonkin osalta  info-vihkon ideaa: Kirjaamme otsikkotasolla yhteen vihkoon kaikki eri infoissa käsitellyt asiat; Näin poissaolleetkin pysyvät perässä.  Tämä Pian aikaisemmasta koulustaan  meille tuoma käytänne on perusteltu. Tuntematon Opettaja  MBTI-testeineen viritteli edelleen mukavia ammatillisia keskusteluja. Kiva.
5a-luokassa sahattiin koulun pisin tyttö kahtia.

ILAHDUTTAVAN monissa luokissa on uskaltauduttu käyttämään ensimmäistä kouluviikkoa reilusti ryhmäyttämiseen. Se on kuin panisi rahaa pankkiin.  Myös täydennyskoulutukseen on ilmoitettu ensimmäisiä opettajia.

TÄNÄÄN on tulossa oikein mukava päivä. Koti ja Koulu ry. on tilannut meille konsertin klo 11.30.-12.15. Tohtori Orff soittaa tosi kivaa musiikkia. Ruokailu alkaa siksi tavallista aikaisemmin, ja siesta jää vähän lyhyemmäksi.  Katsomusaineet alkavat vasta ensi viikolla.  Pidän tänään perehdytysinfon meillä harvinaisempia katsomusaineita opettaville.

SITÄ ei oikein aina muista, kuinka iso muutos koulutyön alkaminen on. Rytmi vaihtuu totaalisesti. Kun talo on täynnä pieniä lapsia vikkeline jalkoineen ja nauravine silmineen, yksin kontaktien määrä päivässä  monikymmenkertaistuu.

KLO 13.30 alkaen talo tyhjenee. Alkaa uuden lukuvuoden ensimmäinen viikonloppu.

keskiviikkona, elokuuta 17, 2011

Muista aina...

Ekaluokkalaiset pannaan jonoihin. Mikissä Leila Hänninen.
KAKSI tosi mukavaa koulupäivää pulkassa. Iloisia lapsia ja aikuisia. Ja kaikki luokkahuoneet saatiin kuitenkin tiistaiaamuun mennessä TIP-TOP-kuntoon. Ensimmäisen päivän liikennelaulu klo 9.00  raikui opekuoron ja - bändin johdolla, niin että.  Laskimme oppilaat. Meitä on  330! Hyvä määrä; sillä mennään.

RUOKAPALVELUISÄNTÄ Kaitsu perehdytti uudet eput kouluruokailun salaisuuksiin. Ei ole ihan helppoa annostella ruokaa ja palauttaa ruokailuvälineitä oikeille paikoille.

ILTAPÄIVÄLLÄ  kuvasin vielä Jokirannan Jukan kanssa  "Tuntemattoman Opettajan". clipseja (materiaalia käytetään opettajien koulutuksessa). Sitten palautimme sotarekvisiitan vuokraamoon.



video


TIISTAI- iltana kokoontui Koti ja koulu ryhmä. Vartin vierailuni venyi kahteen tuntiin. Kävimme  tärkeitä keskusteluja. Auroran vanhemmilla on upeat edustajat! Kerroin viimeiset tiedot sisäilmanmittauksista. Oppilaiden tiloista ei ole toistaiseksi löytynyt huolestuttavia asioita. Mutta mittauksia jatketaan.

TÄNÄ aamuna oli paha mennä puntariin. Siksi herkkua olivat Kaitsu ja Arja taikoneet: lihapullia ja neljää eri sorttia sieniä.  Onneksi tänään oli kasviskeittiöa :-). Päivä  sujui tosi leppoisasti.  Ilma oli lämmin, ja käytännön asioita riitti ratkaistavasti. Yli 20 silmäparia ja aivoa keksi vilkaasti  uusia ideoita lukkareihin. Niitä hiotaan. Opettajien jako työryhmiin  etenee sekin hyvää vauhtia.

tiistaina, elokuuta 16, 2011

Tervetuloa uusi lukuvuosi!


TAKANA komea suomalainen kesä! Valoisa ja lämmin. Akut on ladattu. Nyt tartutaan koulutöihin hyvällä mielellä ja tosissaan, eikö!

Tänään avataan Auroran koulu 55. kouluvuosi. Edessä on 188 koulupäivää (koska itsenäisyyspäivä ja vappu osuvat arkipäiville).

Koulu alkaa meillä  tänään klo 9 ja päättyy klo 12.45.  Koulupäivä aloitetaan tutulla liikennelaululla koulun pihalla - jollei rankkasade kasta laitteita. Sisään mennään avauslaulun jälkeen luokittain jonoissa.  Koululounas kuuluu tietysti koulupäivään, ja ekaluokkalaisille sekin on jännä uusi juttu.

Vanhempien toivotaan erityisesti ohjaavan lapsia kulkemaan koulumatkansa turvallisesti, seuraamaan lapsen reissuvihkoa ja Wilmaa sekä omalta osaltaan valvomaan, että lapsella on mukana koulutarvikkeet ja että läksyt on tehty. Välttäkää lapsen tuomista autolla kouluun, koska vilkkaasta autoliikenteestä koulun portilla aiheutuu vaaratilanteita muille lapsille.

maanantaina, elokuuta 15, 2011

Onneksi meillä on me!


Jukka Jokiranta ja joku
tuntemattoman sotilaan
16 hahmosta. Kuva:
Hannu Kivistö.
SUUNNITTELUPÄIVÄ hoidettu kanta. Ohjelmaa olisi ollut 12 tunniksi. Mutta aikatauluista pidettiin kiinni, ja kaivetaan loput myöhemmin esiin. Johtokunnan puheenjohtaja Susanna Lehti  tuli aamukahville toivottamaan hyvää lukuvuotta. Kaunis ele.

SITTEN kävimme läpi koulun toimintakulttuurin juuria vuodesta 1957 alkaen. Kansiot opseineen jne. jaettiin, muttei toivoakaan, että niitä olisi ehditty käydä läpi.

LOUNAAN JÄLKEEN tutustuimme Tuntemattomaan Opettajaan. Olemme aika mielenkiintoinen porukka.  Ekstroverttejä, saamme siis energiaa toisista ihmisistä ( 23-8), pikemmin faktaporukkaa kuin intuitiivisesti asioita hahmottavia (17-14),  päätöksissä selvästi niiden vaikutuksia ihmisiin (tunteet) huomioon ottava kuin kuin tiukasti analyysejä  tekeviä (25-6). Puolet porukasta on hyvin järjestelmällisiä, puolet sponttaaneja. Keskimääräinen auroralainen on ESFJ eli majuri Sarastie ( Leffassa Tauno Palo)

Minä sain esittää majuri Sarastietä,
joka oli tyypillinen auroralainen, ja
toiseksi tyypillisin tyyppimme. Kuva
Hannu Kivistö.
MBTI- mittauksissa oli tarjolla 16 eri luonnetyyppiä. Meillä 2 tyyppiä kattaa yli  puolet porukasta (ENFP eli leffassa Hietanen (leffassa Heikki Savolainen ja  ESFJ Sarastie  eli  leffassa Tauno Palo).  Monen asian kohdalla tuli myös yllätyksiä. Leppoisa testi. Minä olin ainoa muuten Rokka (ENTJ).

PÄIVÄN PÄÄTTEEKSI pohdimme jakautumista viiteen työryhmään. Hiottavaa riittää.

MONIPUOLINEN päivä. Tästä se lähtee. Miksei, kun on niin kerta kaikkiaan komia porukka.



sunnuntaina, elokuuta 14, 2011

Huomenna suunnitellaan

KUVA; Hannu Kivistö
HUOMENNA sitten suunnitellaan. Aikaa on kuusi tuntia, ja päivä hyvin menee, jos löytyy sopiva tasapaino pienten ja isojen asioiden välille. Kun on ollut itse töissä jo kolme viikkoa, liitää usein ihan omissa korkeuksissaan. Toisten aivot ovat vielä  lomakanavalla.

Päivän ohjelma löytyy tästä linkistä.

TÄYTYY vielä illalla ajaa koululle, ja tsekata, että kaikki on kunnossa.

Kesäpäivä Itämerellä ja Tallinnassa

TEAM-Auroran 28  matkaajaa vietti mukavan kesäpäivän Itämerellä ja Tallinnassa.  Aamupalaa oli riittävästi, vaikka pekonia jäikin kaipaamaan. Me opettajat melkein riensimme neuvomaan laivan henkilökuntaa, kuinka hurjat jonot kannattaisi purkaa. Merellä tuuli, mutta iso laiva seilasi vakaana.

TALLINNA oli puhdas ja hyväntuulinen. Kasseihin löytyi mm. kenkiä. Hannu otti useita satoja kuvia, joista työstän esityksen huomiseksi.

PALUUMATKALLA söimme yhdessä  puffet-päivällisen. Vatsat tulivat varmasti täyteen.

Väljän ohjelman tyhy-päivässä tutustuimme toisiimme leppoisasti ja pilke silmäkulmassa. Kannatti, sanoivat.

perjantaina, elokuuta 12, 2011

Melkein viimeinen kesäkeskeytyspäivä

Iltapäivällä alkoivat pääkoulunkin luokkien lattiat oikein
kiiltää. Kaikki luokat ovat priimakunnossa maanantai-
aamuna klo 5, vannoi erittäin ystävällinen esimies Kari.
TUORE Opettaja-lehti varoittelee kouluja liiasta kiireestä. Tänään oli juuri sellainen hosupäivä, vaikka mukava olikin.

Kurre ei kaatunut. Lukkarit siis tallella. Yksi muutos henkilökunnassa kuitenkin meinaa sitä, että pikkuisen menevät tunnit uusiksi.

KOULULLA kävi  tänään iloista väkeä mm. Sari, Tuomo, Katri, Jukka, Risto, Katri R, Timo, Ulla, Leila, Riina, Marja...ja kenethän vielä näin?  Iltapäivätoiminnan porukka oli paikalla suunnittelemassa toimintaa  mm. Marjo, Leena, Pekka ja Pirjo.

Sain esitellä koulua kahdelle uudelle ekaluokkalaiselle ja heidän vanhemmilleen.  Karjalaisen Sarin kanssa hiomme yhdelle opettajalle upeaa  toimenkuvaa, mutta sen toteutuminen  jää nyt tulevaisuuteen. Takon Timon kanssan hioimme TVT-työryhmä-ideaaJokirannan Jukan kanssa hioimme Tunteman Opettaja-sessiota. Olen siitä tosi innoissani. Sain monistettua myös kaikki tarvittavat paperit valmiiksi. Puhkuin intoa uudesta PLC-ideastani (tiimit-työryhmät) niin, että oli pakko soittaa oikein opetuspäällikölle. Kannusti.

HUOMENNA TeamAurora suuntaa Tallinnaan. Kuoritin tiimeille työohjeet. Odotettavissa on tosi kiva ryhmäytymispäivä

torstaina, elokuuta 11, 2011

Tosi siisti torstai

Parakin käytävät kiiltävät niin että. Huo-
minen aikaa tuunata pääkoulu.

HIMASSA. Pitkä päivä. Seminaarin jälkeen koululle hiomaan lukkareita. On tämä aika taiteilua. Nyt kun on kokonaisbudjetti, pitää uskaltaa käyttää kaikki sen mahdollisuudet hyväksi. Omin päin, omilla kaavoilla mennään. Tavoitteena saada joka euro Lippajärven lasten hyväksi.

Nyt on käyty sekä luokat että opettajat läpi. Oravannahkakauppaa vaihto- ja luovutustunneista on vielä käytävä. Mutta meillä on siihen hyvää aikaa: kaksi luokanopettajaviikkoa.

Kiersin talon. Aina ystävällinen Risto Nikkari oli tuonut meille jostain hylätyt tosi upeat opettajanpöydät, ja näin viisi opettajaamme tulee iloiseksi.

Parakin lattiat ovat ienossa kunnossa, pääkoulussa riittää siistijöillä vielä hommia. Mutta onhan tässä kokonainen päivä vielä aikaa.

Koulusihteerimme Riitta  ja koulunkäyntiavustajamme Pirjo olivat ahkeroineet upeasti. Maanantaiksi on valmiina 30 opetussuunnitelmakansiota ja saman verran kokouskansioita. Huomenna (ollaan realisteja sunnuntaina) pudotan niihin vielä viimeiset liuskat, mm. Auroran opettajien abc:n. Sain siihen hyviä vinkkejä Päivänkehrän koulun rexiltä.

KIVA päivä. Hyväntuulisia uutisia ja ihmisiä.

Rehtoreiden lukuvuoden avausseminaari

Avausseminaarissa puhuivat opetustoimenjohtajan lisäksi
osastopäälliköt.
 TÄÄLLÄ ollaan Espoonlahdessa Meripuistossa. Rehtorien seminaari on yli puolivälissä. Aamupäivälla toivoitettiin uudet rexit tervetulleiksi: Tiina Korpela- Merisaapas, Mimmu Aarnio- Karhusuo, Katri Holopainen – Mikkelä, Eeva-Kaisa Ikonen – Niipperi. Elena Savokainen- Leppävaari, Kirsti Kupiainen- Viherlaakso, Veli-Jussi Kyllijoki vs. - Tähtien koulu, Maarit Mäkäläinen -Pohjois-Tapiola.

OPETUSTOIMENJOHTAJA  päivitti rexien aivot hallitusohjelman ja Espoon strategioiden maailmaan. Suomesta halutaan maailman johtava oppimiskulttuurin kehittäjä. Taloustilanne ok.  Rahaa valtiolta tulossa (ikäluokkien pieneneminen).Kouluverkkoselvitys tehdään lokakuussa.  Laatukortit tulee ottaa käyttöön. Norjaa käsitellään, kun se nousee  luontevasti esiin (ei hiljaista hetkeä). Rehtorien PLC-ryhmät saivat tehtävän: kuinka lomakkeet jalkautetaan opettajille syyskuun aikana.

Marjo Sotala ystävällisesti kertasi uuden OVTES järjestelyerän periaatteet. Kouluille tulee nyt rahaa jaettavaksi 1) Koulu- ja oppilaskohtainen lisätehtävä, pysyvä lisä, voi vaihtua vuosittain Max 200 euroa Perusteluna erityisen vaativa opetusryhmä.Vain kelpoiselle luokanopettajalle. Käytettävissä oleva määräraha vaihtelee koulujen opettajien palkkasumman mukaan, 100- 1000 euroa.
-       
2) Touko-heinäkuulta syntyy toinen, määräaikainen potti, klöntti Ops-raha. Se jaetaan opsin jalkauttajille.

Kehittämispäällikkö Juha Nurmi kertasi syksyn kehysasiat. Oppilasmäärät! Alustava laskelma 25.8. Lopullinen laskelma 20.9.  Laatukriteerit korvaavat Efecafin vuodenvaihteessa. Niitä on käytettävä keväällä 2012 alkaen Palvelukysely tullaan tekemään 2. Luokkalaisille marraskuussa.

Opetuspäällikkö Ilpo Salonen:"Tärkeintä opsin jalkauttaminen". PLC tukee rehtoria. Oleellista, miten opettajakunnassa syntyy tiimiytymistä, jossa työstetään muutosta.

Hallintopäällikkö Tapio Erma  toi terveisiä Islannin seminaarista.  OPSiin liittyvät lomakkeet  tulevat Wilmaan. Opettajat voivat kirjoittaa sinne  tietonsa sinne. Tietoturva otettava huomioon.

Turvallisuusteemassa muistutettiin  riskien hallinnasta(ei tarvitse tehdä tänä syksynä). Viisi merkittävintä riskiä kouluissa ovat olleet:
1. Sisäilmaongelmat
2. Kaatuminen ja liukastuminen
3. Väkivaltatilanteet, ei kohdennu tasaisesti.
4. Työmäärä ja työtahti kohtuuttomat.

Ensiapukoulutusta tulee nyt kouluille. Aurorasta pääsee 2 opettajaa joka lukuvuosi pelastuslaitoksen järjestämään  koulutukseen. Lyhyt koulutus (2,5 tuntia).

Kansainvälisyysteemassakin kuultiin hyviä uutisia. Englanninkieliset nettisivut valmiit. Essissa upeita dioja vierailijoille. Englanninkielinen esite tulossa joka koululle, lisää voi tilata Jonnalla. Saimme myöskin käytännön ohjeita mm. vakuutuksista. Jokaisen kannattaa hankkia kansainvälinen KELA-kortti.

Elina Rönkkö esitteli opetussuunnitelma-asiaa. Koko ops - myös vanhat sivut-  pitäisi julkaista Wilmassa. Onneksi me olemme sen jo tehneet. Kouluissa tulisi käydä koulutusopas läpi (uusia ihmisiä ops-työhön). Kaksi opea mahtuisi joka koulusta starttiseminaareihin. Kun opettajatiimien pitää sukeltaa lomakkeisiin, kannattaa sopia, kuka menee mihinkin. Pekka järvinen vetää tiistai 15.11 uusille rexeille ja vanhoillekin apulaisrexeille koulutustilaisuuden. Opettajille on tulossa vertaismentorikoulutusta. Espoolla kahdeksan paikkaa!

Jaakko Rekola kertoi TVT-koulutuksesta. Ne löytyvät koulutusinfon lopusta.

Jonna Suometsä kertoi  nettisivustouudistuksesta. Verkkosivuista vastaaville järjestetään Kick-off-tilaisuus, 1-2 opettajaa sinne joka koulusta. Omat sivut läpi syksyn aikana.  Loppiaisen jälkeen alkaa koulujen  sivujen päivityskoulutus. Voi laittaa koulusta kuvia, ja voidaan upottaa blogeja.

Kirsi Hatanpää kertoi kuulumisia oppilashuollosta.  Tavoitteena lisätä psykologien ja kuraattorien kasviojen tunnettuutta. Hän haastoi rexejä mukaan kehittämään oppilashuollon

Tuija Lindstedt kertoi kokonaisbudjettiasioita. Luottamusmiehistä tulee ilmoittaa tunnit. POP-rahat siirretty budjettiin. Nyt seurenkin palkat avustajien palkassa.

Yhteinen vastuu oppimisesta

Iltapäivän paneelissa: Juha Karvonen, Kari Kinnunen, Eero Väätäinen
ja Riitta-Leena Reinikainen  Paneelin juontajana toimi professori
Kauko Hämäläinen.
TERVEISIÄ Helsingistä. Siltavuorenpenger kympissä oli  eilen  hyörinää, kun pääkaupunki-seudun opettajia perehdytettiin yhteiseen vastuuseen oppimisesta. Itse ehdin paikalle iltapäiväksi. Sain vetää oman pajani kaikille yhteisestä koulusta vammaisen lapsen näkökulmasta. Pajassa oli 12 fiksua ihmistä, pääasiassa erityisihmisiä.

KAHVIN jälkeen  professori  Kauko Hämäläinen analyseerasi suomalaista täydennyskoulutusta- jota hän piti yhtenä Pisa-menestyksemme salaisuutena. Suomi on täydennyskoulutuksessa aivan omalla tasollaan. Sitä on tarjolla opettajilla huikeasti. Valtio sastaa sihhen 21 miljoonaa! Yli 85  % opettajista osallsituu siihen vuosittain, joskin osallistumisaktiivisuus myös kasaantuu. Keskimäärin suomalainen opettaja osallistuu 6,5 täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Optimi olisi 10.  Hämäläinen suositteli uuden oppimista. Sillä voi hidastaa vanhenemista.

PANEELIN teemana oli tulevaisuuden koulu vuonna 2020- sen haasteet. Rakenne oli selkeä. Kullakin oli ensin 5 minuutin alustus. Siten pariporinaa yleisössä. Kysymyksiä. Ja lopuksi yhden minuutin loppupuheenvuoro, Toimi.

Seuraavista ajatuksista otin kopin:

  • Suomesta tavoitellaan maailman osaavinta kansaa. Me osaamme, muutta uutta opittava
  • Yhteiskunnassa on monia haasteita, joihin on pakko satsata. Yksi näistä on syrjäytyvät perheet
  • Koulun tulisi voida olla vanhemmille asiantuntija kasvatuskumppani, joka auttaa koteja kasvatuskongelmissa
  • On opittava kohtaamaan erilaisuus. On opeteltava uusia tapoja toimia ja luovuttava segregaatiosta.
  • Uudet koulut ovat pääsääntöisesti yhtenäiskouluja, palvelukeskuksia
  • Kouluun tarvitaan uudenlaisia ammattilaisia, mm. sosiaaliosaajia.
  • Koulun tehtävä muuttuu ja ei muutu. Ikuista on sivistys, sosialisaatio ja pätevöittäminen
  • Uhkakuvana on se, että peruskoulun rinnalle syntyy yksityiskoulujen verkko. Se on johtanut kaikkialla polarisaatioon
  • On pohdittava johtamista. Pystyykö kunta ohjaamaan kouluja? Onko se tärkeää?  Miten ohjata koulujen tulkintoja muutoksista? Miten kunnissa johdetaan? Syntyykö kouluihin yhteisöllisyys, js kunta käskee? Entä luokkiin, jos rehtori käskee?
  • Vanhempia haluttiin enemmän mukaan suunnittelemaan ja kehittämään koulua.
  • TVT on otettava käyttööön. Tarvitaan koneita. Tarvitaan sähköisiä oppimateriaaleja.
  • On huoldehdittava hyvinvoinnista.
  • On säilytettävä luottamuksen kulttuuri. Koulun on saatava kodit luottamaan itseensä ja siihen, että tämä koulu on hyvä heidän lapselleen.

OPI JA KASVA -MESSUT 7.-8.12.2011 

Pääkaupunkiseudun kuntien perusopetus sekä tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto järjestävät  seuraavan yhteisen tapahtuman: 
Opi ja kasva -messut.  joulukuussa.


Muutenkin mukavaa

AAMULLA ehdin raataa vain tovin koululla. Mutta saimme opettajille jaettavat kokouskansiot aika hyvään vaiheeseen. Jokaisella on nyt printattuna koko ops, ja toiseen kansioon tulee muuta tärkeää paperiasiaa. Lisäksi koulusihteeri kuorittaa jokaiselle opettajalle tärkeät oppilastiedot.

ILLALLA ajelin koululle takomaan  lukkareita. Perusduuni on nyt tehty. Jokaisen luokan jokaiselle oppitunnille on nyt opettaja. Tänä iltana jatkuu  hionta. Ovat nimittäin päivittämässä Kurre-ohjelman perjanaina, ja pelkään että Kurre6-versio katoaa siinä yhteydessä kovalevyltä. 

Uusia oppilaita näyttää tulevan yhä. Hyvä niin. 

keskiviikkona, elokuuta 10, 2011

Koulut alkavat Espoossa tiistaina 16.8.2011

ESPOO TIEDOTTAA: Espoossa koululaiset ja lukiolaiset aloittavat uuden lukuvuoden tiistaina 16.8.2011, pääsääntöisesti klo 9. Suomenkielisiä ekaluokkalaisia Espoossa on 2809 ja ruotsinkielisiä 304. Syyslukukaudella 2011 aloittavat koulunsa vuonna 2004 syntyneet lapset. Kouluissa otettiin elokuun alusta alkaen käyttöön kevään aikana osittain uudistetut opetussuunnitelmat.

Esiopetus käynnistyy samaan aikaan kuin koulujen lukuvuosi. Espoossa suomenkielisessä esiopetuksessa on 2760 lasta. Esiopetusta järjestetään 112 päiväkodissa ja 41 koulussa. Osa koulun tiloissa tapahtuvasta esiopetuksesta on varhaiskasvatuksen järjestämää. Ruotsinkielisessä esiopetuksessa aloittaa 326 lasta. Esiopetusta järjestetään 2 koulussa ja 9 päiväkodissa. Maksuttoman esiopetuksen piirissä on 98 % 6-vuotiaista.

Espoon kaupunki kampanjoi tulevana lukuvuonna vanhemmuuden vahvistamisen ja sitä kautta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin puolesta. Espoossa halutaan myönteisellä tavalla herättää vanhempia miettimään, miten lasten ja nuorten hyvinvointiin voi vaikuttaa sekä tarjota tietoa siitä, kuinka kaupungin palvelut voivat tässä vanhempia tukea. Kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti kouluikäisten, mutta myös pienempien lasten vanhemmat. Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -hankkeessa on kehitetty jo useamman vuoden ajan vanhempien osallisuutta lisääviä toimintamalleja kouluissa ja päiväkodeissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty ensimmäisen kouluvuoden aikaisen yhteistyön rakentumiseen kodin ja koulun välille mm. vanhempaintapaamisten ja vuorovaikutteisten vanhempainiltojen kautta.

Tapiolan koulu ja lukio väistötiloihin - Soukan koulun peruskorjaus valmistuu syksyllä

Tapiolan koulun ja lukio siirtyy väistötiloihin tulevan peruskorjauksen tieltä. Tapiolan lukio toimii Sponda Oyj:n omistamassa kiinteistössä osoitteessa Kutojantie 2. Tapiolan yläkoulun opetus järjestetään entisissä Poliisiopiston tiloissa osoitteessa Miestentie 2. Soukan koulun oppilaat pääsevät takaisin oman koulunsa tiloihin syksyn lopulla, kun peruskorjaus valmistuu. Koulu toimii syyslukukauden ajan vielä osoitteessa Rehtorintie 11.

Opettajatilanne Espoon kouluissa hyvä

Opettajatilanne Espoon kouluissa on lukuvuoden 2011–2012 alkaessa hyvä. Haussa olleisiin vakinaisiin suomenkielisiin opettajan virkoihin tuli hakemuksia 4053 ja haettavana oli yhteensä 167 virkaa. Hakemuksia suomenkielisiin virkoihin tuli lähes 500 enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka paikkoja oli auki noin 20 vähemmän. Ruotsinkielisiä vakinaisiin virkoihin tuli hakemuksia 114 ja haettavana oli yhteensä 20 virkaa. Haettavina oleviin opettajan tehtäviin riitti hyvin kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita suomenkielisellä puolella. Vain erityisluokanopettajien virkoihin oli vähän kelpoisia hakijoita.
Kesäkuun loppuun mennessä määräaikaisiin suomenkielisiin opettajantehtäviin on tullut 3753 hakemusta ja työpaikkoja on ollut 167 haussa. Hakemuksia tuli yli 1100 enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka paikkoja oli auki lähes 60 vähemmän. Määräaikaisiin ruotsinkielisiin tehtäviin tuli 276 hakemusta ja työpaikkoja oli haussa 51. Määräaikaisiin opettajantehtäviin on haku jatkunut vielä elokuussa.

Iltapäivätoimintaa pystytään tarjoamaan kaikille halukkaille ekaluokkalaisille

Kaikki ekaluokkalaiset, jotka hakivat 10.6.2011 mennessä iltapäivätoimintaan, saivat paikan. Suomenkielisistä ekaluokkalaisista noin 65 % haki iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa koululaisille eheä ja turvallinen koulupäivän kokonaisuus. Myös kaikille ruotsinkielisille ekaluokkalaisille, jotka hakivat iltapäivätoimintapaikkaa, pystyttiin se tarjoamaan. Kaikille 2-luokkalaisille iltapäivätoimintaan hakeneille ei voitu osoittaa iltapäivätoimintapaikkaa. Tänä vuonna suomenkielisistä 2-luokkalaisista noin 35 % haki iltapäivätoimintapaikkaa ja paikan sai noin 29 % hakijoista.